Mainos

Saadaanhan me tupa täyteen Hippoksella?

  • 642 161
  • 3 244

Valajas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Bolts, Yanni Gourde
Synkän lauantai-illan viimeisen tunnin kunniaksi seuraa vähän pohdintaa tästä nykymeiningistä hallilla. On tullut huomattua että ennen niin rakas harrastus, eli hallilla peleissä käyminen on kokenut omalla kohdalla melkoisen suuren inflaation.

Kävin viime lauantaina pitkästä aikaa paikan päällä ja jotenkin oli sellainen välinpitämätön olo. Homma ei lähtenyt yhtään. Varmaan omalla kohdalla jotain tekemistä on sillä että peräkkäisten paikan päällä todistamieni tappioiden määrä lienee jo kaksinumeroinen. Edellinen voitto paikan päällä taitaa olla kauden 22-23 viimeinen kotipeli.

Jotenkin kuitenkin tuntuu että ei tässä nyt ole kyse pelkästä häviämisestäkään. En vaan jotenkin tunnista tota joukkuetta ja seuraa enää omakseni. Taistelun, periksiantamattomuuden ja ylpeyden tilalle on tullut harmaus, välinpitämättömyys ja eksyksissä oleminen. Kai nämä on sitä kuuluisaa identiteettiasiaa.

Tuntuu että pelaajatkaan ei ole enää aikoihin syttyneet JYPille, yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Käydään vetämässä se harmaa virkamiehen työpäivä pelissä ja ihmetellään kun hallissa on hiljaista, katsojia alle 3000 ja kahden ottelun voittoputki on kerran kaudessa-tasoinen asia.

Joitain yksittäisiä hetkiähän siellä on kun Hippos herää eloon, mutta kovin harvoin tätä tuntuu enää tapahtuvan. Kiinnostaisi kuulla myös muiden mietteitä aiheesta, koska luulen että en ole yksin näiden tuntemusten kanssa. Muistelisin että viimeksi tuossa Hytösen paluupelissä on oikeasti ollut hyvä tunnelma.

Mistä se hyvä tunnelma sitten muodostuu? Useimiten se on se joukkueen henkinen tila joka tarttuu yleisöön. Ollaan vähän niin kuin yhtä, joukkue ja katsomo. Kaikki lähtee kuitenkin siitä millainen joukkue kentälle luistelee. Enkä tarkoita nyt nimilappuja selässä.

Tähän JYPissä pitäisi mielestäni ihan helvetisti panostaa: kentälle on saatava tunnetta ja taistelua. Ei suurta yleisöä kiinnosta mitkään taktiset nyanssit. Minulle henkilökohtaisesti suurin kysymys tällä tetkellä JYPiin liittyen on että miten tässä on jo vuosien ajan epäonnistuttu niin perusteellisesti?
 

ToBey

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Jyväskylä
.

Mistä se hyvä tunnelma sitten muodostuu? Useimiten se on se joukkueen henkinen tila joka tarttuu yleisöön. Ollaan vähän niin kuin yhtä, joukkue ja katsomo. Kaikki lähtee kuitenkin siitä millainen joukkue kentälle luistelee. Enkä tarkoita nyt nimilappuja selässä.

Tähän JYPissä pitäisi mielestäni ihan helvetisti panostaa: kentälle on saatava tunnetta ja taistelua. Ei suurta yleisöä kiinnosta mitkään taktiset nyanssit. Minulle henkilökohtaisesti suurin kysymys tällä tetkellä JYPiin liittyen on että miten tässä on jo vuosien ajan epäonnistuttu niin perusteellisesti?
Tähän oma henkilökohtainen veikkaus on se, että jos (huom JOS) JYP onnistuu pelaamaan korttinsa oikein, niin uuden areenan valmistuessa tuolla voi rueta olemaan taas raikasta pöhinää ja tunnelmaa. Siihen toki täytyy joukkueen ja organisaation vastata asiaan kuuluvalla tavalla. Loppuu se vitun pelleily, hankitaan sinne sellasia Pullin kaltaisia kavereita, jotka pelaa logolle illasta toiseen ja yksinkertasesti vihaavat häviämistä. Nää nykyiset nössykät kun käy suorittelemassa ja lataus jää kaks kertaa kolmesta aivan totaalisen piippuun. Sitten ihmetellään kun ei jengi jaksa käydä hallilla.
 

Rostislav

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kaikilla joukkueilla on ylä- ja alamäkiä. Joillakin ylämäet (Tappara) tai alamäet (JYP) saattaa jäädä päälle pidemmäksi aikaa. Sitä kamalammalta/paremmalta tuntuu kun suunta vaihtuu.

Muistan vielä RD:n ekan kauden, kun vasta rakennettiin tulevaa mestaruutta, ja sitä edeltävän kauden kun JYPin nimekkäimpiä pelaajia oli Tommi Hannus. Oli case Kovanen jne. Aika sekavia aikoja kun haettiin suuntaa organisaationa ja joukkueena. Vähän sama siis kuin nyt. Monien kannattajien muisti yltää vielä paljon pidemmälle (la kotipelissä kuulin sivukorvalla kun joku kertoi alkaneensa seurata pelejä 60-luvulla). On fanilegendoja jotka ovat käyneet aivan tolkuttomassa määrässä pelejä jne.

Mistä tullaankin sitten siihen, että joukkue ja fanit ovat ne yli ajan kestävät elementit. Huonot ja hyvät ajat eletään ja mennään yhdessä - ja vaikka pelaajat ja fanit vaihtuvatkin ajan kuluessa, kaikki ovat ainakin hetken osa isompaa kertomusta.
 
Viimeksi muokattu:

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Viime pelin katsojamäärä pelastettiin perhepeli teemalla edes tuohon vähän vajaaseen kolmeen tonniin. Seuraavassa pelissä on opiskelijapeli joten luultavasti päästään yli 2500 katsojan vaikka vastassa on SaiPa tiistaina. Mutta miten käy yleisömäärille jos otteet kaukalossa eivät parane? Nämä teemapeli kortit on nyt käytännössä käytetty. Ne ovat luoneet tekohengitystä orastavaan yleisöpulaan. Milloin tapahtuu se suuri kyykkäys. Mennäänkö pian jo alle kahden tonnin jossain keskiviikkopelissä Sporttia vastaan? Aika huolissaan saa olla. Pahin merkki mielestäni on se että se lasten seisomakatsomo rumpuryhmän edessä on käytännössä tyhjä nykyään kun edellisillä kausilla se on konttaamisesta huolimatta ollut aina täynnä.

Yleensä ainakin on katsojamäärät lähtenyt näihin aikoihin nousemaan ja tätä toivottavasti nytkin tulossa. Firmat ostelee pikkujoulupaketteja, lahjakortit ja erilaiset setelit vanhenee ja niitä loppuvuodesta käytetään. Huomataan että kausi lähtenyt jo käyntiin. Toki tarvitaan se reilu 3500 katsojaa jos halutaan taloudellisesti pärjätä.
 

manageri6969

Jäsen
Suosikkijoukkue
Osaavat Jääkiekko-organisaatiot, Jypinkylä
Kun omalta kohdalta miettii asiaa, Perhepaketti on ollut hyvä ratkaisu käydä 2-3 kertaa kaudessa katsomassa matsit, nyt sitten kilpailevaksi tekijäksi tulee F-Liiga, matsiin pääsee kävelemällä ja onko tunnelma jopa parempi, aika näyttää, mutta jotain todella räväkkää Jypin ottelutapahtuma tarvitsisi, tyyliin Only Fans tai jotain sinne päin...Kuitenkin lapsille sallittua:)
 

Zen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP

Kun omalta kohdalta miettii asiaa, Perhepaketti on ollut hyvä ratkaisu käydä 2-3 kertaa kaudessa katsomassa matsit, nyt sitten kilpailevaksi tekijäksi tulee F-Liiga, matsiin pääsee kävelemällä ja onko tunnelma jopa parempi, aika näyttää, mutta jotain todella räväkkää Jypin ottelutapahtuma tarvitsisi, tyyliin Only Fans tai jotain sinne päin...Kuitenkin lapsille sallittua:)
Jotenkin tekisi mieli tykätä viestistäsi, mutta en ymmärtänyt yhtään mitään. Vika todennäköisesti lukijassa, joka on pienessä humalassa. Mutta pakko kommentoida hymyillen.
 

Marcus Juslin

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
...jotain todella räväkkää Jypin ottelutapahtuma tarvitsisi, tyyliin Only Fans tai jotain sinne päin...Kuitenkin lapsille sallittua:)
Mä jo säikähdin, että ehdotat jotakin tyyliin kamerat suihkuihin ja live-streamiä kun voiton jälkeen pelaajat läpsyttelevät toisiaan veljellisesti pakaroille ja kovaan ääneen huutavat "hyvä jätkät!". Ei ei ei, mitä tapahtuu kopissa, pysyy kopissa.
 
Suosikkijoukkue
JYP, Suomen maajoukkueet
Kun omalta kohdalta miettii asiaa, Perhepaketti on ollut hyvä ratkaisu käydä 2-3 kertaa kaudessa katsomassa matsit, nyt sitten kilpailevaksi tekijäksi tulee F-Liiga, matsiin pääsee kävelemällä ja onko tunnelma jopa parempi, aika näyttää, mutta jotain todella räväkkää Jypin ottelutapahtuma tarvitsisi, tyyliin Only Fans tai jotain sinne päin...Kuitenkin lapsille sallittua:)
Niin, aika mielikuvituksetonta tuo taukojen käyttö, joku tietokilpailu ei oikein tunnelmaa pelasta, näyttäisivät vaikka edellispelien kohokohtia , joita ei kyllä niitäkään likaa ole.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
En tiedä miten tv-oikeuksien tulot seuroille määräytyvät, onkohan sillä vaikutusta, kuinka moni esim. Jypin pelejä katsoo kanavapaketin kautta? Luulisi että katsojamäärä vaikuttaa seuran tuloihin.
Kaikki seurat saavat vuosittain saman verran rahaa, eikä siihen vaikuta kanavapaketin tilaajamäärät millään tavalla. Vaikka MTV:llä olisi nolla tilaajaa ja katsojaa, niin seurat saisivat saman rahan.
 

Hiki-Pena

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Yleensä ainakin on katsojamäärät lähtenyt näihin aikoihin nousemaan ja tätä toivottavasti nytkin tulossa. Firmat ostelee pikkujoulupaketteja, lahjakortit ja erilaiset setelit vanhenee ja niitä loppuvuodesta käytetään. Huomataan että kausi lähtenyt jo käyntiin. Toki tarvitaan se reilu 3500 katsojaa jos halutaan taloudellisesti pärjätä.
Tämä on mielenkiintoista nähdä, miten käy. Itse tuote on melkoista sekundaa verrattuna siihen, mitä yleensä.
 

Captain Slow

Jäsen
Suosikkijoukkue
KR69, K11ng Perrin, Bratislavan mm-miehistö 2019
Synkän lauantai-illan viimeisen tunnin kunniaksi seuraa vähän pohdintaa tästä nykymeiningistä hallilla. On tullut huomattua että ennen niin rakas harrastus, eli hallilla peleissä käyminen on kokenut omalla kohdalla melkoisen suuren inflaation.

Kävin viime lauantaina pitkästä aikaa paikan päällä ja jotenkin oli sellainen välinpitämätön olo. Homma ei lähtenyt yhtään. Varmaan omalla kohdalla jotain tekemistä on sillä että peräkkäisten paikan päällä todistamieni tappioiden määrä lienee jo kaksinumeroinen. Edellinen voitto paikan päällä taitaa olla kauden 22-23 viimeinen kotipeli.

Jotenkin kuitenkin tuntuu että ei tässä nyt ole kyse pelkästä häviämisestäkään. En vaan jotenkin tunnista tota joukkuetta ja seuraa enää omakseni. Taistelun, periksiantamattomuuden ja ylpeyden tilalle on tullut harmaus, välinpitämättömyys ja eksyksissä oleminen. Kai nämä on sitä kuuluisaa identiteettiasiaa.

Tuntuu että pelaajatkaan ei ole enää aikoihin syttyneet JYPille, yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Käydään vetämässä se harmaa virkamiehen työpäivä pelissä ja ihmetellään kun hallissa on hiljaista, katsojia alle 3000 ja kahden ottelun voittoputki on kerran kaudessa-tasoinen asia.

Joitain yksittäisiä hetkiähän siellä on kun Hippos herää eloon, mutta kovin harvoin tätä tuntuu enää tapahtuvan. Kiinnostaisi kuulla myös muiden mietteitä aiheesta, koska luulen että en ole yksin näiden tuntemusten kanssa. Muistelisin että viimeksi tuossa Hytösen paluupelissä on oikeasti ollut hyvä tunnelma.

Mistä se hyvä tunnelma sitten muodostuu? Useimiten se on se joukkueen henkinen tila joka tarttuu yleisöön. Ollaan vähän niin kuin yhtä, joukkue ja katsomo. Kaikki lähtee kuitenkin siitä millainen joukkue kentälle luistelee. Enkä tarkoita nyt nimilappuja selässä.

Tähän JYPissä pitäisi mielestäni ihan helvetisti panostaa: kentälle on saatava tunnetta ja taistelua. Ei suurta yleisöä kiinnosta mitkään taktiset nyanssit. Minulle henkilökohtaisesti suurin kysymys tällä tetkellä JYPiin liittyen on että miten tässä on jo vuosien ajan epäonnistuttu niin perusteellisesti?
Tähän viestiin pitää melkeinpä palata, kun on todella hyvin omiakin tuntemuksia kuvaava. Tunnistan nimittäin nuo kaikki piirteet itsessänikin.

Pari kevättä sitten oma elämäntilanne/yleisfiilis oli vähän negatiivissävytteisempi, mitä tällä hetkellä, ja monen muunkin asian mielenkiinto oli vähän vaakalaudalla. JYPin otteitten seuraaminen oli se jonkinlainen valopilkku elämässä, ja vaikka takkiin tulikin, niin ehkä jonkinlainen punainen lanka / edes usko paremmasta huomisesta tai eteenpäinmenemisestä tuntui jylläävän takaraivossa, vaikka välillä homman järkevyyttä tai mielekkyyttä pohdiskelikin jo tuolloin.

Sitten tuli tämä the juhlakausi. Täysi pannukakku. Eipä olisi uskonut aikalailla tasan tarkkaan 53 viikkoa takaperin sitä et yhden väkisinmakaajan rikosepäily tulee olemaan se pienin myrsky tässä vesilasissa kauden mittaan, mikä JYPiä tulee koskettamaan. Jotenkin seuran otteisiin on ollut erittäin vaikeaa syttyä tämän kaikkien aikojen juhlakauden jälkeen.

Kauden avauksessa oli omasta mielestäni hyvä tunnelma Hippoksella. Mutta muutama peli myöhemmin, lauantai-ilta, Jukurit vastassa ja 0-2 tappioasema tulee vastaan nopeammin kuin kerkee erätauko-olutta juomaan -> aivan päinvastainen mood, hilpeämpiä hautajaisiakin on tullut vastaan.

En tiedä saatana mikä tähän ongelmaan auttaisi. Tai et mikä on juurisyy. Tai ylipäätään se et millä saisi motivaation JYPin peliin lähtemiseen takaisin sille tasolle, mitä se on ollut parhaimmillaan.
 

Hypodermic

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Synkän lauantai-illan viimeisen tunnin kunniaksi seuraa vähän pohdintaa tästä nykymeiningistä hallilla...

Oikeastaan sanasta sanaan tämän kanssa samaa mieltä ja kuvastaa omaakin ajatusmaailmaa varsin hyvin.

Osittain tietysti tämä vanheneminen, perhe-elämä ym jonka myötä prioriteetitkin muuttuu. Tähän yhdistettynä JYP:n vuosia jatkunut konttaaminen ja seurajohdon sekoilu niin eipä ole juuri fiilistä lähteä hallille.

Viimeisin hyvä muisto ja hyvä fiilis taitaa olla se eräs kauden viimeinen peli kotona HIFK:ta vastaan. Silloin oli hallissa meininkiä. Niin ja KalPaa vastaan toki oli aika räiskyvä juhlaottelu jonka kruunasi Siikasen(?) powermove-voittomaali. Harmi vain ettei tuota varmaan kovin moni lämmöllä muistele, kun sekin kausi oli pannukakku.
Täytyy myöntää että varsin kaihoisa olotila iskee kun vierailee Nokia-areenalla, siellä viihtyy vaikkei vierailijana olisikaan JYP. No, näiden vertailu toki sinänsä epäreilua / -relevanttia.

Hyvä kysymys myös tuo joukkue, tunne ja taistelu. Mitä ns. JYP:n ja Jyväskylän ruumiillistumaa nykyisessä joukkueessa on? Hidastunut, Jyväskylään tykästynyt Pudi Puustinen? Tottakai on pyritty siivoamaan pakkaa ja ottamaan uutta starttia joka ottaa aikaansa, mutta mikä se punainen lanka sitten oikeasti lienee.

Kyllähän noita otteluita on vielä toistaiseksi tullut seurattua tulosten muodossa ja televisiostakin kun ehtii sekä käytyä muutamia kertoja hallilla. Kuitenkin siellä jossain kaiken alla on yhä rakkaus seuraa kohtaan. Toive siitä että tästä vielä noustaan. Mutta epätoivo alkaa varmasti voittaa monien mielet. Kokonaisuutena; ei ihme että Keski-Suomen kiekkoyleisö ei enää löydä tietänsä halliin ja tilanne näyttäisi vain menevän huonommaksi.
 

chubster

Jäsen
Meneillään olevaan keskusteluun voisi itsekin oman lusikkansa työntää.

Viimeksi olen säännöllisesti peleissä
Käynyt kaudella 11-12. Tämän jälkeen muuto etelään ja pelit paikan päällä jääneet käytännössä kokonaan pois. Viime kaudella tuli kaksi kotipeliä käytyä ja tällä kaudella plakkarissa yksi.

Ajat ovat tuosta 11-12 kaudesta muuttuneet niin kentällä kuin katsomossa. Isoimman eron sanoisin itse tulevan joukkueesta. Meno hallissa on taantunut joukkueen tasolle kokonaisuudessaan, mutta voiko tuosta yleisöä syyttää? Jos joukkue on flegmaattinen paska niin ei siinä yleisöönkään hurmos tartu.

Olispa niinkuin ennen. Joukkue tuli kotipeleihin kovaa. Ottelun ensimmäisen 10 minuutin aikana joukkue taklasi enemmän kuin viimeisen 5 kauden aikana yhteensä, yleisö mylvi ja halli hurrasi. Toli joukkue oli parempi ja voitti mikä on tärkeää, mutta siitä huolimatta. Joukkue tuli jäälle taistelemaan ja jyräämään vastustajan. Siihen lähti sitten koko yleisö me istumapaikkojen kausikorttilaiset mukaanlukien.

Jos joukkue kaivaisi taisteluhaalarit, alkaisi osoittamaan luonnetta, välillä vaikka voittaisikin pelin, niin katsojatkin heräävät ja löytävät hallille.

Kyllä sitä itsekin miettii, että haluaako painaa 5 henkiselle perheelle sukuloimisen yhteyteen 3 numeroisen summan lippuihin kun joukkue esittää virkamiesläpsyttelyä jäällä. Ei paljoa herätä tunteita myös omassa jälkikasvussa ja siksi isällinen ohjaus JYPin kannattajuuteen ei ole ottanut tuulta alleen.
 

veskula

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Die Nationalmannschaft
Tällainen boomer-ajatus / kehäpäätelmä itseltäni itse ottelutapahtumaan ja yleisömäärään. Silloin ennen wanhaan ainakin itse menin hallille katsomaan paikallista jääkiekkojoukkuetta (JyP HT / JYP) ja ennen kaikkea sen suorittamista pelissä. Tottakai, voitto(putki) on se joka saa ihmiset hallille. Seuraavana tulee taistelu, jos oletetaan että voittoa ei tulisi. Noiden seurauksena on tunne, joka vahvasti ohjaa ihmistä hakeutumaan uudelleen tunteen äärelle. Äärimmäinen pettymys tappiosta on myös vahva tunne, mutta sen vetovoima on hiukan poispäin hallilta.

Muistankohan väärin, mutta joskus muinoin oli hallilla enemmän keskiössä itse peli. Nyt tuntuu, että pitää olla kaikenmaailman oheistapahtumaa, jotta katsoja viihtyy hallissa tai tulee sinne uudestaan. Vähän sama kuin musiikkivideoissa yli 3 sekunnin pätkä/kuvakulma saa hätäisimmät vaihtamaan kanavaa. Ymmärrän toki, että esim. lapset tulevat hallille muidenkin syiden takia kuin laskemaan viivelähtöjä.

En tiedä saako kukaan kiinni ajatuksestani, mutta onko ottelutapahtumaan yritetty saada koko tivoli paikalle, kun pelkkä possujuna riittäisi. Johtuuko se kehityskulku jotenkin katsojien "demografiasta", eli tyypillinen katsoja tulee kokemaan säpinää, sen aiheuttajasta ei niin väliä. Ison veden takana esim. baseball voisi olla esimerkki, jossa osa katsojista saattaa jutella takana olevan tutun kanssa suurimman osan pelistä.

Sepustukseni toki palautuu siihen lopputulokseen, että jos peli ei kulje halli ei täyty. Toisaalta Keski-Euroopan sarjoissa saattaa olla toisenlaisiakin esimerkkejä.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Itse olen asunut paikkakunnalla vuodesta -98 saakka. Peleissä tuli käytyä aluksi 1998-2008 "irtolipuilla"(pääasiassa seisomassa) ja myöhemmin v.2008-2018 kausikorttilaisena(istumassa). Toki oli UrhoTV:t ja Nelonen Prot jo kehissä mutta meininki hallilla oli sen kaltainen ettei kausikorttimaksun+kanavien päällekkäisyys haitannut. Pleijareissa vuosittain ja aina uskottavasti taisteltiin ainakin mitaleista. Hienoa aikaa joka käytännössä loppui Marko Virtasen potkuihin. Tuohon erinäisistä syistä loppui myös oma hallilla kulkeminen, varmasti enimmäkseen oman jälkikasvun harrastuskuskauksien vuoksi.

Korona tuli ja meni, hallilla käyminen jäi kunnes viime syksynä kävin muutamassa matsissa. Meininki ei ollut enää entisensä mutta pientä kipinää oli havaittavissa. Usko playoffpaikkaan oli kova. Jopa mustan hevosen viittaa soviteltiin kevääksi, Rautakorven joukkueet olivat aina keväisin parhaimmillaan.

Sitten tuli 20.12.2023. Hallille en ole palannut sen jälkeen enkä palaamassa. Katsomo mulla toki on, joukkueen seuraaminen on niin iso osa ollut pimeää vuodenaikaa etten siitä ole luopumassa. 29.95€/kk saa kumminkin minun osaltani riittää noin taloudellisessa mielessä. Mielialat eivät kovin korkealla ole aina kumminkin muistaen että tämä on vain jääkiekkoa. Silti en tuota päivämäärää varmasti unohda koskaan, silloin tuhottiin JYPin nousu vuosiksi jos ei sitten pysyvämmin.
 

Hukkaviiva

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Dufva sen taisi joskus sanoa jotenkin tyyliin, että kotiyleisö tuo virtaa/tukea joukkueelle mutta se kotiyleisö pitää ensin joukkueen sytyttää ja ansaita se tuki. Tuota kotiyleisön sytyttämistä ei ole muutamaan vuoteen näkynyt, se kun vaatii käytännössä sen että pelin alkuun tullaan täysiä ja aggressiivisesti.

Itsellä kerkesi vuosien tauon jälkeen olla nyt taas 2 kautta kausikortti ja tarkoitus oli pitää kausikorttia siihen asti että uusittu halli tulee ja ehkä saisi vähän "ennakkoon" valita paikan sieltä sitten seuraaville kausille, mutta tuo viime kauden sekoilu aiheutti sen että jäi kortti uusimatta ja kyllä sitä (valitettavasti) peli peliltä on tyytyväisempi siitä päätöksestä. Edelleen 80% kotipeleistä joutuisi lähtemään vittuuntuneena pois, kun peli on edelleen ihan yhtä paskaa.
 

Valajas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Bolts, Yanni Gourde
Muistankohan väärin, mutta joskus muinoin oli hallilla enemmän keskiössä itse peli. Nyt tuntuu, että pitää olla kaikenmaailman oheistapahtumaa, jotta katsoja viihtyy hallissa tai tulee sinne uudestaan. Vähän sama kuin musiikkivideoissa yli 3 sekunnin pätkä/kuvakulma saa hätäisimmät vaihtamaan kanavaa. Ymmärrän toki, että esim. lapset tulevat hallille muidenkin syiden takia kuin laskemaan viivelähtöjä.

Kai niitä oheisjuttuja pitää keksiä kun itse pelin takia sinne ei varmaan kovinkaan moni ole enää viime vuosina tullut. Tunteen takia sinne hallille mennään ja sitä ei jostain kumman syystä Eväs-Marinen taukojumpista tai perhepelien piirrustusnurkkauksista oikein tahdo syntyä. Rautakorven jälkeen en muista käytännössä yhtään kotipeliä jossa olisi ollut kunnolla tunnetta. Sama eksynyt lammaslauma sinne jäälle aina tulee joka ensimmäisestä vastoinkäymisestä pyllistää.
 

veskula

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Die Nationalmannschaft
Kai niitä oheisjuttuja pitää keksiä kun itse pelin takia sinne ei varmaan kovinkaan moni ole enää viime vuosina tullut. Tunteen takia sinne hallille mennään ja sitä ei jostain kumman syystä Eväs-Marinen taukojumpista tai perhepelien piirrustusnurkkauksista oikein tahdo syntyä. Rautakorven jälkeen en muista käytännössä yhtään kotipeliä jossa olisi ollut kunnolla tunnetta. Sama eksynyt lammaslauma sinne jäälle aina tulee joka ensimmäisestä vastoinkäymisestä pyllistää.
Ennen wanhaan hurjinta viihdettä oli erätaukojen pikkujunnujen rankkari-kisat. Mukava oli kuulla kun yleisö mekasti maalin tai hienon torjunnan seurauksena. Varmaan junnut tykkäs kans. Lisäksi seisomakatsomossa oli niin hyvä tunnelma, ettei tullut mieleenkään lähteä käytäville. Suurin syy oli ehkä paikan menetyksen pelko.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ennen wanhaan hurjinta viihdettä oli erätaukojen pikkujunnujen rankkari-kisat. Mukava oli kuulla kun yleisö mekasti maalin tai hienon torjunnan seurauksena. Varmaan junnut tykkäs kans. Lisäksi seisomakatsomossa oli niin hyvä tunnelma, ettei tullut mieleenkään lähteä käytäville. Suurin syy oli ehkä paikan menetyksen pelko.
Mä kävin pikkujunnuna siellä erätauolla pelaamassa, mutta me pelattiin jotain 3vs3 peliä, eikä ollut rankkukisaa. Päättyi 0-0, niin ei saatu maaleista hurrauksia yleisöltä :(

Ihmettelen kyllä, että miksei junnuja enää nähdä erätaukojen aikana kentällä. Mielestäni se oli mukavaa myös yleisön kannalta ja oli hauskaa hurrata junnujen maaleille. Ikimuistoisia kokemuksia kuitenkin niille junnuille.

Yhtenäisen seisomakatsomon palautus on kuitenkin se tärkein ja suurin asia, mitä JYP voisi tunnelman parantamiseksi tehdä.
 

Timeout

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Mä kävin pikkujunnuna siellä erätauolla pelaamassa, mutta me pelattiin jotain 3vs3 peliä, eikä ollut rankkukisaa. Päättyi 0-0, niin ei saatu ollenkaan hurrauksia yleisöltä :(

Ihmettelen kyllä, että miksei junnuja enää nähdä erätaukojen aikana kentällä. Mielestäni se oli mukavaa myös yleisön kannalta ja oli hauskaa hurrata junnujen maaleille. Ikimuistoisia kokemuksia kuitenkin niille junnuille.

Yhtenäisen seisomakatsomon palautus on kuitenkin se tärkein ja suurin asia, mitä JYP voisi tunnelman parantamiseksi tehdä.
Minunsta kanssa ihan hauska, jaksaa katsoa ja junnille hieno kokemus.
 

veskula

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Die Nationalmannschaft
Mä kävin pikkujunnuna siellä erätauolla pelaamassa, mutta me pelattiin jotain 3vs3 peliä, eikä ollut rankkukisaa. Päättyi 0-0, niin ei saatu maaleista hurrauksia yleisöltä :(
Totta! Taisikin olla pienpeliä. Muisti pätkii selvästi jo….
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös