Me päivitettiin syksyllä arkiautoksi (ei voi sanoa kakkosautoksi, koska sillä ajetaan enemmän kuin "ykkösauto" bensa-farkulla) täyssähkö Seat Mii, joka ulkoisesti näyttää ihan mopo-autolta, mutta kyllä sillä nelihenkinenkin perhe arjen pyöritykset hymyssä suin ajelee. Ideaali kaupunkiauto tällaiselle jolla ei oo varaa kaivaa sitä 40kEUR johonkin ID.3:een. On nyt ajeltu melko tarkalleen 4000km huolettomia ja edullisia kilsoja, eikä töistä lähtiessä -20C pakkasella tee pahaa käynnistää kylmää autoa, kun sähköautolla ei ole mitään kuluvia osia moottorissa. Range toki tippuu luvatusta 260km:stä pakkasella noin 120km:ään, vähän riippuen kuinka lämpimällä autolla haluaa huristella. Me ei olla lähdetty tinkimään ajomukavuudesta ja autossa on pakkasellakin se >20C.
Yön aikana tallissa latautuu ihan normaali pistokkeesta siihen 80% kapasiteettiin, tai täyteenkin tarvittaessa jos on jotain extra työmatkaa tiedossa.
Hyvin tyytyväisiä on oltu, tuo tehomäärä ja sähkömoottorin välitön vääntö tekee tuosta niin ripeän, että ei sillä kaupunkivauhdeissa jalkoihin jää, päinvastoin. Toki sitten moottoritielle liittymisessä alkaa vääntöalue loppua ja 60 -> 100 kiihdytys ei enää paina niskaa niskatukeen :) Bensa-auto seisoo nykyään aika orpona pihassa, kun etätöiden takia kahta autoa ei yleensä tarvita. Mutta matka-ajot tulee toki bensalla ajeltua edelleen.
Ja vielä tosiaan vastailen kun joku aiemmin kysyi miten sähköautolla kannattaa ajella, niin ennakoiden, ja mahdollisimman paljon rullaten. Moottorijarrutustahan noissa sähköautoissa ei ole jos ei käytä sitä rekuperaatiota (eli formuloista tuttua KERSiä :) ), edullisin tapa on rullata mahdollisimman paljon, ja vasta sitten kun pitää oikeasti hidastaa/pysähtyä, niin rekuperaatiolla vauhti pois. Ainakin Miissä se on toteutettu niin, että jarrupoljinta painamalla auto käyttää tuota liike-energian talteen ottoa niin paljon kuin pystyy, ja ottaa oikeat jarrut käyttöön vasta kun toteaa että kuski haluaa pysähtyä rivakkaammin kuin mihin rekuperaatilla pystytään (ts. kun jarrupoljinta painetaan riittävän kovaa). Meille käytännössä ne rekuperaatiotasot 1-3 mitä autossa voi säätää, on ihan turhia, jos nyt ei halua ns. yhden polkimen taktiikkaa käyttää ja pitää tuon "moottorijarrutuksen" täysillä. Se oli aluksi ihan vinkeä, mutta ei se taloudellisin tapa. Energiaa ei ikinä saada kerättyä yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin mitä rullaamalla 0-kulutuksella säästää.
Pystyn kyllä arkiautoksi suosittelemaan täyssähköä, mutta siihen vaikuttaa niin moni seikka että jokaisen toki kannattaa tilanteensa mukaan oikeanlainen auto hankkia. Kotilatausmahdollisuus on käytännössä must (tai ainakin vuosisäästöt polttomoottoriin verrattuna ovat pienemmät jos latailee pääasiassa maksullisilla latausasemilla), ja rangen osalta tulee varmistaa että se riittää myös talvella omiin ajotarpeisiin. Se ei todellakaan ole se WLTP-lukema mitä automainoksissa sanotaan, vaan oman kokemuksen mukaan (voi toki varmaan vaihdella autosta riippuen) -20C pakkasilla n. 50%. Jos auton sisätilat lämpiää lämpöpumpulla, tuo ero ei välttämättä ole niin iso.