Theref kirjoittaa asiaa. Kesätauko lätkähommista on tuonut etäisyyttä myös omaan joukkueeseen ja nyt "kaikenlainen hypetys" tuntuu turhalta. Kauteen lähdetään jälleen nollista. Ainakin tuloksellisesti. Joukkueemme on yhä liigan pienimpiä, mutta pari viime vuotta ovat lisänneet seuran uskottavuutta siinä määrin, että pelaajamarkkinoilla SaiPaa ei heti skipata roskakoriin. Myös kaakonkulmalla voidaan pelata pleijareita ja taistella mestaruudesta. Useammin kuin kerran vuosikymmenessä.
Pienen budjetin politiikalla on sentit laskettava tarkkaan. Viime kauden hyvä menestys täytyy huomioida jonkin asteisena palkankorotuksena joukkueessa jatkaville. Toisaalta velkataakka painaa vielä hartioita jossain määrin, sitäkin on kevennettävä. Uudet sainaukset eivät ole kalliimmasta päästä, mutta pelkällä asunto- ja autoedulla eivät nekään pelaa.
Viime vuonna (2012-13) edustuksen tulos julkaistiin 1.8. ja oli 742 000 euroa voitollinen (mukana mm. Niemisen siirtokorvaus). Kuluneen kauden luvut saanemme noin parin viikon päästä. Nyt ei ole mukana isoja myyntirahoja, mutta vastineeksi joukko pleijarimatseja ja aiempaa korkeampi yleisökeskiarvo. Plussaa kertynee joitakin satoja tuhansia euroja, mutta tuskin ylittää edelliskauden lukuja. Odotellaan vielä vähän ja saamme faktoja.
Toisaalta, jos tulossa on vielä 3-4 kovan luokan peluria, voitot hupenevat nopeasti vaikkapa 100 ke/ukko keskiarvolla laskettuna. Sata kiloegeäkin kelpo ulkkarista/vahvistuksesta on halpa hinta. Viime aikoina SaiPan sainausten hinta-laatusuhde on ollut erittäin hyvä, joten luotan toki rekryn ammattitaitoon.
Mihin sitten perustuu seuran ja joukkueen vetovoima? Edelleenkään se ei ole pelaajan palkkapussi, vaan mahdollisuus kehittyä ja kavuta uuteen nousuun, olitpa sitten liigajyrä, lupaava junnu tai mestishaku tahi ulkomaiden alasarjoja kolunnut kiekkokiertolainen. SaiPakin uudistuu vuosittain sen verran, että muutama ensi viikko kaudesta menee aina totutellessa ja kavereihin tutustuessa, joten "todellinen" iskukyky nähdään vasta myöhemmin syksyllä.
Sikäli nyt ollaan kiistatta paremmassa asemassa kuin aiemmin, että tavoittena oleva paikka 10-sakissa on ihan realismia, ei enää toiveunta. Syyskuussa ei tartte olla sen tarkempia tavoitteita. Saa nähdä, mitä sanovat alan "tietäjät" kausiarvioissaan?