En kyllä muutenkaan ymmärrä vinyylilevyjen ihannointia, täyttä paskaa ne ovat tänä päivänä. Helkutin hienoa kuunnella rahinaa ja paskaa äänenlaatua ja kirota kuinka Ståhlbergin aikaan kaikki oli paremmin.
En ole mikään hifiharrastaja tai audiofiili ja tiedä sitten, tuoko ihan vaan se kuuntelufiilis tällaisen mielikuvan, mutta kyllä oma perstuntuma on se, että aika moni tuoreempikin albumi yksinkertaisesti kuulostaa vinyylillä mukavammalta, kun vähän täyteen ahdetumpikin miksaus tulee pikkuisen luonnollisempana ja dynaamisempana toistolaitteista ulos, eikä ole ihan niin "äänipökäle" mitä aika moni moderni rock-tuotanto omaan korvaan on. Esimerkiksi Maidenin toisiksi uusin albumi, The Book of Souls, kuulostaa huomattavasti tasapainoisemmalta ja miellyttävämmältä vinyyliltä kuunneltuna, kun taas digitaalisissa formaateissa ääni on paljon tukkoisempi. Toki äänitystekniikka on nykyään digitaalista, eikä moderni vinyyli siinä mielessä välttämättä vastaa sitä "vanhaa kunnon" huolella ja dynaamisesti miksattua, magneettinauhalle äänitettyä tuotosta, jotka ovat usein erittäin miellyttävää kuunneltavaa, mutta kyllä mä joka tapauksessa ihan kuuntelukokemuksen näkökulmasta näen vinyylin viehätyksen myös tuoreiden julkaisujen kohdalla.
Kansitaide ja muut ulkoiset/esineelliset seikat on sitten toki vielä oma juttunsa!
Mitä Sabatonin "laskevaan käyrään" tulee, niin oma mielipide on vähän sellainen jyrkkä ehkä. Tuoreesta tuotannosta löytyy todella kovia helmiä, iskeviä kertosäkeitä, hienoja melodioita ja ihan miellyttävällä tavalla massiivisempaa tykitystä. Vastaavasti välillä on aika paljon myös väsyneempää paisuttelua, jossa synaa ja kitaraa on päällekkäin ihan kiitettävästi, mutta dynamiikkaa ja määräänsä enempää eeppisyyttä ne ei kuitenkaan aina tavoita. Eli tietyissä sovituksellisissa ja biisirakenteellisissa jutuissa Sabatonin vanhempi tuotanto oli ehkä kuitenkin välillä "tyylikkäämpää." Mielestäni Carolus Rex oli tavallaan eräänlainen kulminaatio tuolle kehitykselle ja onhan se aika dynaaminen albumikokonaisuus. Toki myös esimerkiksi The Great War maistui hyvin.
No, tämä oli tämmöstä puhdasta perstuntumaa. Pitäisi ihan ajatuksella kuunnella tuo tuotanto läpi, niin voin sitten tulla punastellen korjailemaan jos huomaan päästelleeni fiilispohjalta ihan höpöhöpöhöpöä.