Ruotsi - Suomi Ke 4.5

[vallu#24]

Viestin lähetti Buccaneer
-Ihme itkua täällä, mitään ei todellakaan ole vielä hävitty eikä voitettu. Kyseessähän oli täysin merkityksetön ottelu.

-Myös ottelut Kanadaa ja USA:ta vastaan ovat käytännössä merkityksettömiä. Seuraavasta 3 matsista ainoastaan Latvia pitää voittaa.

Olen näistä asioista hieman eri mieltä. Pisteiden kannalta nämä pelit voivat ollakin merkityksettömiä, koska Latvian voittaminen riittää. Mutta kuitenkin näissä alkupeleissä pitäisi joukkueen peli saada kulkemaan ja joukkueen perusilmeen pitäisi olla ihan erilainen mitä se Ruotsi-pelissä oli. En nimittäin jaksa uskoa että joukkueen peli loksahtaisi kohdalleen sitten yhden yön aikana juuri ennen Latvia ottelua tai juuri ennen puolivälierää, jos peli on ollut sysipaskaa aiemmat 5-6 peliä. Joltain Kanadalta tälläinen vielä voi onnistuakin, mutta Kanadalla on materiaalikin vähän toista kuin Suomella. Joukkueen aneeminen peli-ilme on se huolestuttavin asia omasta mielestäni.
Seuraavissa otteluissa Kanadaa ja USA:ta vastaan pelin ilme pitää saada aivan toisenlaiseksi ja kaikki jätkät painamaan satakymmenen lasissa joukkueen eteen ja mieluusti myös onnistumisia sekä hyökkäys että puolustuspäässä. Siitä olisi sitten huomattavasti parempi jatkaa Latvia-peliin ja toivottavasti puolivälieriin.

 

[vallu#24]

Viestin lähetti zore
Silti kaikki kritiikki on oikeutettua tappion ja huonojen esitysten jälkeen, ei sitä kiukkua saa sisälleen jättää ja jos se purkautuu vain kirjoitettuna tekstinä niin hyvähän se vain

Erittäin hyvin sanottu. Keskustelu täällä olisi aika kuollutta, jos kaikki olisivat koko ajan samaa mieltä. On erittäin suotavaa, että jokainen voi täällä tuoda omat mielipiteensä esiin.
Itseäni ainakin V....ttaa se miltä Suomen peli eilen näytti ja siihen kun vielä lisätään se, että valmennus ei tuntunut saavan minkäänlaista parannusta aikaan, niin mielestäni on ihan oikein avautuakin. Erkka ei ole vielä millään tavalla osoittanut saavansa joukkueen pelaamaan hyvin joukkueena. Ja vielä lopuksi, tappio Ruotsille vituttaa aina, mutta nyt sitäkin enemmän, kun Suomen peli oli aivan onnetonta.

 

[tuuski]

Viestin lähetti Buccaneer
Muutamia huomioita:


-Mikko Eloranta huitsinvitsiin joukkueesta. Kaveri on täysi vitsi tuolla.

-Riku Hahl. On ollut juuri niin "hyvä" kuin jokainen jääkiekkoa seuraava hänen arvasikin oleva. Puhdas kisaturisti. Aivan käsittämätöntä, että Hahl saa pelata Viuhkolan sijasta. Itse en kyllä ymmärrä, miten Hahlia on päästetty ikinä edes kisoihin valmistavalle leirille tai EHT:hen. Kyseessä on kaikkien aikojen paras kirjaesimerkki tapauksesta, jossa kisapaikka on saatu vain ja ainoastaan "NHL-pelaaja"-statuksella. Mikä status tosin tällä Avsin nelosketjun varamiehellä on mielestäni aika heikko. Ei vaan voi käsittää.

-Puolustus huutaa Söderholmia apuun siivoamaan maalinedustaa ja toisaalta ylivoimaan Jeren pariksi viivaan.

Elorannasta täysin samaa mieltä, loput lainaamastani ovatkin aika scheissea, tuon viimeisen kohdalla purskahdin oikeasti spontaanisti nauruun.

Luulisi sen olevan kaikille selvää, mihin rooliin Hahl on joukkueeseen hommattu? Puolustustehtäviin etupäässä ja alivoimille. Kuten miinussaldo (ei yhtään miinusta) osoittaa, homma on onnistunut täydellisesti. Se on täysi mysteeri, miksei Riksa pelaa nelosketjussa ja Pakaslahti pacmania himassa.

Suomen pahin ongelma tällä hetkellä on OJ:n suojatyöpaikka ykkösessä. Ykköstä peluutetaan väkisin kaikissa ylivoimissa yli puolet ajasta ja tulos on tuttu. Nimellinen ykkösemme on lähes vitsin virkaa ajavan nelosketjun edellä myös miinustilastossa. Kapasille enemmän peliaikaa, pliis.

N. Kapanen 1+3=4 +4
O. Jokinen 0+1=1 -2

Eli ketjut:

1. Hentunen - Kapanen - Pärssinen
2. Peltonen - Viuhkola - Kallio
3. J.Jokinen - O.Jokinen - Hagman
4. Ruutu - Hahl - Rita

 

[HÄI]

Itseänikin vituttaa suunnattomasti tämä saatanan maalivahtiruletti. Eikö nyt saatana ole opittu viime vuosien kämmeistä että tuo ykkösmaalivahdin vaihtaminen harvemmin tuottaa tulosta. Maalivahdit ovat aina sanoneet että parhaaseen suoritukseen pystytään yleensä silloin kun tuntee että on 100% luotto takana. Nyt on jälleen annettu aivan toisenlaisia signaaleja

Joku poro tuolla hehkutti että Nikke olisi ansainnut heti ykkösmaalivahdin paikan. Haloo, Norrena on ollut monessa aikaisemmassakin turnauksessa kakkosmaalivahtina kärsivällisesti ja nyt kun saa kerrankin näyttää osaamisensa niin yhtäkkiä maalivahti joka pelaa ensimmäistä kertaa arvoturnauksessa menisi muka heti edelle. Kyllä, Nikke pelasi loistavat pleijarit, mutta Norrena sentään oli Elitserienin parhaita maalivahteja tällä kaudella, eikä varmaan kenellekkään vähänkin jääkiekosta perillä olevalle jäänyt epäselväksi että Elitserienin ja s/m-liigan tasoero oli tällä kaudella valtava.

Eilinen peli ei kaatunut Norrenaan. Totta, mies ei huippupelastuksiin venynyt mutta eilisen kaltaisella pelillä olisi ollut aivan sama kuka maalissa olisi ollut, tasoero oli niin valtava. Kuvitteleeko joku että Nikke olisi muka tarjonnut ponnettomalle joukkueelle mahdollisuuden voittaa?

Jamo Myllyskin oli todella epävara 95-skaboissa alkusarjan pelit mutta pleijareissa miehen taakse ei tehty enään kuin yksi maali. Silloin näytettiin maalivahdille että tähän luotetaan edelleen ja se toimi.

 

[jukiapina]

Norrenahan olis pitäny ottaa pois sieltä maalista jo 3-1 lukemissa. Alusta asti näki ettei tänään kiekot tartu ja joukkuekkin olisi voitu saada herätettyä. Kommentillani en todellakaan tarkoita sitä, että bäkströmi ois sen parempi.

Materiaaleja kun katseleen niin ei tällä joukolla paljon mahdollisuuksia ole ja vielä,kun tuo pelikin oli tuommoista perässä juoksemista. Tässä pelissä ei ollut ajatusta mukana yhtään,toivottavasti tähän tulisi jotain muutosta niin ei tarviis hävetä kun saadaan joka maalta kuokkaan 5-1.

 

[Taitopelaaja]

Viestin lähetti Hai
Itseänikin vituttaa suunnattomasti tämä saatanan maalivahtiruletti. Eikö nyt saatana ole opittu viime vuosien kämmeistä että tuo ykkösmaalivahdin vaihtaminen harvemmin tuottaa tulosta. Maalivahdit ovat aina sanoneet että parhaaseen suoritukseen pystytään yleensä silloin kun tuntee että on 100% luotto takana. Nyt on jälleen annettu aivan toisenlaisia signaaleja

Joku poro tuolla hehkutti että Nikke olisi ansainnut heti ykkösmaalivahdin paikan. Haloo, Norrena on ollut monessa aikaisemmassakin turnauksessa kakkosmaalivahtina kärsivällisesti ja nyt kun saa kerrankin näyttää osaamisensa niin yhtäkkiä maalivahti joka pelaa ensimmäistä kertaa arvoturnauksessa menisi muka heti edelle. Kyllä, Nikke pelasi loistavat pleijarit, mutta Norrena sentään oli Elitserienin parhaita maalivahteja tällä kaudella, eikä varmaan kenellekkään vähänkin jääkiekosta perillä olevalle jäänyt epäselväksi että Elitserienin ja s/m-liigan tasoero oli tällä kaudella valtava.

Eilinen peli ei kaatunut Norrenaan. Totta, mies ei huippupelastuksiin venynyt mutta eilisen kaltaisella pelillä olisi ollut aivan sama kuka maalissa olisi ollut, tasoero oli niin valtava. Kuvitteleeko joku että Nikke olisi muka tarjonnut ponnettomalle joukkueelle mahdollisuuden voittaa?

Hyviä pointteja, mutta täytyy muistaa, että tärkeitä on valita mahdollisimman kuuma maalivahti MM-kisoihin. Runkosarjan pelit voidaan siis osittain unohtaa ja tärkeimmiksi mittareiksi nousee playoffit sekä harjoitusottelut, jotka Nikke hoiti paremmin kuin. En väitä, että Norrenaan olisi kaaduttu eilisessä pelissä, mutta tietynlainen epävarmuus miehestä on kisojen aikana huokunut. Tottakai on mahdollista ja todennäköisestäkin, että mies parantaa peliä koko ajan. Nyt käy vaan todennäköisesti niin, että kun Nikke saa vastuuta, että molemmat maalivahdit "floppaa".

 

[JHag]

B1: Juurikin näin, ei riitä materiaalimme. Ei mielestäni, vaikka oltaisiin saatu 2-3 kieltäytyjää mukaankin. Tasan ainoa pelaaja, jonka yksittäinen panos voisi nostaa koko Suomea näissä kinkereissä on Miikka Kiprusoff. Ongelma on junnutasolta asti alkavassa "joukkuepelaamisessa", missä jokaisen jäppisen kaaliin taotaan puolustuspelin merkitys, karvaaminen ja rikkominen. Tulokseksi olemme saaneet Suomesta maailman parhaan 3-4 -ketjuihin hyökkääjiä tuottavan maan. Ei se ole määrästäkään kiinni; Slovakia heittelee kehiin Hossaa , Satania ja kumppaneita. Jokainen näistä kertoo, kuinka lätkä oli junnuna kivaa. Suomalainen junnulätkä ei ole kauhean kivaa, hyvin läheltä seuraan pariakin B/A -ikäistä kaveria pk-seudun joukkueista. Pelkkää duunia, treeniä ja "joukkueen etua". Pojat ovat kuin virkamiehiä yhdessä ja samassa harmaassa junassa, joka rupeaa muistuttamaan epäilyttävän paljon japanilaista työmatkaliikennettä ja yrityskulttuuria ylipäätään. Onneksi oon jo sen ikäinen äijä, että omat junnulätkävuodet tuntuvat edelleen hauskalta leikiltä.

Eniveis, nimenomaan siksi, että Tomi Kallio on suomalaishyökkääjän prototyyppi (kaikella kunnioituksella Kalliota kohtaan), on Summasen (ja Westerlundin!) suoritus viime syksyltä kovaa tavaraa. Ruotsalaishyökkääjän prototyypistä käyvät Sedinin veljekset ja tasoero Sedinien ja Kallion välillä kuvaa hyvin sitä tasoeroa, mikä koko pelaajamateriaalissa on vaikkapa Suomen ja Ruotsin välillä.

Kaipaan Summasta takaisin, mutta en ole Westerlundin dissaaja. Äijä oli olennainen osa viime syksyn menestystä. Summanen & Westerlund on kaksikko, joka voi mykistää kiekkomaailman oikeastaan kaikkialla, missä he duuniaan tekevät. Se alkoi SM-liigassa ja jatkui luontevasti maajoukkuetasolle asti. Westerlund yksin on kuin polvivammainen keihäsmies: pohjakunto on loistava, mutta suoritus on 80% maksimista tukijalan puuttuessa. Erkan pohjatyö on kovaa luokkaa, mutta Summasen hulluus ja palo tarvitaan siihen, että tuo välittyy pelaajille. Mua vituttaa Kalervo Kummola, tuo valtoimenaan vyöryvä huonon johtamiskulttuurin ilmentymä, niin paljon, että en jaksa pahemmin kiekkoa nyt seurata. Zemiä jätkille silti.

PS. Ruotsissa asuva kaverini kertoi, että jonkun lehden nettisivuilla sai äänestää niitä pelaajia muiden maiden joukkueista, joita haluaisi ottaa jopa Ruotsi-paitaan. Suosituin suomalaispelaaja oli ja on Jarkko Ruutu.

 

[zore]

Viestin lähetti Hai
Maalivahdit ovat aina sanoneet että parhaaseen suoritukseen pystytään yleensä silloin kun tuntee että on 100% luotto takana. Nyt on jälleen annettu aivan toisenlaisia signaaleja

100% luotto pitää ansaita

Viestin lähetti Hai
Norrena on ollut monessa aikaisemmassakin turnauksessa kakkosmaalivahtina

Niinpä, sinäpä sen sanoit

Viestin lähetti Hai
Norrena sentään oli Elitserienin parhaita maalivahteja tällä kaudella, eikä varmaan kenellekkään vähänkin jääkiekosta perillä olevalle jäänyt epäselväksi että Elitserienin ja s/m-liigan tasoero oli tällä kaudella valtava.

Vertaat yksilöitä vertaamalla heidän pelaamiaan sarjoja... mielenkiintoista

 

[Pula-ajan Tretjak]

Kannanpa korteni kekoon tähän ketjuun :D

Itse en nähnyt kuin ensimmäisen erän ja kolmannen. Ja lisäksi olin aika humalassa kaverin synttäreiden kunniaksi, joten pelistä muistaminen on hieman hankalaa.

Se mikä jäi suuresti mieleen, oli jostain tuttu näky, missä karvaajat (suomalaiset) antavat painetta vastustajan pakeille ja pakit rauhallisesti syöttävät kiekon painottomalle puolelle, josta lähtee liikkeelle hyvin organisoidut hyökkäykset. Ruotsi hallitsi peliä kauttaaltaan. Mutta en olisi hirvittävän huolestunut tämän pelin perusteella, sillä ruotsilla näytti muutenkin olevan onnetar mukanaan. Tuuri toki pitää ansaita ja sen ruotsi teki. Mutta ruotsille tuo oli aika lailla nappipeli, eikä tuon paremmin voi oikeastaan suomen tasoista joukkuetta pyöritellä. Voin vain kuvitella, ettei pelin taso tuosta voi nousta. Laskea se voi.. ja mitähän ruotsalaisille sitten käy, kun alkaa pikku pomput pomppia vastustajalle.. alkaako sitten mailaa puristuttamaan, kun on jo tottunut siihen, että kaikki käykin parhain päin.

Suomelta olikin sitten rimanalitus. Peli ei tuosta huonommaksi ainakaan voi mennä, joten looginen suunta on ylöspäin. Yksilöittäin, yksittäisissä tilanteissa pelaajat välillä onnistuivat, mutta joukkueena täydellinen epäonnistuminen. Pelaajat eivät tukeneet toisiaan, jolloin kukaan yksittäinen pelaaja ei voi voittaa peliä. Venäjä on tämän joskus todistanut häviämälle selkeästi huonommalle loistavilla yksilöillä.

Tuleviin peleihin on pari mahdollisuutta.. joko ottaa katsomosta pelaajia lisää tai ei. Itse toivoisin, että ne jotka nytten pelasivat, jatkaisivat. En usko, että Viuhkola toisi mitään lisää, sillä sen minkä hän taidolla toisi, hän pelaamattomuudella menettää. Jokisen laittaisin johonkin välmään säännölliselle peliajalle. Maalivahtiruletti ei ole hyvä asia. Erkan olisi jo alussa pitänyt päättää kummalla mennään. Varsinkin Bäckströmmin onnistumiset ovat yleensä tulleet, kun mies on pelannut koko ajan. Norrena on hyvä maalivahti eikä suomi todellakaan kaatunut mokkeen. Hyviä torjuntoja oli seassa. Se maali missä Eloranta taklattiin ja kiekko pomppasi maaliin oli sikäli aivan sama, koska peli oli käytännössä jo hävitty. Silti pitäisi ammattiylpeydellä hoitaa nuo jutut ja mennä maalille. Joku sanoi, että maalivahdin on helpompi pelata jos on 100% tuki takana.. aivan varmasti totta ja jos Erkka laittaa Norrenan seuraavaan peliin maaliin, niin Norrenalle varmasti tämä tunne tulee.

Käsiä kaivattaisiin joukkueeseen.. mutta koska niitä ei ole, niin vaihtoehtoisesti verenmaku suuhun ja jokaisen pieni tason nosto. Yhtenäisyyttä otteisiin, niin tulostakin tulee. Daavid VOI kaataa Goljatin ja tähän täytyy uskoa. Paria voittoa niin ollaan jo mitalipeleissä. Kaikki on mahdollista vielä, mutta paljon täytyy leijonien parantaa.

 

[repe_joke]

Viestin lähetti Pula-ajan Tretjak
Joku sanoi, että maalivahdin on helpompi pelata jos on 100% tuki takana.. aivan varmasti totta ja jos Erkka laittaa Norrenan seuraavaan peliin maaliin, niin Norrenalle varmasti tämä tunne tulee.

Nikke kuulemma aloittaa huomenna, joten se siitä.
Ei tuossa kuitenkaan ole kyse pelkästään maalivahdin henkielämästä.
Jo pelkästään muullekkin joukkueelle olisi varmasti paljon helpompaa, jomman kumman maalivahdin edessä. Puolustus työnskentelyä, kun maalivahtien vaihto normaalisti muuttaa vähän. Pienillä marginaaleilla kun pelataa, niin ei olisi varaa lotota maalivahtien suhteen. Siitä kärsii koko kenttäpeli.

 

[vetoo]

Viestin lähetti JHag
B1: Juurikin näin, ei riitä materiaalimme. Ei mielestäni, vaikka oltaisiin saatu 2-3 kieltäytyjää mukaankin. Tasan ainoa pelaaja, jonka yksittäinen panos voisi nostaa koko Suomea näissä kinkereissä on Miikka Kiprusoff. Ongelma on junnutasolta asti alkavassa "joukkuepelaamisessa", missä jokaisen jäppisen kaaliin taotaan puolustuspelin merkitys, karvaaminen ja rikkominen. Tulokseksi olemme saaneet Suomesta maailman parhaan 3-4 -ketjuihin hyökkääjiä tuottavan maan. Ei se ole määrästäkään kiinni; Slovakia heittelee kehiin Hossaa , Satania ja kumppaneita. Jokainen näistä kertoo, kuinka lätkä oli junnuna kivaa. Suomalainen junnulätkä ei ole kauhean kivaa, hyvin läheltä seuraan pariakin B/A -ikäistä kaveria pk-seudun joukkueista. Pelkkää duunia, treeniä ja "joukkueen etua". Pojat ovat kuin virkamiehiä yhdessä ja samassa harmaassa junassa, joka rupeaa muistuttamaan epäilyttävän paljon japanilaista työmatkaliikennettä ja yrityskulttuuria ylipäätään. Onneksi oon jo sen ikäinen äijä, että omat junnulätkävuodet tuntuvat edelleen hauskalta leikiltä.

Aivan loistava puheenvuoro JHagilta! Sanoisin, että tässä on kaikki olennainen fakta suomalaisen jääkiekkoilun ongelmista - tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Kiitos JHag, jatka samaan malliin!

 

[Pula-ajan Tretjak]

Viestin lähetti repe_joke
Nikke kuulemma aloittaa huomenna, joten se siitä.
Ei tuossa kuitenkaan ole kyse pelkästään maalivahdin henkielämästä.
Jo pelkästään muullekkin joukkueelle olisi varmasti paljon helpompaa, jomman kumman maalivahdin edessä. Puolustus työnskentelyä, kun maalivahtien vaihto normaalisti muuttaa vähän. Pienillä marginaaleilla kun pelataa, niin ei olisi varaa lotota maalivahtien suhteen. Siitä kärsii koko kenttäpeli.

Veit jalat suustani.. tuo piti kirjoittaa, vaan kun kaikenaikaa tulee uusia ideoita nuppiin, niin tällä iällä alkaa jo jonon toisesta päästä tippua asiat pois :D Kiitos täsmennyksestä. Juuri samaa mieltä.

 

[Natural]

Viestin lähetti Taze
Seuraava ei ole tarkoitettu nimimerkille Natural, vaan vähän niinkuin yleisemmällä tasolla tälle ihmettelylle Koivun puuttumisesta. Eli, viime vuonna porukka ihmetteli että mitä v****a se Koivu tekee jossain maajoukkueessa ja nyt yhden rikkinäisen AHL kauden jälkeen kaveri olisi Suomen pelastaja? Taitaa Mikko olla kehittynyt vähän helvetisti tällä kaudella? Ja olisiko Koivu sitten oikeasti NIIN paljon NHL senttereitä Kapasta ja Hahlia parempi? Jokisen tilalle ennen kisoja ei kukaan kai ollut Koivua istuttamassa?

Kiitos palautteesta Taze, mutta itse olin positiivisesti yllättynyt kun M. Koivu nimettiin joukkueeseen World Cupissa ja olen sitä mieltä, että tällä hetkellä Mikko Koivu olisi arvokkaampi joukkueelle kuin esim. Hahl. Sieltähän löytyy nyt kaksi saman tyyppistä sentteriä (Hahl ja Pakaslahti). Tottakai Pakankin olisi mielestäni voinut tiputtaa, mutta se varmaan olisi rikkonut hyvin toimivan 4.kentän, joka tekee arvokasta työtä.

 

[Dieppe]

Viestin lähetti Lerva
http://www.mtv3.fi/urheilu/mmlatka/uutiset.shtml/arkistot/mmlatka/2005/05/365822

Ja eiku mielipiteitä kehiin.

Järkyttävän naurettavaa tekstiä ammattiurheilijalta. Ruotsalaisilla riittää varmasti hauskaa. Toki voidaan selitellä että viisi minuuttia pelin jälkeen on tunteet pinnassa, mutta ei kelpaa minulle. Ruutu on kauden mittaan osoittanut kuinka miehen asenne on vajonnut nollatasolle. Aina on syytä jossain muualla kuin miehessä itsessään. Liigan pelitapa on väärä, tuomarilinja on väärä, kurinpitolinja on pielessä ja vastustajat neitejä kun eivät tappele itseään suihkuun tai pomppaa vieterinä pystyyn selkään taklauksen jälkeen.

Katse peiliin Jarkko!

 

[Bone]

Viestin lähetti JHag
B1: Juurikin näin, ei riitä materiaalimme. Ei mielestäni, vaikka oltaisiin saatu 2-3 kieltäytyjää mukaankin. Tasan ainoa pelaaja, jonka yksittäinen panos voisi nostaa koko Suomea näissä kinkereissä on Miikka Kiprusoff. Ongelma on junnutasolta asti alkavassa "joukkuepelaamisessa", missä jokaisen jäppisen kaaliin taotaan puolustuspelin merkitys, karvaaminen ja rikkominen. Tulokseksi olemme saaneet Suomesta maailman parhaan 3-4 -ketjuihin hyökkääjiä tuottavan maan. Ei se ole määrästäkään kiinni; Slovakia heittelee kehiin Hossaa , Satania ja kumppaneita. Jokainen näistä kertoo, kuinka lätkä oli junnuna kivaa. Suomalainen junnulätkä ei ole kauhean kivaa, hyvin läheltä seuraan pariakin B/A -ikäistä kaveria pk-seudun joukkueista. Pelkkää duunia, treeniä ja "joukkueen etua". Pojat ovat kuin virkamiehiä yhdessä ja samassa harmaassa junassa, joka rupeaa muistuttamaan epäilyttävän paljon japanilaista työmatkaliikennettä ja yrityskulttuuria ylipäätään. Onneksi oon jo sen ikäinen äijä, että omat junnulätkävuodet tuntuvat edelleen hauskalta leikiltä.

Tässä on se ydinasia mihin pitäisi saada muutosta. Slovakialta löytyy kovia pelaajia, maailmantähtiä vaikka putoamissarjan joukkueille jakaa. Miksei Suomelta? Junnukiekossa ne syyt ovat.
Kaikki samaan kastiin ja oma puolustus kaikkein tärkeintä. Slovakia on hyvä esimerkki siitä kun kaikki hyökkää ja kaikki puolustaa(tai lähes kaikki).

Itse seuraan junnupuolta aivan ruohonjuuritasolla, siellä on vielä kaikki hyvin. Mutta kun korkeammalle mennään, niin muotitus alkaa.

Hyvä Jaymond Hagelstam, sun pitää pelata harrastekiekkoa niinkuin mää teen. Jäätäviä Markku Paukkusmaisia suorituksia omalla puolustusalueella ja täydessä koomassa nousuja minne lystää. Siitä mää ainakin pidän. Suosittelen lämmöllä.

 

[Jermu]

Viestin lähetti Birkku
Järkyttävän naurettavaa tekstiä ammattiurheilijalta. Ruotsalaisilla riittää varmasti hauskaa.

Ziisas. Järkyttävää inisemistä taas lappeenrantalaiselta. Vähän saatiin väriä taas keskusteluun, niin heti alkaa kitinä. Pitäisikö jokaisen laukoa puuduttavaa tehdään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää, enemmän luistelua, liikettä pitää saada lisää, enemmän vetoja, äijää maalille, vastustaja halusi voittaa enemmän ym. ym. peruslatteuksia???

Ja ruotsalaisilla riittää hauskaa. Joo, härreguud, kyllä taas saa hävetä silmät päästään, että on suomalainen. Mitä ne oikein ajattelee meistä?? Parempi tyytyä tähän rooliin pienenä kansana jossain perä-Pohjolassa ja pitää turpansa kiinni, parempi vaan ettei herätetä huomiota. Pääasia ettei suomalaiset nolaa itseään. Ei jumalauta, päivä on pilalla, ruotsalaiset nauravat meille Jarkon takia.

 

[Svante]

Viestin lähetti JHag
Ongelma on junnutasolta asti alkavassa "joukkuepelaamisessa", missä jokaisen jäppisen kaaliin taotaan puolustuspelin merkitys, karvaaminen ja rikkominen. Tulokseksi olemme saaneet Suomesta maailman parhaan 3-4 -ketjuihin hyökkääjiä tuottavan maan.

Ahaa, sä sit meinaat, että suomalaisen kiekon taso on laskenut?
Siinä tapauksessa olet "nilkki" ala erään päätoimittajan mukaan. ;-)
Itse olen seurannut lätkää (ja jopa pelannut sitä) ja olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Samoja ongelmia on nähtävissä suomalaisessa fudiksessa, vaikkei se taas tähän liity.
Olen myös "nilkki" ja ihan mielelläni!

Joskus olisi kiva saada kuulla valmentajien antamia tehtäviä pelaajille ja matsin jälkeen samoisten valmentajien kommentit siitä onnistuiko pelaaja tehtävissään ja miten hyvin.
Minua on aina kiinnostanut esim. Mikko Elorannan tekemiset, josta en itse saa mitään selvyyttä.

 

[zore]

Se, että Norrena pelaisi Yhdysvallat-Suomi*-ottelussa osoittaisi vain, että Norrenalla on valmennusjohdon 100% tuki. Mutta kuten Aravirtakin eilisillan lähetyksessä totesi, että maalivahdin pitää saavuttaa KOKO joukkueen luottamus ja uskoi että Bäckströmillä tälläinen varmasti on.

Olisikohan maalivahdin valinta hyvä suorittaa äänestyksellä, jossa äänestäjinä olisivat kaikki kenttäpelaajat? No nyt heti tuli sellainen "survivor-mielikuva", jossa pelaajat näyttävät televisioruudulle lappuja, joihin ovat kirjoittaneet toisen maalivahdin nimen ja perustelevat valintaansa..

Eilisillan lähetyksessä televisioruudussa oli seuraavan illan otteluksi merkitty Yhdysvallat-Suomi, jotenkin tuo Yhdysvallat ei sovi jääkiekkoon...

 

[TaoTao]

Viestin lähetti B1
Tässä on se ydinasia mihin pitäisi saada muutosta. Slovakialta löytyy kovia pelaajia, maailmantähtiä vaikka putoamissarjan joukkueille jakaa. Miksei Suomelta? Junnukiekossa ne syyt ovat.
Kaikki samaan kastiin ja oma puolustus kaikkein tärkeintä. Slovakia on hyvä esimerkki siitä kun kaikki hyökkää ja kaikki puolustaa(tai lähes kaikki)...

Tuo on täysin totta. Tsekeissä ja Slovakiassa junnuja treenautetaan järjestään taitokiekkoon. Harjoituksissa kiekon hyökkäysalueille tuontiin on vain yksi keino - taitokiekko. Kiekko kuljetetaan siniviivan yli, kaikki ristikulmapainit ja kusikaarikirit on siellä monien joukkueiden treeneissä täysin kiellettyjä hyökkäyksen "rakentelumuotoja".

On hyvä miettiä, että miksi Suomessa treenataan sellaista, mikä kaikkien pitäisi osata, mutta unohdetaan ne asiat, joita harvat osaavat ja joilla voidaan erottua massasta?

Kuka vaan osaa ruiskaista kiekon kulmaan, mutta yritäpä pitää kiekkoa keskialueella lavassa. Kulmapaineissa tietenkin tasapaino ja kiekonsuojaustaidot kehittyvät, mutta avojäällä pelaaminen jää lastenkenkiin.

Tämä hyökkäysalueelle tuonti on tietenkin vain yksi esimerkki pelin kokonaisuudesta, mutta mielestäni kaikki kulminoituu sanaan - itseluottamus. Valmentajat eivät luota pelaajiinsa ja käskevät pelata varmaa roiskimiskiekkoa. Aikuisina pelaajat eivät sitten osaakaan mitään muuta ja eivät luota itseensä.

 

[Ex]

Lainaanpa itseäni "Hätähuuto"-ketjun avauksesta SM-liiga -keskustelusta. Se nyt jotenkin sopii tähän käynnissä olevaan höpötykseen.


"Miksi slovakkeihin, tsekkeihin ja jopa veli venäläisiin yleensä aina yhdistetään kiekollinen taito, mutta Suomi tuottaa vain ja ainoastaan puukätisiä rymistelijöitä? Tämä tietty vähän kärjistäen, mutta totuus on se ettei Raimo Helmisen, Kimmo Rintasen, Teemu Selänteen ja Saku Koivun takaa ole tulossa enää ketään oikeasti kiekollisesti taitavaa kaveria (ellei ehkä Tuomo Ruutu). Vauhtikoneita kyllä piisaa (Sami Kapanen, Tomi Kallio jne jne jne), mutta kukaan heistä ei ole tunnettu pomminvarmana viimeistelijänä tai armoitettuna pelintekijänä. Miksi?

Nyt tuima ja syyttävä katse junnukiekkoiluun. Menestystä haetaan aina vain varhemmin ja varhemmin, vaikka mielestäni Suomen Mestaruudesta on turha pelata alle A-juniori-ikäisenä! Toki ymmärrän että nuoristakin on varmasti kivaa pelata kun on joku tavoite (mestaruus), mutta alle A-junnujen homman pitäisi olla leikkiä. Leikkiä! Siis touhua joka on oikeasti kivaa, ja jossa EI paineta verenmaku suussa pelistä toiseen. Nyt varmaan jo D-junnujakin roolitetaan ja tarvittaessa viltitetään jotta voitettaisiin mestaruus. Hei haloo, nyt puhutaan kuitenkin lapsista! Junnuille on annettava mahdollisuus leikkiä kiekon kanssa, mahdollisuus pitää kentällä hauskaa, oli sitten kyseessä kuinka "tärkeä" ottelu hyvänsä! Tätä ei voi liiaksi korostaa. Jopa kahvakeskustelu kalpenee tämän pointin rinnalla, sillä taito on oikeasti katoava luonnonvara suomalaisten kiekkoilijoiden keskuudessa. Ja taitavuus kiekon kanssa syntyy vain harjoittelemalla, harjoittelemalla, harjoittelemalla ja pelaamalla. Vieläpä pelaamalla siten että harjoitusten kikkoja on lupa ja velvoite käyttää ilman viltityksen pelkoa.

En oikein tiedä miten pitäisi junnuvalmentajille (ja joukkuejohdoille) huutaa jotta tämä asia selvenisi:

Juniorityön tärkein tehtävä on tuottaa laadukkaita pelaajia emäseuralle!

Ja päinvastoin:

Juniorityössä mestaruuksien voittaminen ei ole edes sivuseikka, vaan täysin merkityksetöntä!

Onpahan sanottu! Ehkä siis junnumestaruuksista voitaisiin yhä pelata, kunhan nuo perusprinsiipit valkenisivat seuralle kuin seuralle.

Mitä siis käytännössä tehdä kun on junnujen valmentamisesta kysymys? Perusasiat kuntoon. Treenataan vetoja, harhautuksia, vetoja, kuljetuksia, vetoja, syöttämistä / syötön vastaanottamista, vetoja, luistelua, ja tietty vetoja. Viimeksi mainittu siksi ettei laukaisupaikoissa ammuttaisi ohi / veskan syliin, kuten suomipojat useimmiten tekevät. Miksi en maininnut liigapelurien perusvaatimusta, eli hyvää kuntopohjaa? Koska mielestäni se on junioritasolla sivuseikka. Oikeasti. Tottahan toki junnunkin pitää kyetä luistelemaan nääntymättä hyökkäyspäähän ja takaisin, mutta oikeasti nuo kaikki muut ovat muutamaa kertaluokkaa tärkeämpiä seikkoja junnujen treenaamisessa. Itse panostaisin kiekolliseen taitoon jopa nopeuden ja kunnon kustannuksella, jos olisi pakko valita - sillä kahta jälkimmäistä voi harjoitella koska tahansa eikä ole liian myöhäistä, mutta ellei kiekon ja kentän hallinta ole selkäytimessä jo pikkupojasta alkaen on sen treenaaminen myöhemmin aika tuskallista. Kuka tahansa liigavalmentaja saa "rupukuntoisestakin" nuoresta kovakuntoisen vajaassa kaudessa, mutta puukädestä ei tee lemieux'ta kukaan (pieni hyperbola sallittaneen).

Seis! Miksi sanoin "kentän hallinta"? Koska se on dominoivien pelaajien tavaramerkki: Kyky nähdä koko kenttä. Voidaanko sitä treenata? Mielestäni kyllä. Miten? Sallimalla pieni viivyttely. Jääkiekko on nopea laji ja on tärkeää laittaa kiekko tarvittaessa nopeasti liikkeelle. Silti monasti sekunnin uhraaminen kentän tilanteen kehittymisen tarkkailuun saattaa avata mahdollisuuden luovempaan ratkaisuun. Tähän voidaan junnuja kannustaa. Toki on tehtävä ero vitkastelun ja tarkkailun välillä, mutta se ero selviää vain yrittämällä ja erehtymällä.

Edit: Igor Larionovia lainatakseni: "Kun sinulla on kiekko, sinä määräät pelin vauhdin."


Koko tuo yllä oleva sekava sepustus on oikeastaan tiivistettynä noihin kahteen lihavoituun lauseeseen. Mutta koska kertaus on opintojen äiti, luetellaanpa vielä nuo junnuvalmennuksen perusasiat:

1. Laadukas valmennus, joka panostaa kiekolliseen taitoon ja...
2. ...kannustaa siihen sallimalla virheet! Luovuus ei ole vain sallittua, vaan toivottavaa.
3. On ymmärrettävä toistojen tärkeys jääkiekkoilijalle tärkeillä osa-alueilla. Perusasioiden on tultava selkäytimestä.
4. On korostettava epäitsekkyyttä. Jääkiekko on joukkuepeli, ja taitavan pelaajan tunnistaa myös taitavasta kiekon lainaamisesta toisille.
5. Menestys junioritasolla on sivuseikka. Suorastaan herttaisen yhdentekevää.

Eiköhän noilla saataisi jo jotain muutosta aikaiseksi. "Uskalla yrittää" olisi hyvä yhteinen motto kaikille junnuille. Kumman itse ottaisitte mieluummin omalle seurallenne: Joka vuosi mestaruuden E, D, C, ja B -junnuissa, vai joka toinen vuosi yksi Koivu/Selänne edustukseen? Taas kärjistän, mutta pointti lienee selvä: Edustusjoukkue on emoseuran kruununjalokivi ja kaikki kaikessa. Muu menestys on kosmeettista - ainakin sen rinnalla jos vaihtoehtona on huippupelaajien tuottaminen emoseuralle.

Taitoa voi ja sitä tulee harjoitella. Kärsivällisyys on avainasia - tuloksia ei tule nopeasti, mutta kun niitä tulee ne voivat yllättää meidät kaikki!"


Vähän tää tietty haiskahtaa oman hännän nostolta, mutta kun tuo on asia jonka pitäisi oikeasti muuttua. Ja pian.

Meikältä löytyisi muuten montakin myrkyllistä mielipidettä koskien Westerlundin kahta jarrukenttää MM-kisoissa, mutta säästetään ne romahduksen jälkeiseen aikaan...

 

[JHag]

Viestin lähetti B1
Hyvä Jaymond Hagelstam, sun pitää pelata harrastekiekkoa niinkuin mää teen. Jäätäviä Markku Paukkusmaisia suorituksia omalla puolustusalueella ja täydessä koomassa nousuja minne lystää. Siitä mää ainakin pidän. Suosittelen lämmöllä.

Kahdessakin ryhmässä olen enemmän tai vähemmän aktiivisesti möheltänyt. Viimeksi 99/00 oikein kunnolla ja kesällä rullalätkää. Totta puhut, ihan eri meno ja nyt kun omasta aktiivi"urasta" on sen verran aikaa, niin on erittäin rock pelata harrastesäännöillä. Itse tein muuten pehmeän laskun bandyn ja kaukalopallon kautta, nekin ovat hauskaa, mutta jotain puuttuu (suomeksi: kontaktit). Olen muuten veivannut samassa uuvuttavassa 24h kaukisturnauksessa JanJ:n kanssa joskus, terveiset vaan, vaikkei silloin tunnettukaan vielä :)

Kyllä se ero tulee junnuvuosina ja viimeistään silloin, kun C muuttuu B:ksi. Näin ainakin HIFKissä ja Jokereissa. Esimerkki taloudessamme välillisesti vaikuttavasta kaverista, joka käy lätkäpainotteista lukiota Pohjois-Haagassa; rankan lukion lisäksi koulun aamujäät 3xvko + seuran treenit ja turneet. Jätkällä on kalenterissa enemmän menoja kuin mulla ja Tarja Halosella yhteensä. Koko ajan taistellaan tiestä ylöspäin ja jos ei ole aivan tuomoruutu -tasoa, on turha yrittää yksilöllisyydellä ja luovuudella. Omana junnuaikanani olin itse harvinainen hyökkääjä, koska viihdyin rikkovassa roolissa. Nykyään on toisinpäin; mielellään peliätekevä kaveri hyökkäyspäässä on totaalinen friikki. Niinpä paras aines junnuissa hakeutuu -tämä on osittain mutua- alakertaan. Jostain syystä pakkina on enemmän vapauksia; voit olla kiekollinen, peliätekevä pakki, rujo peruspakki tai ylivoimaan viivamieheksi istuva hyväkätinen peliälyinen kaveri, kentällisesi kakkosplaymaker ja sentterin stuntti. Suomi tuottaa enimmäkseen tasokkaita pakkeja ja niitäkin liian vähän. Eräs tsekkiläinen valmentajalegenda kertoi mielestäni hienosti eron tsekkien/slovakkien ja suomalaisten junnujen välillä: kun alta 15-vuotiaille tsekeille tai slovakeille heittää minkä tahansa pelivälineen jalkapallosta tennispalloon tai vaikka teräskuulaan, syttyvät silmät kuin joulupukin tullessa ja nanosekunnissa on huikea kamppailu käynnissä. Jokaiselle pojalle on kunnia-asia pystyä pitämään palloa / kiekkoa etc, mahdollisimman pitkään. Eli olla muita taitavampi ja ovelampi. Suomalaiset pojat miettivät pallon saatuaan ensin 5 minuuttia jakoa: miten muodostetaan jengit. Sitten funtsitaan millä säännöillä pelataan, lasketaanko maalit oikeesti ja ennenkaikkea - kenen faija tuo tänään limut ja hodarit! Tämän jälkeen vasta noteerataan peliväline ensi kertaa. Sitten pelataan ja lähdetään nöyrästi oman pään kautta hakemaan kaverille mahdollisimman vähän maaleja. Liian hienoja kuvioita yrittävät ajetaan ruotuun: "Vittu, luuletko olevas joku Ronaldo"

 

[Haipakka]

"Tämän jälkeen vasta noteerataan peliväline ensi kertaa. Sitten pelataan ja lähdetään nöyrästi oman pään kautta hakemaan kaverille mahdollisimman vähän maaleja. Liian hienoja kuvioita yrittävät ajetaan ruotuun: "Vittu, luuletko olevas joku Ronaldo"

-> Just näin. Suomalaisesta junnuvalmennuksesta puuttuu iloisuus, luovuus ja individualistisuus.

Katselin päivänä muutamana n. 10 vuotiaiden junnujen futistreenejä. valmentaja rääkyi kuin jänisräikkä kun joku natiainen ei noudattanut hänen taktisia ohjeistuksiaan. Hyökkäsi vaan ei puolustanut tarpeeksi.

HALOO: tonikäisillähän homman pitäisi olla vielä 90% leikkiä...

Ja kyseessä ei ollut edes peli vaan treeni.

-> Ei tällaisesta ilmapiiristä voi syntyä voittavia joukkueita. Ei missään lajissa.

 

[Spiit]

Ei ehkä kauhean hyvin vastaa ketjun aihetta tämä keskustelu, mutta ei se aina ole niin justiinsa:P.

Ex, kirjoituksesi sisältää kaikenkaikkiaan hyviä pointteja. Olen yhtä mieltä siitä, että suomalaiset nuoret jääkiekkoilijat ovat muihin verrattuna melko puukäsiä. Tuollainen mainitsemasi parannuskeino ongelmaan ei vain valitettavasti tule toimimaan. Voit miettiä esimerkkinä B-C-juniori-ikäistä kiekkojoukkuetta. Jos valmentaja kysyy pelaajilta, että haluatteko tällä kaudella yrittää tosissaan voittaa Suomen mestaruuden, vai keskitytäänkö enemmän henkilökohtaisten taitojen parantamiseen ja vapaampaan surffailuun, niin uskon että yhdeksän kymmenestä joukkueesta valitsee ensimmäisen. Junioriurheilijana en voi kuvitella järkevästi sellaista tilannetta, että parhaat juniorijoukkueet (joissa suurin osa potentiaalisista lahjakkuuksista pelaa), jättäisivät menestyksentavoittelun taka-alalle. Ihmismielelle tämä ei ole kaikkein luonnollisin ajatus. Menestyminen on kuitenkin suuri osa lajia jokaiselle juniorille, ja jos menestyksen tavoittelu loppuu, saattaa loppua monelta junnulta mielenkiintokin koko hommaan. Tällainen asia ei voi lähteä pelkistä valmentajista, suurimmaksi osaksi siihen vaikuttavat itse pelaajat.

Ainoa mahdollinen tilanne tällaiseen juniorivalmennusmalliin olisi se, että jok'ikinen joukkue pelaisi ilman sen suurempia menestystavoitteita, yksikin toisin ajatteleva joukkue saa homman hyvin helposti kusemaan muidenkin osalta. Valitettavasti ajamasi asia ei tule toimimaan käytännössä, vaikka se varmasti yksilöiden taitojen kannalta olisikin erinomaisen hyvä juttu.

 

[Puolikaspakki]

Arvon Ex,

juuri mainitsemiisi asioihin Nuori Suomi -toiminta tähtää. Homman pitää olla kivaa ja jos epäonnistut mitä sitten? Jos ei sua tänään huvita niin ei tartte huvittaa, saat sä pelata kuitenkin. Vitut sillä ole merkitystä miten menee, pääasia on, ettei kellekään tule paha mieli. Seuraava vaihe Nuori Suomi -meiningissä on varmaan se, että ottelut keskeytetään kolmannessa erässä välittömästi, kun ottelu on tasan. Tällöin kumpikaan ei häviä - niin ei tule paha mieli. Kymmenen vuoden päästä meillä on joukkueellinen Niinimaita kyselemässä, että saakos mun huonosta pelaamisesta muka valittaa?

Ei sillä, oli viestissäsi asiaakin. Yksilöllisyyden turvaaminen on iso haaste nykypäivän juniorivalmentajille. Suuri ongelma on se, että joukkuetaitojen ja yksilötaitojen tulisi kulkea käsikädessä siten, että yksilötaidot mahdollistavat joukkuetaidot. Liiallisessa yksilötaitojen opettamisessa ja hinkkaamisessa on vaarana se, että on läjäpäin pelaajia, jotka voivat tehdä kiekon kanssa mitä vaan - kunhan sitä ei tarvitse omille syöttää. Joukkueena pelaaminen kärsii liikaa. Toki puolustusta voi harjoitella vanhemmallakin iällä, mutta olisi syytä muistaa se, että jos et osaa puolustaa, miten meinaat saada kiekon, jolla soveltaa yksilötaitoja? Aloitusvoittoja ei saa kuitenkaan niin paljon, että niiden varassa voitaisiin peliä rakentaa.

Itse näen asian siten, että liiallinen tasapäistäminen junioritasolla aiheuttaa juuri näitä taidon puutteita. Lahjakkaimmat pelaajat joutuvat taistelemaan peliajasta vanhemmissa ikäluokissa, joissa sitten häviävät voimassa niin paljon, ettei taito tule esille. Jos tällaiset huippulahjakkaat pelaajat pelaisivat oman ikäisissään, ei heille sieltä löydy riittävästi haastetta, jotta kehittyminen olisi turvattu. Ratkaisuna ongelmaan voisi olla esimerkiksi juniorisarjojen pienentäminen ja lisääminen, jolloin sm-sarjoissa pelaisi maksimissaan 14 joukkuetta, divarissa samalla tavalla 14 jne. Näin sarjoista tulisi riittävän laadukkaita, jotta lahjakkaat pelaajat saisivat riittävän kovan vastuksen kehittymiseen.

EDIT: Jä vielä sanomatta... Tiukkoja otteluita ei opi voittamaan muuten, kuin pelaamalla tiukkoja otteluita.

 

[Dieppe]

Viestin lähetti Jermu
Ziisas. Järkyttävää inisemistä taas lappeenrantalaiselta. Vähän saatiin väriä taas keskusteluun, niin heti alkaa kitinä.

Deja Vu. Kirjoitat PERUSTELTUA kritiikkiä Jarkko Ruudun toiminnasta ja saat regulaarivastauksen: Maalaiset kitisee ja inisee.

Sorry vaan mutta mielestäni Ruudun teksti ei ole värikästä, vaan totaalisen lapsellista. Jätkä ehdottaa lehtien palstoilla tappelua hotellihuoneessa, huh, huh. Tunteet pinnassa ja diipa daapa. Jossain menee ammattilaisella raja.