Tappiokierre senkun kasvaa ja viides peräkkäinen tappio on tosiasiaa. Nyt pisteet jäivät Calgaryyn. Pelin kuva tosin on parantunut kahdessa viimeisessä pelissä. Enää ei hävitty, kuin yhdellä maalilla ja joukkueen pelissä oli sentään paikoitellen yritystä. Erityisen synkkä ilta oli Murraylle, jonka +/- sarake jäi pakkaselle neljän merkinnän verran. Calgaryä vastaan peli aloitettiin tutulla kaavalla, päästetään pari maalia omiin ja sen jälkeen oma peli kipsiin. Jos yksittäisiä syitä etsii, minkä takia pelit ovat menneet päin persettä jo pitemmän aikaa, niin ensimmäisenä huomio osuu luokattomaan puolustuspeliin. Seuraavana esiin tulee onneton erikoistilannepelaaminen.
Pelin kohokohta oli Clowen ja Iginlan kohtaaminen. Harvemmin nähdään näitä tähtipelaajien välisiä tappeluita. Clowen pitkän vaihdon jälkeen toteutunut hanskojen pudottaminen oli jo 11 kerta, kun kintaat irtosivat Newfoundlandin miehen käsistä. Jos Clowe jollain asteikoilla on ollut pettymys joillekkin faneille, niin ilman hanskoja Clowe on ollut tällä kaudella vakuuttava.
Vlasicin puuttumisen myötä minuuttimäärät ovat tietyillä pakeilla reilusti yli oman kantokyvyn. Erityisesti itseäni on alkanut vituttamaan Huskinsin pehmeys kaksinkamppailuissa ja puolustuspään tilanteiden pelaaminen puolivaloilla. Olen aikaisemmin puolustellut Huskinssia, kuin joku Jeesus vainottuja aikanaan, mutta nyt omakin mittani on täyttynyt. Ei Huskins ole huono, mutta väärässä joukkueessä väärään aikaan. Jossain sarjassa alempana olevassa joukkueessa Huskins voisi monipuolisuutensa ansiosta olla arvokas palanen, mutta sharkseissa "Rob Scuderina" mies on väärässä paikassa.
Blake on viimepeleissä vähän parantanut peliään, mutta silti hän on pelkkä varjo viimekautisesta. Erityisesti vähän aikaa koossa ollut pakkipari Murray - Blake oli katastrofaalinen. Huskinssin kanssa viime pelit ovat Blakelta onnistuneet jotenkin. Vlasicin paluun myötä (toivottavasti vitun nopeesti) koittaisin Vlasiciä Walliinin kanssa. NHL:n viimeisestä joukkueesta kolmosparista kärkipään joukkueen shut-down -pariin -siinä Walliinin osakkeiden nousu. Kertooko tämä enemmän Walliinista vai sharksien pakiston tasosta? Murray ja Boyle saavat varmaan jatkaa samassa parissa myös tulevaisuudessa. Tosin silti haluaisin nähdä aikanaan hyvin toimineen parin Murray-Vlasic tarttuvan haasteeseen vastustajien ykköstähtien pimentämisestä.
Jos viimepeleistä jotain positiivista etsii, niin Couture on tainnut pelata viimeiset pelinsä Woostahissa. Hän tuskin enää lähtee sukkulalla San Josesta takaisin AHL:ään, sen verran tasokkaasti hän on esiintynyt. Jos woostahin ilmasillalle etsisi käyttöä, niin jonkun pakin nosto ylös voisi olla tarvittava piristysenema. Oli pakin nimi sitten Moore, Joslin tai Demers, niin parannus Leachiin olisi mahdollinen tai todennäköinen. Erityisesti Joslin ei ole esittänyt mitään näytönpaikoissaan isossa showssa, mutta tässä tilanteessa pelkkä näkymättömyys olisi suurta plussaa verrattuna muun pakiston esityksiin. Ei Leachille pidä mitään syntipukin viittaa siirtää, mutta nykyiset minuutit ovat aivan liikaa alle kymmenen minuutin pakille. Erityisesti kiekon kanssa tilanteet tulevat aivan liian nopeasti Leachille.
Suunnattaessa katseet pitkälle tulevaisuuteen, mitä tehdään RFA:n kanssa kesällä? Kuinka suuri tulee olemaan Pavelskin ja Seton hintalappu? Paljonko Setolle kannattaa maksaa nyky esityksillä. Jossain välissä ennustelin Seton uran kehityksestä miehestä kehittyvän Cooken kaltainen kolmosketjun vuohottaja. Sittemmin tunnustin olleeni väärässä, mutta nyt pelissä on taas enemmän tulokaskauden Setoa, viimekautisen Seton sijaan. Kauden alussa Seto pelasi loistavasti JT.n ja Heatlyn kanssa, mutta loukkaantumisen jälkeen taso tipahti roimasti. Mitenköhän ketju Cheechoo, Michalek, Carle, Mitchell.. jatkuu tulevaisuudessa?