Ruotsi

  • 52 315
  • 291

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat

Stratman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Aika moni muukin maa on ollut ”Ruotsin tiellä” jo pitkään. Suomi laahaa perässä kuten kaikessa muussakin. Oltaisiinpa me oikeastikin Ruotsin tiellä niin Suomen näkymät olisivat paljon valoisammat.

Ruotsi on ihan eri tiellä, kuin me. He menevät moottoritiellä (jotka muuten Ruotsissa ovat aina hyvässä kunnossa) ja me vedetään kyläraitilla. Ollaan niin kaukana perässä, ettei taideta ikinä enää saada kiinni. 15-20 vuotta sitten oltin jopa edellä, pankkikriisin jälkeen ollaan kynnetty syvällä, kun Ruotsi ponnisti nopeasti pystyyn taas.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Vietin edelliset viisi päivää Ruotsinmaalla Pohjoismaiden mestaruuskisoissa, toki tukijoukkona ja kuskina, ja tuo oli hämmentävästi ensimmäinen vierailu naapurimaassamme sitten vuoden 2002 ja Tykkimäen huvipuiston päätösristeilyn, vaikka muuten on tullutkin reissattua. *

Aikaa kun minulla kisojen keskellä oli, niin otin ihan asiakseni käydä eri Tukholman lähiöissä. Samalla huomasi, että Stokiksen metroalue on myös aika helvetin laaja, ja noin yleisilmeeltään @Stratman edellisen viestin mukaisesti, pienen tai joskus vähän isommankin, askeleen edellä esim. PK-seutua.

Varianssia oli eli jalkauduttua tuli ainakin seuraavissa eli Husby, Väsby, Kista, Tensta, Sollentuna ja Rinkeby. Joka paikassa pyörin valoisalla ja auringonlaskun jälkeen. "Pahamaineinen" Rinkeby oli erityisesti odotuslistalla.

Olipa muuten aika vitunmoinen downeri, kun ko. mestat paljastuivat ihan normaaleiksi, mutta usein astetta Suomi-vastinetta siistimpinä. Ok, esim. Rinkebyssä 90% vastaantulijoista eivät ole Kallen mätitahnan mainoskasvon tapaisi blondeja, mutta kyllä sielläkin ns. kantaruotsalaisia oli. Rinkebyssä oli esimerkiksi rakennettu selkeästi varsin kalliin rahan asuntoja hyvien liikenneyhteyksien varrelle, joihin lähiöön saapuvista busseista suuntasi selkeästi sosioekonoomisesti varsin hyvin pärjäävä väki. Eli rakentamisella oli ilmeisesti pystytty vaikuttamaan segregaatiota ehkäisevästi. Joo, kukkaa tultiin myymään iltasella, mutta missäpä isommassa eurooppalaisessa kaupungissa ei ja mitä sitten.

Missään kohtaa yhdessäkään paikassa mulle ei tullut mitenkään turvaton olo **, vaikka uskaltauduin jopa ajautumaan keskusteluihin paikallisten kanssa. Tosin ko. kebab-mestassa meillä ei yhteistä kieltä ollut, kun minulla oli virkamiesruotsi ruosteessa, mutta pääsimme jonkinlaiseen keskusteluntapaiseen paikan el hefen kanssa, jonka serkku asui Tampereella ja pian döner olikin lähes ilmainen. :D

Väsbyssä juttelin paikallisten finnjävelien kanssa jossakin kivijalan Suomi-tuvassa ja kyllä seniorit tuntuivat viihtyvän. Tuollakin 70-luvun DDR-bunkkerien viereen oli kadun toiselle puolelle rakennettu uusia kerrostaloja, joiden asukaslistoissa kirvesniemet ja mattilat olivat sulassa sovussa svenssonien kanssa.

En vähättele millään tavalla Ruotsin tiettyjen alueiden jengiytymistä, mutta eipä se tunnu paljon tavalliselle tallaajalle välttämättä näkyvän. Ok, mulla nyt vielä tuollainen pikainen pisto pelipaikoille, mutta kuitenkin.

* = tuolta reissulta tarttui nykyinen vaimo matkaan ja sen jälkeen olen harkinnut vakaasti kannattaako riskeera uudestaan, koska Tukholman reissu voi tulla todella kalliiksi.

** = ok, olen suht skrode partainen ukko, jolla on perus resting bitch face-ilme kun ajatuksissana kävelee ja katselee paikkoja. Jos se nyt jotain merkitsee siis.
 

Kiisa

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, HPK-Inkkarit, IHN ja FC HML

Birchman

Jäsen
Olen nyt ensimmäistä kertaa työelämässä vaiheessa, jossa muutto ulkomaille eli Tukholmaan voi olla mahdollista. Toki en vielä ole työnantajan näkemystä tiedustellut, mutta moni asia puoltaisi Ruotsissa asumista.

Tukholma on varsin mukava kaupunki ja olen aina tykännyt ruotsalaisista, vaikka oma olentonsa ovatkin. Meillä perheessä on kaksi alle kouluikäistä lasta, jotka kyllä ovat melko sopeutuvaisia.

Ruotsissa kiinnostaa kieli, suurkaupunki, uuden oppiminen ja myös alhaisempi verotus (ns. 25% sääntö). Toki sitten haasteena tunnistan vaimon työllistymisen ja tukiverkon puuttumisen. Lapsille isovanhemmat ovat tärkeitä ja heitä näkisi harvemmin.

Myös omaa elämää ei haluaisi kokonaan ”romuttaa” Suomessa. Nykyinen asunto haluttaisiin pitää ja tähän voitaisiin kyllä joku saada nimellistä korvausta vastaan asumaan. Lainanlyhennykset menisi edelleen, mutta mm. tuo alhaisempi verotus mahdollistaisi vastaavasti vuokranmaksua Tukholmassa. Aikahorisontti olisi pari - muutama vuosi.

Mitäs ajatuksia tästä nousee? Kannattaako haaveilla? Itselle työn puolesta tuo voisi olla pitkällä aikavälillä melko hyvä liike, tunnen ihmisiä jonkin verran ja muu perhe kansainvälistyisi myös. Me ollaan melko paljon omissa oloissa eli kavereiden puute ei nyt olisi suurin ongelma.
 

rpeez

Jäsen
Olen nyt ensimmäistä kertaa työelämässä vaiheessa, jossa muutto ulkomaille eli Tukholmaan voi olla mahdollista. Toki en vielä ole työnantajan näkemystä tiedustellut, mutta moni asia puoltaisi Ruotsissa asumista.

Tukholma on varsin mukava kaupunki ja olen aina tykännyt ruotsalaisista, vaikka oma olentonsa ovatkin. Meillä perheessä on kaksi alle kouluikäistä lasta, jotka kyllä ovat melko sopeutuvaisia.

Ruotsissa kiinnostaa kieli, suurkaupunki, uuden oppiminen ja myös alhaisempi verotus (ns. 25% sääntö). Toki sitten haasteena tunnistan vaimon työllistymisen ja tukiverkon puuttumisen. Lapsille isovanhemmat ovat tärkeitä ja heitä näkisi harvemmin.

Myös omaa elämää ei haluaisi kokonaan ”romuttaa” Suomessa. Nykyinen asunto haluttaisiin pitää ja tähän voitaisiin kyllä joku saada nimellistä korvausta vastaan asumaan. Lainanlyhennykset menisi edelleen, mutta mm. tuo alhaisempi verotus mahdollistaisi vastaavasti vuokranmaksua Tukholmassa. Aikahorisontti olisi pari - muutama vuosi.

Mitäs ajatuksia tästä nousee? Kannattaako haaveilla? Itselle työn puolesta tuo voisi olla pitkällä aikavälillä melko hyvä liike, tunnen ihmisiä jonkin verran ja muu perhe kansainvälistyisi myös. Me ollaan melko paljon omissa oloissa eli kavereiden puute ei nyt olisi suurin ongelma.
Oma mielipiteeni on, että ilman muuta kannattaa mennä. Tulee taatusti kokemuksia rikastuttamaan koko loppuelämäksi. Toinen kysymys asetettavaksi on käänteinen, entä jos en lähde, kadunko loppuelämäni sitä. Näin vanhana taaksepäin katsoessa tuntuu, että katuu juurikin asioita joita ei tehnyt.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Mitäs ajatuksia tästä nousee? Kannattaako haaveilla? Itselle työn puolesta tuo voisi olla pitkällä aikavälillä melko hyvä liike, tunnen ihmisiä jonkin verran ja muu perhe kansainvälistyisi myös. Me ollaan melko paljon omissa oloissa eli kavereiden puute ei nyt olisi suurin ongelma.
Sinne vaan. Viihtyvyys riippuu tietysti hiukan asunnon sijainnista. Tosin joukkoliikenne on toimivaa. Kaikki lähiöt eivät ole kivoja, mutta hyviäkin on.
Ruotsin kieli on oikeasti helppo oppia, katsokaa paljon paikallisia kanavia, pelkällä kuuntelullakin oppii nopeasti.
 

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
yks jengi Stadista
Sinne vaan @Birchman . Mikäs lätkäjengi olisi sydäntä lähinnä? Hommaat kausikortin ja alat pitää pystyssä Jatkoajan ottelukierrosseurantaa Ruotsin osalta.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Birchman me käytiin vastaava pohdinta vajaa vuosi sitten. Tosin sillä erotuksella, että meillä molemmilla olisi ollut työnantaja valmiina Tukholmassa.

Mutta päätettiin skipata, koska vanhempi tyttö aloittaa koulun nyt syksyllä ja meidän molempien vanhemmat alkaa olla enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa, niin ei haluttu jättää heitä pulaan. Sen lisäksi meillä on aika laaja ystäväpiiri nykyisellä asuinalueella. Ja toki meillä on omakotitalo, joka pitäisi myydä mahdollisen muuton kohdalla.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olen nyt ensimmäistä kertaa työelämässä vaiheessa, jossa muutto ulkomaille eli Tukholmaan voi olla mahdollista. Toki en vielä ole työnantajan näkemystä tiedustellut, mutta moni asia puoltaisi Ruotsissa asumista.

Tukholma on varsin mukava kaupunki ja olen aina tykännyt ruotsalaisista, vaikka oma olentonsa ovatkin. Meillä perheessä on kaksi alle kouluikäistä lasta, jotka kyllä ovat melko sopeutuvaisia.

Ruotsissa kiinnostaa kieli, suurkaupunki, uuden oppiminen ja myös alhaisempi verotus (ns. 25% sääntö). Toki sitten haasteena tunnistan vaimon työllistymisen ja tukiverkon puuttumisen. Lapsille isovanhemmat ovat tärkeitä ja heitä näkisi harvemmin.

Myös omaa elämää ei haluaisi kokonaan ”romuttaa” Suomessa. Nykyinen asunto haluttaisiin pitää ja tähän voitaisiin kyllä joku saada nimellistä korvausta vastaan asumaan. Lainanlyhennykset menisi edelleen, mutta mm. tuo alhaisempi verotus mahdollistaisi vastaavasti vuokranmaksua Tukholmassa. Aikahorisontti olisi pari - muutama vuosi.

Mitäs ajatuksia tästä nousee? Kannattaako haaveilla? Itselle työn puolesta tuo voisi olla pitkällä aikavälillä melko hyvä liike, tunnen ihmisiä jonkin verran ja muu perhe kansainvälistyisi myös. Me ollaan melko paljon omissa oloissa eli kavereiden puute ei nyt olisi suurin ongelma.
Tukholmasta en osaa sanoa, mutta meillä oli 2 alle kouluikäistä lasta, kun muutimme vuodeksi Etelä-Koreaan. Ja siellä vielä aika kauas Soulista.
Sitten myöhemmin kolmen lapsen kanssa USA:aan.
Noiden perusteella sanoisin, että lähteminen kannattaa. Asioilla on tapana järjestyä, ja maassa asuminen antaa ihan eri lailla perspektiiviä kuin siellä käyminen.
Avoimin silmin ja mielin matkaan vaan.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Olen nyt ensimmäistä kertaa työelämässä vaiheessa, jossa muutto ulkomaille eli Tukholmaan voi olla mahdollista. Toki en vielä ole työnantajan näkemystä tiedustellut, mutta moni asia puoltaisi Ruotsissa asumista.

Tukholma on varsin mukava kaupunki ja olen aina tykännyt ruotsalaisista, vaikka oma olentonsa ovatkin. Meillä perheessä on kaksi alle kouluikäistä lasta, jotka kyllä ovat melko sopeutuvaisia.

Ruotsissa kiinnostaa kieli, suurkaupunki, uuden oppiminen ja myös alhaisempi verotus (ns. 25% sääntö). Toki sitten haasteena tunnistan vaimon työllistymisen ja tukiverkon puuttumisen. Lapsille isovanhemmat ovat tärkeitä ja heitä näkisi harvemmin.

Myös omaa elämää ei haluaisi kokonaan ”romuttaa” Suomessa. Nykyinen asunto haluttaisiin pitää ja tähän voitaisiin kyllä joku saada nimellistä korvausta vastaan asumaan. Lainanlyhennykset menisi edelleen, mutta mm. tuo alhaisempi verotus mahdollistaisi vastaavasti vuokranmaksua Tukholmassa. Aikahorisontti olisi pari - muutama vuosi.

Mitäs ajatuksia tästä nousee? Kannattaako haaveilla? Itselle työn puolesta tuo voisi olla pitkällä aikavälillä melko hyvä liike, tunnen ihmisiä jonkin verran ja muu perhe kansainvälistyisi myös. Me ollaan melko paljon omissa oloissa eli kavereiden puute ei nyt olisi suurin ongelma.
Todennäköisesti enemmän kaduttaa se, jos jättää tilaisuuden käyttämättä kuin toisinpäin. Pelkkää hyvää sanottavaa ulkomailla asumisesta, itse asuin Tanskassa pari vuotta. Takaisin pääsee aina, uudestaan ei välttämättä.

Lapset voivat yleisellä tasolla tietysti olla erittäin painava syy jättää tällainen mahdollisuus väliin. Tämä lähinnä jos toinen vanhemmista jää Suomeen tai peruskoulu on jo alkanut. Kaveripiirien ja harrastusten kiinteys voi olla tosi iso juttu viihtymisen kannalta, sen tietänee jokainen kotimaassakin muuttanut, vaikka uusiakin kavereita moni löytää. Tätä ei toki pidä liioitella tai tarkastella liian yksipuolisesti, lapsillehan tämä voi olla erittäin mieluinen ja avartava kokemus, jopa enemmän kuin aikuisille.

Tsemppiä päätöksentekoon!
 

Birchman

Jäsen
Kiitos kaikille kannustuksesta! Pitää ottaa asiaa puheeksi työnantajan kanssa keväällä. Vaimon olen jo saanut vakuutettua, että saa varmasti töitä Tukholmasta ja hänen ideansa oli, että voisi mennä kahden vuoden suunnitelmalla. Ja sitten päättää mitä tehdään jatkon osalta.

Aikataulu on varmasti lähempänä kesää 2026 joten hyvin on aikaa miettiä eri vaihtoehtoja.

Nyt tämä olisi mahdollista myös taloudellisesti. Mieluummin rahan käyttää tuollaiseen kokemukseen, vaikkei vuokranmaksujen myötä ”nettoaisikaan”. Henkisen pääoman perässä tässä ollaan ja yleensä se on myös materialisoitunut myöhemmin elämässä ihan taloudellisestikin. Emme kumpikaan ole hienompien autojen perään tai muuta. Joko lähdetään hakemaan kokemusta, reissataan perheen kanssa tai lyhennellään asutolainat etupainotteisesti.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Olen nyt ensimmäistä kertaa työelämässä vaiheessa, jossa muutto ulkomaille eli Tukholmaan voi olla mahdollista. Toki en vielä ole työnantajan näkemystä tiedustellut, mutta moni asia puoltaisi Ruotsissa asumista.

Tukholma on varsin mukava kaupunki ja olen aina tykännyt ruotsalaisista, vaikka oma olentonsa ovatkin. Meillä perheessä on kaksi alle kouluikäistä lasta, jotka kyllä ovat melko sopeutuvaisia.

Ruotsissa kiinnostaa kieli, suurkaupunki, uuden oppiminen ja myös alhaisempi verotus (ns. 25% sääntö). Toki sitten haasteena tunnistan vaimon työllistymisen ja tukiverkon puuttumisen. Lapsille isovanhemmat ovat tärkeitä ja heitä näkisi harvemmin.

Myös omaa elämää ei haluaisi kokonaan ”romuttaa” Suomessa. Nykyinen asunto haluttaisiin pitää ja tähän voitaisiin kyllä joku saada nimellistä korvausta vastaan asumaan. Lainanlyhennykset menisi edelleen, mutta mm. tuo alhaisempi verotus mahdollistaisi vastaavasti vuokranmaksua Tukholmassa. Aikahorisontti olisi pari - muutama vuosi.

Mitäs ajatuksia tästä nousee? Kannattaako haaveilla? Itselle työn puolesta tuo voisi olla pitkällä aikavälillä melko hyvä liike, tunnen ihmisiä jonkin verran ja muu perhe kansainvälistyisi myös. Me ollaan melko paljon omissa oloissa eli kavereiden puute ei nyt olisi suurin ongelma.

Joko olette pakanneet laukut?

Olen muuttanut useamman kerran ulkomaille, myös perheen kanssa. Ensimmäinen muutto oli juuri Ruotsiin. Takaisin ette tule kukaan samanlaisina, jos tulette takaisin. Paljon tulee ärsyttäviä asioita, yleensä kolmen kuukauden jälkeen ensimmäinen ihastusvaihe on ohi ja koti-ikävä vaivaa vähän kaikilla. Mutta siitä pääsee yli ja yli vuoden asuminen jo hankaloittaa kotiin paluuta, siis henkisellä tasolla. Toki oma suomalaisuus korostuu, mitä kauemmin ulkomailla asuu.

Ruotsi on yhä edelleen kiva paikka, vaikka meillä uutiset ovat usein sieltä negatiivisia, jengirikollisuutta, tms. Paljon riippuu asuinalueesta. Tukholma on hieno kaupunki, mielestäni paljon Helsinkiä kauniimpi ja selkeämmän identiteetin omaava paikka, entisen suurvallan pääkaupunki. Asuminen Tukholmassa on kallista, mutta jos voitte valita, niin jo lastenkin kannalta Kungsholmen on mukava alue, siellä sijaitsevat suomenkielinen koulu ja päiväkoti.


Södermalm on trendikäs ja Östermalm taas todellinen eliittivaihtoehto, Östermalmin saluhallen on kokemus jo sinänsä.


Tukholman kaupunkiseudusta voisin suositella Huddingea. Mukavan keskiluokkainen ja aika turvallinen kunta. Tukholman vanhan kaupungin sydämessä, kuninkaanlinnan vieressä sijaitseva vanha suomalainen seurakunta on taas oiva suomalaisten kokoontumis- ja tapaamispaikka perheen kannalta, vaikka ei niin aktiivikristitty olisikaan, siellä on monipuolista toimintaa erityisesti lapsille.


Pakkaamisen yhteydessä kannattaa kuunnella Kentin levyjä. Samalla voi buukata illallisen Kentin kappaleista elävään Lilla Ego- ravintolaan, sillä sen jonot ovat niin pitkät, että isovanhemmat ehtivät tilaamaan reissun ja saapumaan lapsenvahdiksi hyvin ennen vapaan pöydän saamista.


Kyllä te siellä selviätte, ellette jopa rakastu tuohon entiseen kuningaskuntaamme.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös