Itse näkisin syyt kauden epäonnistumiseen näin:
1. Puolustuksen profiilipelaajien puute. Maalilta ja hyökkäyksestä piti löytyä selkeitä vastuunkantajia. Puolustus oli kesästä asti toivotaan-toivotaan osastoa. Ketkä pakistosta petti? Mielestäni kaikki pelasi ihan omalla tasollaan, eikä suuria floppejä tältä osastolta löydy. Kahdelta edelliseltä play-offs kaudelta rosterista nousi esiin selkeitä vastuunkantajapuolustajia. Kuznetsov ja Marttila, Malmivaara, Kudroc sekä Kokko.... Pakiston kiekollinen taitotaso vaikutti suuresti myös maalintekoon. Hyökkäys joutui tekememaan maalin eteen hirveän määränä työtä, kun takalinjoilta ei löytynyt yhtään kaveria, joka osaisi antaa sen tärkeän avaussyötön vauhtiin.
2. Loukkaantumiset. Vaikka selitykseltä se tuntuukin, niin eihän se voi olla näkymättä jos pahimmillaan lasaretissa on kymmenkunta äijää. Ennen kauden alkua kaavaillun ykkössentterin, kauden aikana ykkössentteriksi nousseen ja ykköspakin pitkät loukkaantumiset olivat liikaa. SaiPalla oli kauden alla suht kapea rosteri. Kesken kauden hankittujen vahvistusten kanssa jouduttiin satsaamaan laadun sijasta määrään.
3. Tasainen sarja. SaiPan pääseminen tavoitteeseensa edellyttää vähintään yhdeltä "isolta" floppikautta. Lisäksi ennen kauden alkua omissa kaavaillussa selvästi tätä alemmaksi sijoitettujen joukkueiden (esim. KalPa, Ässät) positiivinen yllättäminen. Ässien piti olla selvä jumbo ja KalPan tapella SaiPan kanssa säälipaikasta. Pikkasen paremmalla munkilla ja mustan pomppimisella olisi muutama tärkeä piste ollut enemmän tammikuun lopulla ja taistelu tavoitesijasta olisi ainakin säilynyt pitemmälle keväälle.
4. Erotuomarit. Ne perkeleet suosivat koko kauden selvästi SaiPan vastustajia. Lisäksi koko muu maailma oli meitä vastaan. Eihän silloin pienellä ja piskuisella mutta sympaattisella Saimaan Pallolla Lappeenrannasta ollut mitään jakoa.
1. Puolustuksen profiilipelaajien puute. Maalilta ja hyökkäyksestä piti löytyä selkeitä vastuunkantajia. Puolustus oli kesästä asti toivotaan-toivotaan osastoa. Ketkä pakistosta petti? Mielestäni kaikki pelasi ihan omalla tasollaan, eikä suuria floppejä tältä osastolta löydy. Kahdelta edelliseltä play-offs kaudelta rosterista nousi esiin selkeitä vastuunkantajapuolustajia. Kuznetsov ja Marttila, Malmivaara, Kudroc sekä Kokko.... Pakiston kiekollinen taitotaso vaikutti suuresti myös maalintekoon. Hyökkäys joutui tekememaan maalin eteen hirveän määränä työtä, kun takalinjoilta ei löytynyt yhtään kaveria, joka osaisi antaa sen tärkeän avaussyötön vauhtiin.
2. Loukkaantumiset. Vaikka selitykseltä se tuntuukin, niin eihän se voi olla näkymättä jos pahimmillaan lasaretissa on kymmenkunta äijää. Ennen kauden alkua kaavaillun ykkössentterin, kauden aikana ykkössentteriksi nousseen ja ykköspakin pitkät loukkaantumiset olivat liikaa. SaiPalla oli kauden alla suht kapea rosteri. Kesken kauden hankittujen vahvistusten kanssa jouduttiin satsaamaan laadun sijasta määrään.
3. Tasainen sarja. SaiPan pääseminen tavoitteeseensa edellyttää vähintään yhdeltä "isolta" floppikautta. Lisäksi ennen kauden alkua omissa kaavaillussa selvästi tätä alemmaksi sijoitettujen joukkueiden (esim. KalPa, Ässät) positiivinen yllättäminen. Ässien piti olla selvä jumbo ja KalPan tapella SaiPan kanssa säälipaikasta. Pikkasen paremmalla munkilla ja mustan pomppimisella olisi muutama tärkeä piste ollut enemmän tammikuun lopulla ja taistelu tavoitesijasta olisi ainakin säilynyt pitemmälle keväälle.
4. Erotuomarit. Ne perkeleet suosivat koko kauden selvästi SaiPan vastustajia. Lisäksi koko muu maailma oli meitä vastaan. Eihän silloin pienellä ja piskuisella mutta sympaattisella Saimaan Pallolla Lappeenrannasta ollut mitään jakoa.