Sabaton – ruotsalaista sotametallia

[Daespoo]

Itse tykkäsin käytännössä kaikki tunnetuimmat biisinsä soittaneesta Stratovariuksesta sekä suuresti arvostamani old school-rokkijätkän Kai Hansenin Gamma Raysta. Gamma Raylle toki isoin peukku siitä, että settilistalta löytyi I Want Out.

I Want Out ilman Kiskeä on raiskausta, ihan riippumatta siitä kuinka hyvin korvaaja vetää biisin.

Eikä ihme, ovelle kun mekin lopulta pääsimme, niin siinä oli KAKSI ihmistä viivakoodilukijoiden kanssa tarkistamassa lippuja, että ilmankos.. mitään muita ovia tai lipuntarkastajia ei ollut missään, aivan käsittämätöntä..

Tämä ei yllätä yhtään, Länkkärillä on isoja ongelmia operatiivisten toimintojen kanssa.

Sabatonista on todellakin tullut jonkinasteinen 2010-luvun Iron Maiden, kokoluokka alkaa jo olla sellainen. Vaan pakko se on arvostaa sitä hyväntuulista energiaa millä bändi vetää, kaikki jätkät ovat aina lavalla kuin naantalin aurinko. Ilmiöstä voidaan pikkuhiljaa puhua..

Ehkei nyt ihan Maidenin tasoa vielä mutta bändi nauttii aika isoa suosiota alan piireissä, erona Maideniin on ne satunnaiset fanit jotka täyttävät stadionin Maidenin keikalla. En ole ollut Sabatonin livekeikalla koskaan, mieli on tehnyt mennä mutten ole saanut aikaiseksi.

Eikä varmaan yllätä että White Dead ja Soldier of three armies vetää suomalaisyleisön aika hunajaksi, aihe ja yleisö huomioonottaen.

Itse odotan hieman milloin Sabaton leimataan jonkun emmakarin toimesta fasisti/nationalisti/natsibändiksi.

 

[septi]

Eilen siis julkaistiin Sabatonin uusin albumi, The Last Stand.

Kävin tuon hakemassa heti töiden jälkeen ja illalla kuuntelin useampaan kertaan läpi, päällimmäisenä tunteena on lievä pettymys. Levyllä ei ollut omaan makuun yhtään sellaista todella lentoon lähtevää biisiä, joka saa pomppimaan ympäri kämppää. Pääosin "ihan hyviä" biisejä - ja omaan makuun kaksi Sabatonin historian huonointa biisiä: Blood of Bannockburn ja Shiroyama. Ensimmäiset kaksi Sabatonin biisiä, joiden yli hyppään levyä kuunnellessa. Ensimmäinen on jotenkin koomisen kuuloinen duurissa ja säkkipilleineen, toinen taas kuulostaa joltain japanilaisen gladiaattoriohjelman taustamusiikilta, varsinkin kertsin osalta. Säkeistöt vielä menevät, mutta kertsi on karmea.

Sitten ne toimivammat: Rorke´s Drift omaan makuun levyn paras biisi, hyvän alun jälkeen olisi kuitenkin ehkä toivonut vähän nopeampaa ja aggressiivisempaa, matalammalta laulettua menoa.

Pari muuta hyvää poimintaa Hill 3234 (pieni Metallica-lainaus toimii yllättävän hyvin) ja The Last Battle.

Ei se Sabaton soundi sinällään mihinkään ole muuttunut, mutta vähän korkeammin laulettuna ja kevyempänä kuin edelliset levyt. Tuntuu että näitä biisejä on kirjoitettu jossain auringonpaisteisessa huvipuistossa hattaraa syödessä, synkän kellarityrmän sijaan, jos nyt tällainen heikko symboliikka sallitaan. Last Standin kertsi tästä mielestäni paras esimerkki. Muuten hyvä biisi kärsii tuon kertsi "hoilottelu-osiosta" (en nyt löytänyt parempaa sanaa kuvaamaan, mutta biisin kuulleet ymmärtänevät).

Facebookista kommentteja luettuna monet ovat sitä mieltä että tämä ja Heroes ovat Sabatonin heikoimmat, itse taas löysin Sabatonin sattumalta vasta juuri Heroesin aikoihin ja se oli ensimmäinen Sabaton levy jonka kokonaisuudessaan kuuntelin ja siitä juuri nuo To Hell and Back ja Resist and Bite olivat sellaisia biisejä joita huudattaessa tuli pompittua ympäri kämppää, myöhemmin sitten löysin Primo Victoriat, Carolus Rexit, 40-1t, jne, jotka myös uppoavat kuin kuuma veitsi voihin.

Loppuarvio: Kyllä se Sabatonilta kuulostaa ja tulee kuunneltua varmasti vielä paljon, mutta parempaankin bändi pystyy, vähän tasapaksu vaikutelma jäi. Toki mieli voi vielä muuttua kun levyä enemmän ehtii kuunnella.

Laitetaan tämän pitkän jaarittelun loppuun tuo mielestäni levyn paras biisi. Sabaton - Rorke's Drift (1879) [Music Video] - YouTube

 

[Pavlovin Koira]

päällimmäisenä tunteena on lievä pettymys.

Joo, samat fiilikset. Oma ehdoton Sabaton -suosikkini on Carolus Rex eikä tämä kyllä yllä lähellekään sen tasoa, itseasiassa ei edes lähelle edellistä Heroes -levyä. Muutama ihan menevä biisi tuolla kyllä on, esimerkiksi Diary of an Unknown Soldier ja Shiroyama ja lähes kaikki muut tasoa "ok". Jos bonusbiisit jättää pois tuntuu levy muuten yllättävän lyhytkestoiselta. 11 biisiä saatu puristettua vain 44 minuuttiin. Eihän Sabatonilla ole ennenkään ollut tapana venytellä biisejä Metallican tapaan, mutta nyt tuli kuuntelun jälkeen fiilis että "höh, tässäkö se levy jo oli?"

 

[ipaz]

Samaa mieltä kuin kaksi edellistä kommentoijaa. Tasapaksu levy joka on ollut "pakko" tehdä. Sitä ihmettelen, että missä välissä Sabaton tuon levyn on äänittänyt kun bändi on jatkuvasti kiertueella. Moni bändi ottaa kuukausien breikin keikkailusta ja keskittyvät levyn tekoon todenteolla, mutta Sabaton tekee levyä samaan aikaan kun kiertää maailmaa.

Sabatonin kolme viimeistä levyä ovat olleet aiheiltaan hyvin rajattuja teemalevyjä. Carolux Rex oli todella onnistunut konseptialbumi Ruotsin soturikuningas Kaarle XII:sta, Heroesin biisit taasen kertoivat sotasankareista ja tämä The Last Stand tilanteista joissa on taisteltu viimeiseen mieheen. Uskoisin että Joakim Brodenille on tällä hetkellä tärkeämpää tehdä levyistä juurikin teemalevyjä, kuin että hän säveltäisi ja kirjoittaisi ensin uusia melodioita, sen verran paljon on tällä uusimmalla levyllä kierrätetty vanhoja kappaleita - esim. Winged Hussarsin syntikka on lähes täydellinen kopio Art Of Warista. Alkaako olemaan musiikilliset ideat lopussa? Sotatarinoita kyllä riittäisi kerrottavaksi.

 

[Bone]

Uskoisin että Joakim Brodenille on tällä hetkellä tärkeämpää tehdä levyistä juurikin teemalevyjä, kuin että hän säveltäisi ja kirjoittaisi ensin uusia melodioita, sen verran paljon on tällä uusimmalla levyllä kierrätetty vanhoja kappaleita - esim. Winged Hussarsin syntikka on lähes täydellinen kopio Art Of Warista.

No sehän se oli. Mietin että ihan deja vu-ilmiöltä tuntuu tuo biisi.
Valitettavasti pitää jatkaa edellisten kirjoittajien tyylisuuntaa, tasapaksu ja "turha" levy. Carolus Rex räjäytti itsellä potin, kun aikaisemmat levyt olivat jo muutenkin vahvaa nousukiitoa. CR on edelleen viikottaisessa kuuntelussa, ei kyllästy ei. Heroes oli itselle pettymys CR:n jälkeen ja pienet odotukset oli tästä levystä että josko olisi taas kova levy.

Tässä levyssä ei ole yhtään sellaista biisiä että iskisi kovaa. Blood of Bannockburn-biisi tulee olemaan kova Skotlannissa, varsinkin yhteyslaulukäytössä. Itse diggaan säkkipillibiisejä, mutta tää on liian tavanomainen Sabatonilta.
Itselle Rorke ja tuo japanilaisen gladiaattoriohjleman tunnus eli Shiroyama ovat toistaiseksi korvaan eniten kuulostaneet hyvälle.

Tässä alkaa miettiä että kun Sabatonista lähti (vai laitettiin) ulos neljä kaveria alkuvuodesta 2012, jotka olivat mukana tekemässä musiikkia sekä Carolus Rexiä, niin lähtikö heidän mukana osa biisintekotaitoa ja -voimaa?

 

[Saxon-747]

Tässä alkaa miettiä että kun Sabatonista lähti (vai laitettiin) ulos neljä kaveria alkuvuodesta 2012, jotka olivat mukana tekemässä musiikkia sekä Carolus Rexiä, niin lähtikö heidän mukana osa biisintekotaitoa ja -voimaa?

Lähti, mutta onneksi jatkoivat kimpassa ja syntyi Ciwil war.. Loistavia levyjä etenkin debyytti.


Mitä tähän Sabatonin levyyn tulee niin onhan se helvetin moinen pettymys. Ei montaa bändiä ole joiden levyjä tällä innolla tulee enää odotettua sillä kaikki aiemmat on todella kovia.

 

[Zalmonella]

Itsellä aika samat fiilikset. Ainoa menevä kappale oli mielestäni "Last Stand" ja muut oli jotain menneisyyden viivahteita. Aiemmat levyt ovat olleet parempia.

 

[BattleHymn]

Muutama ihan menevä biisi tuolla kyllä on, esimerkiksi Diary of an Unknown Soldier

Ihan mielenkiintoinen kertomus tuo on, mutta että biisi?

Muutama hyvä biisi omasta mielestä löytyy uusimmalta. Levyn avausraita Sparta, The lost battalion, Rorke's Drift, The Last Stand, ja Winged Hussars joka jäi soimaan omaan päähäni heti kerta kuuntelun jälkeen.

Kaikkinensa ihan hyvä levy. Miinus siitä että aikas köykänen levy kokonaisuudessa (musiikillisesti siis)

Loppu arvosana 8+

 

[Pavlovin Koira]

Ihan mielenkiintoinen kertomus tuo on, mutta että biisi?

Muutama hyvä biisi omasta mielestä löytyy uusimmalta. Levyn avausraita Sparta, The lost battalion, Rorke's Drift, The Last Stand, ja Winged Hussars joka jäi soimaan omaan päähäni heti kerta kuuntelun jälkeen.

Kaikkinensa ihan hyvä levy. Miinus siitä että aikas köykänen levy kokonaisuudessa (musiikillisesti siis)

Loppu arvosana 8+

Sorry, jäi huomaamatta että sehän on Lost Battalionin "alkushöpinä". No ok, se ja biisi ovat minusta varsin toimiva kokonaisuus. Tosin siinäkin hieman häiritsee että kertsi on lähes suoraan Carolus Rex -levyltä. Ei muuten ole ainoa levyn biisi jossa tuntuu tuolta.

Sen verran kuitenkin pakko todeta, että nyt kun levy on kuunneltu useamman kerran läpi niin fiilis on sitä kohtaa armollisempi. Kyllähän se taattua sotaheviä on ja metallimusiikin vertailussa mielestäni tähän mennessä vuoden kovin levy. Mutta bändin parhaimmistoa se ei ole.

 

[puuha-pete]

Kuuntelussa tuo on ja vielä tosiaan ei ole mikään kappale aiheuttanut sellaisia kylmiä väreitä mitä Carolus Rexistä sai, mutta se olikin sellainen taideteos, ettei välttämättä samaan voi päästäkään. Palaillaan myöhemmin kun pari kertaa päässyt rauhassa kuuntelemaan levyn läpi.

 

[BattleHymn]

Ihan mielenkiintoinen kertomus tuo on, mutta että biisi?

Muutama hyvä biisi omasta mielestä löytyy uusimmalta. Levyn avausraita Sparta, The lost battalion, Rorke's Drift, The Last Stand, ja Winged Hussars joka jäi soimaan omaan päähäni heti kerta kuuntelun jälkeen.

Kaikkinensa ihan hyvä levy. Miinus siitä että aikas köykänen levy kokonaisuudessa (musiikillisesti siis)

Loppu arvosana 8+

Kuuntelukertoja noin 10 lisää, ja nostan arvosanakseni levystä 9-. Vois olla jopa 9+, mutta yksi biisi pilaa koko levyn. Blood of Bannockburn, vittu mitä paskaa.

 

[ipaz]

Kuuntelukertoja noin 10 lisää, ja nostan arvosanakseni levystä 9-. Vois olla jopa 9+, mutta yksi biisi pilaa koko levyn. Blood of Bannockburn, vittu mitä paskaa.

Mielenkiintoista. Onko se se säkkipilli? Mun mielestä ihan hyvä biisi. Mä tosin tykkään kuunnella myös Alestormia...

 

[Köpi]

The Last Stand vaikuttaa tällä hetkellä Sabatonin heikoimmalta tuotokselta. Heroes oli jo vähän epätasainen aivan timanttisen Carolus Rexin jälkeen ja tämä jatkaa nyt valitettavasti sitä laskusuuntaa. Tältä uudelta puuttuvat ne Heroesin hyvät biisit.

 

[BattleHymn]

Mielenkiintoista. Onko se se säkkipilli? Mun mielestä ihan hyvä biisi. Mä tosin tykkään kuunnella myös Alestormia...

Mä tykkään kanssa Alestormista, mutta ei tuo biisi ole mun mielestä lähelläkään niitä. En osaa kyllä erotella miks, mutta tuo on vaan todella huono biisi mun mielestä.

 

[Yuppi]

Vaikuttaa siltä, että kova levy olisi tuloillaan parin heikomman jälkeen. Jo etukäteen harmi, ettei nettikasinoiltakin tutuksi tullut aivan loistava Bismarck ole levyllä. Great War ja The Red Baron vaikuttavat ihan kohtalaiselta kuitenkin, että siinä mielessä turvallisin mielin odotellaan tulevaa.

 

[Hapsiainen]

Katselin bändin sivuilta, että Suomi ei saa "omaa" keikkaa Great tourilla, vaan vaan bändi käy kääntymässä Kuopiossa festareilla sekä Ahvenanmaalla. Olisihan se ollut hauska nähdä joko pojat myisi Hartwallin täyteen Apocalyptikan lämmitellessä lauteet!?

Uudelta levyltä en odota liikoja, opin sen viime levyn kohdalla... Pari mojovaa stygeä keikoilla renkutettaviksi voisi silti ilmestyä. Uusista biiseistä oma suosikkini on tuo Bismarck, joka ei siis edes levylle päädy, mutta keikoilla soi kovasti!

19.7 taisi olla päivä jolloin saamme vastauksen uuden levyn tasosta, 2 viikkoa vielä...

 

[Köpi]

Bismarck levyltä ylijääneenä kipaleena herätti toiveita että josko Sabaton olisi parin heikomman levyn jälkeen löytämässä kultasuonen, mutta sitten nämä levyltä julkaistut kolme näytettä on palauttanut ikävästi maanpinnalle.
Sitä en tiedä kuinka paljon entinen kokoonpano osallistui biisien tekoon ennen kun Broden ja Sundström pistivät kokoonpanon täysin uusiksi, mutta ei tämä nykyinen line-up ole kyllä pystynyt samanlaiseen tuotantoon.
Yksikään levy uudella kokoonpanolla ei ole ollut lähellekään Art of Warin tai Carolus Rexin ruotsalaista versiota. Eikä The Great Warkaan siihen tule pystymään, jos sinkkubiiseistä taso ei nouse.

 

[Wiljami]

Bändistä tykkään kovasti, mutta totta puhuen alkaa jo vahvasti tuntua siltä että sankarimetallin idealaarista on se kaavittu mitä kaavittavissa on. Mielestäni jokainen levy itsessään olisi aivan huikeaa paukutusta, mutta pidemmän päälle alkavat kyllä toistaa itseään. Tämä on toki ongelma kaikille tyylilleen uskollisille bändeille, mutta Sabatonin tapauksessa se valittu polku on lähtökohtaisesti vielä kapeahko.

Mutta tosiaan bändin tuotoksista tykkään kyllä ja niitä mielelläni kuuntelenkin, vaikka jossain vaiheessa kuulostaakin melko samalta kerronnat taistelujen x, y ja z kulusta.

 

[Oakley]

Jonkun verran kerennyt uutta levyä kuuntelemaan ja kyllä hyvältä vaikuttaa!

 

[opelix]

Katselin bändin sivuilta, että Suomi ei saa "omaa" keikkaa Great tourilla, vaan vaan bändi käy kääntymässä Kuopiossa festareilla sekä Ahvenanmaalla. Olisihan se ollut hauska nähdä joko pojat myisi Hartwallin täyteen Apocalyptikan lämmitellessä lauteet!?

Uudelta levyltä en odota liikoja, opin sen viime levyn kohdalla... Pari mojovaa stygeä keikoilla renkutettaviksi voisi silti ilmestyä. Uusista biiseistä oma suosikkini on tuo Bismarck, joka ei siis edes levylle päädy, mutta keikoilla soi kovasti!

19.7 taisi olla päivä jolloin saamme vastauksen uuden levyn tasosta, 2 viikkoa vielä...

Uutta levyä tänään pari kertaa läpi luukuttanut ja ihan hyvältä vaikuttaa. Muutama helmikin osunut kyllä levylle. Pari edellistä levyä pesee tämä mennen tullen. Toki täytyy katsoa kuinka kestää kuuntelua. Tällainen rallatushevi hieman tuppaa kuuntelussa kulumaan nopeammin kuin ehkä raskaampi heviosasto.

 

[Köpi]

Uutta levyä tänään pari kertaa läpi luukuttanut ja ihan hyvältä vaikuttaa. Muutama helmikin osunut kyllä levylle. Pari edellistä levyä pesee tämä mennen tullen..

Samat on tuntemukset parin kuuntelukerran jälkeen. Heittämällä parempi kuin The Last Stand. Ei toki ylivoimaisen kärkikaksikon (CR ja TAOW) tasoa, mutta näyttäisi siltä että vähän löydetty terävyyttä biisinkirjoitukseen pienen tauon jälkeen.

 

[PataJaska]

Samaa mieltä tästä uutukaisesta kuin edellä, aivan eri tason levy kuin käytännössä kuuntelukelvoton Last Stand. Menee aikalailla tasoihin sitä edeltäneen Heroesin kanssa, mutta ehkä tämä tosiaan on nimenomaan kokonaisuutena kuitenkin sitä parempi. Vähän toki on ilmassa sitä, että se sama levy tässä on taas tehty uudestaan, kyllähän tämä sikäli jo niin kuultua matskua on. Mutta kyllä nämä kappaleet ovat silti laadukkaampia kuin parin edellisen levyn materiaali..

Minua häiritsee eniten se, että levy on aivan tolkuttoman lyhyt, vain aivan karvan yli 35 minuuttia (viimeistä lyhyttä outroa en laske, koska se ei ole "oikea" biisi). Sellaisia reilun kolmen minuutin pätkytyksiä toinen toisensa perään vain parilla poikkeuksella. Vielä kun levyn aiheena ensimmäinen maailmansota, suuri sota, niin jotenkin levyn lyhyys häiritsee kahta kauheammin.. mutta ehkä se sitten on vain omassa päässäni tämä ongelma :D

 

[5hole]

Minua häiritsee eniten se, että levy on aivan tolkuttoman lyhyt, vain aivan karvan yli 35 minuuttia (viimeistä lyhyttä outroa en laske, koska se ei ole "oikea" biisi). Sellaisia reilun kolmen minuutin pätkytyksiä toinen toisensa perään vain parilla poikkeuksella. Vielä kun levyn aiheena ensimmäinen maailmansota, suuri sota, niin jotenkin levyn lyhyys häiritsee kahta kauheammin.. mutta ehkä se sitten on vain omassa päässäni tämä ongelma :D

Ja sitten Bismarck ei kuitenkaan "mahtunut" levylle :D toki ei ensimmäiseen maailmansotaan liitykään.

 

[PataJaska]

Ja sitten Bismarck ei kuitenkaan "mahtunut" levylle :D toki ei ensimmäiseen maailmansotaan liitykään.

Se on kyllä tosiaan harmi, että tuhlasivat lähes parhaan biisinsä viimeiseen viiteen vuoteen tuollaiseksi ylimääräiseksi irtosinkuksi. Tuohon olisi kyllä suonut ensimmäisen maailmansodan lyriikat, ja pistää mukaan levylle, olisi nostanut yksinään vielä napsun verran koko levyn tasoa. Kuten sanoin biiseissä ei sinällään vikaa, esimerkiksi viimeinen kappale todella jylhän komea jota kuuntelee enemmän kuin mielellään. Mutta levy kestää vain 35 minuuttia, ja totuuden nimissä tuntuu vielä sitäkin kestoa lyhyemmältä, johtuen biisien rakenteesta (lyhyitä pätkytyksiä toinen toisensa perään)

 

[moby]

Sabaton History

Sabaton History brings you the historical background to all Sabaton songs. Pär and Joakim from Sabaton and historian Indy Neidell from TimeGhost/World War Tw...

www.youtube.com

Nuorisolle hisstoriatietoa kappaleiden takaa. Ehkä vähän vanhemmillekin noista vähän tuntemattomimmista kappaleista/aiheista. Täytyy kunnioittaa viitseliäisyyttä.