Ruoka, ruoantuotanto ja sen vaikutukset

[WarWas]

Iltalehti tietää kertoa, että "Atrian suomalainen ulkofileepihvi makurasvalla on voittanut maailman parhaan pihvin tittelin World Steak Challenge -kilpailussa Dublinissa. Voittajapihvi on nurmirehulla ruokittua ayrshire-rotuista naudanlihaa, joka on lähtöisin Hautakorven nautatilalta Karvialta."

Nä taitaa olla näitä kilpailuja mitä on yhtä paljon kuin Fitnesspaskassa. Eikä tuolla ollut mukana mitään Japanista.

 

[Ollakseni]

Iltalehti tietää kertoa, että "Atrian suomalainen ulkofileepihvi makurasvalla on voittanut maailman parhaan pihvin tittelin World Steak Challenge -kilpailussa Dublinissa. Voittajapihvi on nurmirehulla ruokittua ayrshire-rotuista naudanlihaa, joka on lähtöisin Hautakorven nautatilalta Karvialta."

Viherväen poliittisesti ylilatautuneeseen länkytykseen suomalaisen lihantuotannon ilmastosaatanallisuudesta ei tällä uutisella ole tietenkään mitään vaikutusta, vaikka poliittisessa propagandassa käytetyt naudanlihan tuotannon päästöarvojen referenssiluvut ovat aivan jostakin muualta peräisin kuin Suomesta. Sen sijaan kotimaisten kaupunkisosialistien vittuilu suomalaisen ruoan laadun "myytistä" on asia, jota on ollut ennenkin vaikea ymmärtää. Kuinkahan monta laatupalkintoa ja muuta erävoittoa kotimaisen ruoantuotannon on saavutettava, että työväentalollakin ymmärretään kunnioittaa suomalaisen jussin tuottamaa raaka-ainetta? Hmph.

Jos suomalainen ruoka on niin ylivertaista mihin maataloustukia tarvitaan? Ei kukaan varmaan ehdota että suomalaisille tislaamoille pitää antaa erityisen paljon tukea, vaikka suomalaiset ginit ovat voittaneet palkintoja.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jos suomalainen ruoka on niin ylivertaista mihin maataloustukia tarvitaan? Ei kukaan varmaan ehdota että suomalaisille tislaamoille pitää antaa erityisen paljon tukea, vaikka suomalaiset ginit ovat voittaneet palkintoja.

Liittyvätkö nuo asiat toisiinsa jotenkin, vai pitäisikö niiden liittyä nykyistä enemmän?

En ole maataloustuottaja, eikä kukaan lähisukulaisistani ole, mutta osallistun mielihyvin jonkinlaisella lisäpanoksella siihen, että Suomessa on mahdollista tuottaa kotimaista ruokaa. Toisaalta kukaan ei minulta kysy, olenko tähän halukas. Eikä sitä kysytä ranskalaiseltakaan sukankuluttajalta, kuinka paljon paikallista alkutuotantoa on tarvetta tukea. Sama juttu siellä ynnä täällä.

Siitä vaan ottamaan lainaa taskut täyteen ja investoimaan, jos maatilojen tuotantotuet aiheuttavat närää ja kateutta. Suomeen mahtuu lisää ennakkoluulottomia maatalousyrittäjiä.

 

[Artturenos]

Jos suomalainen ruoka on niin ylivertaista mihin maataloustukia tarvitaan? Ei kukaan varmaan ehdota että suomalaisille tislaamoille pitää antaa erityisen paljon tukea, vaikka suomalaiset ginit ovat voittaneet palkintoja.

Mutta kyllähän Suomalaisille tislaamoille tulee ihan samat tuet mitä vaikka leivälle. Käsittääkseni viinat ja alkoholi tehdään samoista raaka-aineesta kuin esim leipä.

 

[Satunnainen]

Siitä vaan ottamaan lainaa taskut täyteen ja investoimaan, jos maatilojen tuotantotuet aiheuttavat närää ja kateutta. Suomeen mahtuu lisää ennakkoluulottomia maatalousyrittäjiä.

Päteekö sama logiikka muihinkin yhteiskunnan tukiin? Siis esimerkiksi että on turhaa kritisoida asuntotuesta hyötyviä kiinteistöfirmoja, koska kateellisethan voivat ottaa lainaa, investoida ja päästä siten osingoille.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Päteekö sama logiikka muihinkin yhteiskunnan tukiin? Siis esimerkiksi että on turhaa kritisoida asuntotuesta hyötyviä kiinteistöfirmoja, koska kateellisethan voivat ottaa lainaa, investoida ja päästä siten osingoille.

Vertailusi on vähän ontuva. Ensinnäkin, miksi tuista tulisi kritisoida kumpaakaan näistä tahoista, jotka hyötyvät niistä, yhdet suoraan ja toiset vahvan välillisesti? Ovatko kiinteistösijoitusyhtiöt syyllisiä siihen, että Suomessa maksetaan asumistukia? No, kiinteistötoimijoissa on ehkä harvoja poikkeuksia, joiden omistukseen liittyy suoria kytköksiä merkittävään poliittiseen vaikutusvaltaan. Tällainen kiinteistötoimija on Kojamo. Lisäksi Kojamolla on kokonsa puolesta olennaisesti vaikutusvaltaa kahteen asiaan: erityisesti pääkaupunkiseudun vuokra-asuntorakentamiseen, ja tätä kautta asuntojen vuokrahintoihin. Ei Kojamo näiden suhteen sentään määräävässä asemassa ole, he eivät ole monopolitoimija, mutta Kojamo ei ennen listautumistaan VVO-nimellä operoidessaan ollut toiminut enää pitkiin aikoihin toiminta-ajatuksensa mukaisesti. VVO perustettiin tuomaan markkinoille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kasvukeskuksien työläisille ja työläisperheille. Mutta noin laajasti ottaen, kaikki kiinteistösijoittajat toimivat markkinaehtoisesti ja niillä pelimerkeillä mitä olosuhteet heille mahdollistavat. Kojamolla vain on takanaan vahva ay-omistus (edelleen enemmistö), ja tätä kautta yhtiöllä on hyvin suora vasemmistopuolueiden omistajaohjaus, jossa SDP on paalupaikalla.

Voi tietysti sanoa, että samanlaisia kiinteistösijoittajia ay-liitot ja demaripamput ovat kuin muutkin kiinteistösijoittajat, eikä heitä käy tästä moittiminen. Paitsi ehkä työläisperheet voivat halutessaan moittia, sillä nämä eivät hyödy Kojamosta enää sen enempää muuta markkinaa paremman asuntojen saatavuuden kuin markkinatasoa alhaisempien vuokrahintojenkaan muodossa, kuten joskus oli ajatuksena. Nykyään Kojamon tarkoituksena on tuottaa verovapaita osinkoja ay-liikkeelle ja tätä kautta rahoittaa poliittisia manööverejä, kuten vasemmistopuoleiden vaalikampanjoja, jotta Kojamon kämpissä asuvat työläisperheet muistavat äänestää SDP:n ehdokkaita.

Maatalousyrittäjät eivät hekään pääse vaikuttamaan saatavilla oleviin tukiinsa, eikä heitä voi muutenkaan syyttää tukijärjestelmästä, puhutaan nyt sitten EU-tuista tai kansallisista tuista. Maatalousyrittäjillä ei myöskään ole vaikutusvaltaa sen enempää tuotannon yksikkökustannuksiin kuin myymiensä tuotteiden hintatasoon, paitsi joissakin harvinaisissa ja poikkeuksellisissa tuotantomuodoissa voi jälkimmäistä olla jonkin verran. Sen sijaan tukiaisista vittuilijoita riittää jonoksi asti.

Sukupolvenvaihdoksen tekevillä uusilla maatalousyrittäjillä on mahdolliseen alan ulkopuolelta tulevaan green field -yrittäjään verrattuna se etu, ettei heidän tarvitse etsiä ostettavaa tilaa, koska sellainen löytyy edelliseltä sukupolvelta. Tosin vaihtuva yrittäjä on usein siinä tilanteessa, että uusia investointeja ja perusparannuksia olisi tehtävä. Lisäksi on huomioitava, ettei sukupolvenvaihdoksella tilan itselleen lunastava yrittäjä tai yrittäjäperhe suinkaan saa tilaa ilmaiseksi, vaan hankinta tapahtuu pääsääntöisesti lainarahalla. Vaikka vaihtuvalle yrittäjälle neuvotellaan tietysti markkinatasoon nähden niin edullinen hinta, että verottaja hyväksyy sen, ymmärtäen sukupolvenvaihdoksen rinnastuvan osin ennakkoperintöön, niin yrittäjän on usein lunastettava mahdolliset sisarukset rahalla ulos sukupolvenvaihdoksesta. Tilan haltuunotto ei ole sukupolvenvaihdosyrittäjällekään mitään halpaa puuhaa, joskin sillä lailla olet @Satunnainen oikeilla jäljillä, että vielä kalliimmaksi tulee perustaa uusi tila tyhjästä. Tosin tässäkin tapauksessa liikeidea ja osaaminen ratkaisevat suuresti sen, onko vastaavan kokoluokan yrittäjistä sukupolvenvaihdoksen tehnyt vaiko green field -yrittäjä pärjännyt paremmin vaikkapa 20 vuoden kuluttua. En sulje missään tapauksessa pois sitä, etteikö esimerkiksi vuokraviljelybisnekseen lähtevä ja siinä sivussa muuta maataloustoimintaa harjoittava green field -yrittäjä voisi hyvinkin menestyä, vaikka alkuinvestointi olisi suuri. Rahoitus on tietenkin järjestettävä omien edellytysten puitteissa. Jos tämä tuntuu aivan mahdottomalta, niin ei ole pakko lähteä yrittämään, mutta useamman miljoonan euron velkapotilla on useampikin maatalousyrittäjä lähtenyt toimintaansa rahoittamaan, olematta mitenkään erityisen varakas.

 

[zet]

Vesipuhvelit ovat ratkaisu ongelmiin, arvellaan Vihreiden leiristä. Mikäpäs siinä, kyllä tänne aina uusia lajeja mahtuu.

Vihreiden kansanedustaja haluaa Suomeen vesipuhveleita | Verkkouutiset

Puolueen varapuheenjohtaja jätti asiasta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.

www.verkkouutiset.fi

 

[Artturenos]

Maatalous hommat on vähän sellaisia rakkaudesta lajiin tyylisiä ja hieman pitää perjaatteessa maksaakkin, että tuota saa tehdä. Kyllähän minua joskus kun kaikki menee päin helvettiä mietityttää, että mitä minä oikein teen, koska saman tulon ja paremmankin saisi vain myymällä kaiken ja sijoittamalla kaikki viljelyssä kiinni olleet rahat suht järkevästi osakkeisiin tai asuntoihin. Sitten kun taas ajattelee, niin ei raha ole niin tärkeää ainakaan minulle, että edes oikeasti harkitsisin moista. Jostain syystä saan mielihyvää asioista joita esimerkiksi maanviljely tarjoaa työnä, ja elämäni ilman olisi ehkä rikkaampi rahallisesti, mutta muuten köyhempi.

 

[Artturenos]

Ja toki olen myös miettinyt minkälainen tulevaisuus on alalla, kun ei nyt tappiotakaan viitsisi tehdä. Kuitenkin kohdistan toiveeni maatalouden opeciin eli vihreisiin, jotta he leikkaavat maailman tuotantoa riittävästi jolloin hinnat raketoivat ylös.

 

[Kilgore Trout]

Konkreettinen esimerkki ulkoistetuista ympäristövaikutuksista on suomalaisen kulutuksen aiheuttama viljelymaan tarve maan rajojen ulkopuolella. Suomalaisten kuluttaman kahvin, vehnän, rypsin, soijan ynnä muiden elintarvikkeiden tuottamiseen tarvittavasta viljelymaasta noin 40 % on Suomen rajojen ulkopuolella.

Pitäisikö siis kulutusta ohjata pois näistä muualla maailmassa tuotetuista elintarvikkeista, ja tuottaa sama kalorimäärä kestävämmin kotimaassa?

 

[Artturenos]

Minulla on aika vahva persetuntuma, että maataloustuotanto tulee jatkossa olemaan kannattavampaa. Syy on tämä vihreiden ajama politiikka ympäri maaillmaa, joka tulee väistämättä ajamaan maailman yhä suurempaan ruuan vajeeseen. Ruoka on myös sellainen asia jonka hinta nousee tarpeen mukaan kuten energia.

Ihmiset jotka kritisoivat maataloustukia eivät ollenkaan ymmärrä sitä, että sillä on pidetty yllä ruuan ylituotantoa joka vakauttaa hinnat. Jos tukia ei olisi niin tuotanto heittelisi markkinahintojen mukaaan, ja siinä sitten olisi köyhille ikävä selittää ikävä nyt tänä vuonna sun rahat ei riitäkkään syödä.

 

[Ollakseni]

Minulla on aika vahva persetuntuma, että maataloustuotanto tulee jatkossa olemaan kannattavampaa. Syy on tämä vihreiden ajama politiikka ympäri maaillmaa, joka tulee väistämättä ajamaan maailman yhä suurempaan ruuan vajeeseen. Ruoka on myös sellainen asia jonka hinta nousee tarpeen mukaan kuten energia.

Ihmiset jotka kritisoivat maataloustukia eivät ollenkaan ymmärrä sitä, että sillä on pidetty yllä ruuan ylituotantoa joka vakauttaa hinnat. Jos tukia ei olisi niin tuotanto heittelisi markkinahintojen mukaaan, ja siinä sitten olisi köyhille ikävä selittää ikävä nyt tänä vuonna sun rahat ei riitäkkään syödä.

Harvemmin olen lukenut siitä, että esimerkiksi Ruotsissa, Ranskassa, Norjassa tai muissa maissa joissa ei ole kansallisia maataloustukia olisi kuollut ihmisiä nälkään, tai viljasadon tuhoutuminen Kansasissa ajanut viljan hinnan niin ylös että pettua jouduttiin leipomaan mukaan ympäri Yhdysvaltojen.

Jos ruokaa tuotetaan Suomessa liikaa eikö olisi maataloustuottajille parempi että ylituotannosta luovuttaisiin? Tämä toisi vähän markkinamekanismia mukaan hommaan. Vai onko markkinatalous jotenkin muuten hyvä asia, mutta maatalouteen sitä ei saa sotkea koska....

 

[Artturenos]

Harvemmin olen lukenut siitä, että esimerkiksi Ruotsissa, Ranskassa, Norjassa tai muissa maissa joissa ei ole kansallisia maataloustukia olisi kuollut ihmisiä nälkään, tai viljasadon tuhoutuminen Kansasissa ajanut viljan hinnan niin ylös että pettua jouduttiin leipomaan mukaan ympäri Yhdysvaltojen.

Jos ruokaa tuotetaan Suomessa liikaa eikö olisi maataloustuottajille parempi että ylituotannosta luovuttaisiin? Tämä toisi vähän markkinamekanismia mukaan hommaan. Vai onko markkinatalous jotenkin muuten hyvä asia, mutta maatalouteen sitä ei saa sotkea koska....

Tosiaan ennen itsekkin puolustelin näytä tukia, mutta nyt olen tajunnut ettei näistä ole minulle kuin haittaa. Mielummin otan kunnon markkinatalouden missä yksikään maa ei tuota yhtään mitään alihintaan markkinoille. Ikävä kyllä siinä on sitten myös häviäjiä ja se en on köyhä ihminen jonka pitäisi syödäkkin joskus.

 

[Artturenos]

Itseasiassa nyt maailmalla on tilanne missä ruuan hinta uhkaa nousta kovin, syynä huonot sadot, kysynnän kasvu ja energian hinta. Energian hinta kuulostaa vähpätöiseltä, mutta lannoitteet tehdään maakaasulla ja nyt on tilanne missä maakasulla tuotettu typpi onkin aika arvokasta. Toki myös hinnat seuraavat tätä ja viljojen hinnat raketoivat.

 

[benicio]

Jos tämä tuntuu aivan mahdottomalta, niin ei ole pakko lähteä yrittämään, mutta useamman miljoonan euron velkapotilla on useampikin maatalousyrittäjä lähtenyt toimintaansa rahoittamaan, olematta mitenkään erityisen varakas.

TIlakokoihin, tukiin ja maatilojen velkaisuuteen liittyen lueskelin jokin aika sitten tällaista varsin mielenkiintoista keskustelua Long Playn facebookista:

Long Playn ystävät | Hesarin jutussa MTK varoittaa maatilojen talouskriisistä, kun kuiva kesä on pilannut sadon, ja tuotantopanosten – siis esim | Facebook

Hesarin jutussa MTK varoittaa maatilojen talouskriisistä, kun kuiva kesä on pilannut sadon, ja tuotantopanosten – siis esim. lannoitteiden, rehun ja polttoaineiden – hinnat ovat ennätyskorkealla....

www.facebook.com

Johtoajatuksena ketjun avanneella toimittaja/tutkijalla jotakuinkin, että tuet ja muukin yhteiskunnan ohjailu on ajanut tilakokojen kasvamista joka johtanut tilojen velkaantumiseen ja se taas johtanut siihen, että ketteryys ja kyky muuntautua esim markkinoiden tai ilmaston mukana on menetetty ja ollaan entistä riippuvaisempia tuista.
Itse en osaa ottaa kantaa, miltä osin kyse on jostain nostalgian tai sympaattisuuden kaipuusta, kun suuruuden ekonomian luulisi pätevän maatalouteenkin, mutta asia ei varmaan ole yksiselitteinen suuntaan tai toiseen,

 

[Jeffrey]

Ei ole mainittu sanaa "metaani"? No mainitaan nyt. Nautojen märehtiessä nurmiateriaansa syntyy pötsikäymisessä metaania, joka on tehokas kasvihuonekaasu.

Näin ollen jopa suomalainen, maidontuotannon sivutuotteena syntyvä, nurmea soijan sijaan syövistä naudoista tuotettu naudanliha, on ilmaston kannalta aika raskasta apetta.

Toisaalta tässä nyt unohtui mainita, että metaania syntyy kaiken eloperäisen materiaalin mädäntyessä. Esimerkiksi riisin viljely taitaa aiheuttaa karvan reilut 47% koko maailman maatalouden tuottamista metaanipäästöistä. Kaikki lihantuotanto aiheuttaa noin 27% maailman maatalouden aiheuttamista metaanipäästöistä ja kasvikset sitten loput. Tottakai kaikkiin päästöihin tulisi kiinnittää huomiota, mutta tässäkin totuudessa on useampia sävyjä kuin mitä monesta keskustelusta kävisi ilmi.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Johtoajatuksena ketjun avanneella toimittaja/tutkijalla jotakuinkin, että tuet ja muukin yhteiskunnan ohjailu on ajanut tilakokojen kasvamista joka johtanut tilojen velkaantumiseen ja se taas johtanut siihen, että ketteryys ja kyky muuntautua esim markkinoiden tai ilmaston mukana on menetetty ja ollaan entistä riippuvaisempia tuista.
Itse en osaa ottaa kantaa, miltä osin kyse on jostain nostalgian tai sympaattisuuden kaipuusta, kun suuruuden ekonomian luulisi pätevän maatalouteenkin, mutta asia ei varmaan ole yksiselitteinen suuntaan tai toiseen,

Riippuu tuotannonhaarasta ja etenkin investointien luonteesta, kuinka ketterästi ja missä asioissa on mahdollista muuntautua minkäkin verran. Jos vaikkapa keskisuomalainen maitotila on maailman muutoksissa selviytyäkseen investoinut moderniin ja isokokoiseen navettakokonaisuuteen, joka on kalustettu ja automatisoitu olennaisilta osin, niin kyllä tuohon on sitouduttu kainaloita myöten. Ei tuollaista navettaa voi tuosta vaan muuntaa johonkin aivan muuhun käyttöön, tai jos teknisesti ottaen vielä voisi, niin taloudellisesti se ei kannattaisi. Pitkälti sama tilanne muiden suurten ja erikoistuneiden investointien kanssa.

Ei kukaan miljoonainvestointeja tekevä maatalousyrittäjä myöskään ryve missään nostalgian kaipuussa tai maajussillemorsian-ohjelmille tyypillisessä tunnelmoinnissa. Maatalousyrittäminen on pitkän aikavälin isojen riskien ottamista, jossa pitää yrittää ottaa huomioon se, kuinka maailma mahdollisesti muuttuu niiden muutaman kymmenen vuoden aikana, kun lainat pitäisi saada maksettua pois. Tuo on vaikeaa kenelle hyvänsä, eivätkä poukkoileva maatalouspolitiikka ja absurdisti vaihtelevat regulaatiot helpota mitenkään yrittäjien tilannetta.

Kohtuullista olisi, että eurooppalainen ja kansallinen maatalouspolitiikka jotenkin tasoittaisivat markkinoiden muutoksista aiheutuvia muutospaineita. Noin yleisesti ottaen ruoantuotannon ei luulisi maailmasta loppuvan, kun väkikään ei ole vähenemään päin. Suomen tapaisten alueiden merkitys globaalissa ruoantuotannossa mitä ilmeisimmin vain kasvaa tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Siksi suunnilleen tyhmintä mitä Suomessa voi tehdä, on tuotannon merkittävä markkinalähtöinen supistaminen, sisältäen esimerkiksi viljelykelpoisten peltojen laaja-alaisia ottoja muuhun käyttöön.

 

[Artturenos]

Minä käytän paljon kärkkäämpiä ja provosoivampia illaisuja teksteissäni, niin hienoa että jotkut tajuavat olla asiallisia. Tosiallinen maailmankuva kuitenkin on, että se sillä ei ole vittujaakaan väliä kuinka paljon Helsingin kaupungin tilaisuuksissa syödään lihaa. Todennäköistä on että sieltä sitten ajetaan mäkkärin luukun kautta kotiin, ja lopulta on tankattu paljon enemmän energiaa jota tarvitsisi.

 

[Jani82]

Minä käytän paljon kärkkäämpiä ja provosoivampia illaisuja teksteissäni, niin hienoa että jotkut tajuavat olla asiallisia. Tosiallinen maailmankuva kuitenkin on, että se sillä ei ole vittujaakaan väliä kuinka paljon Helsingin kaupungin tilaisuuksissa syödään lihaa. Todennäköistä on että sieltä sitten ajetaan mäkkärin luukun kautta kotiin, ja lopulta on tankattu paljon enemmän energiaa jota tarvitsisi.

Niin tässä tullaan samaan älyttömyyteen kun kasvisruuan lisäämisessä armeijassa. Jännästi vaan niinä lisäätyneinä kasvisruokapäivinä varuskuntien lähteisten pizzerioiden tai sotilaskotien grilliannosten myynnissä on isot piikit.
Tehtiinkö siis oikeasti jotain vaikuttavaa vaan tehtiinkö juurikin jotain sellaista, jonka kokonaiskuorma oli isompi?
Oikea vastaushan oli jälkimmäinen mutta ideologian takia, jota tuo kasvisruuan lisääminen varuskunnissa oli ei asiaa ole uskallettu tunnustaa. Ruokaa menee noina päivinä kaikista vähinten.

 

[Artturenos]

Niin tässä tullaan samaan älyttömyyteen kun kasvisruuan lisäämisessä armeijassa. Jännästi vaan niinä lisäätyneinä kasvisruokapäivinä varuskuntien lähteisten pizzerioiden tai sotilaskotien grilliannosten myynnissä on isot piikit.
Tehtiinkö siis oikeasti jotain vaikuttavaa vaan tehtiinkö juurikin jotain sellaista, jonka kokonaiskuorma oli isompi?
Oikea vastaushan oli jälkimmäinen mutta ideologian takia, jota tuo kasvisruuan lisääminen varuskunnissa oli ei asiaa ole uskallettu tunnustaa. Ruokaa menee noina päivinä kaikista vähinten.

Varuskuntiin kasviruoka on kovin huono, koska sotilas on aika aktiivinen. Mitä on sitten tarvitsee syödä kovin aktiivisen ihmisen, niin energiatiheätä ruokaa 3000kcal on hentoisellakin päivä kulutus. Miten käy sitten jos päivällä ei tankata tarpeeksi, ni sotkussa pizzaa illalla vedetään senkin edestä. Hyvä bisnes sotkulle, mutta olisiko se kunnon ruoka ollut kuitenkin parempi.

 

[Vinyl]

Varuskuntiin kasviruoka on kovin huono, koska sotilas on aika aktiivinen. Mitä on sitten tarvitsee syödä kovin aktiivisen ihmisen, niin energiatiheätä ruokaa 3000kcal on hentoisellakin päivä kulutus.

Maailma on täynnä huippu-urheilijoita jotka ovat kasvissyöjiä tai vegaaneja. Miten lie pärjäävät juu.

 

[Jani82]

Varuskuntiin kasviruoka on kovin huono, koska sotilas on aika aktiivinen. Mitä on sitten tarvitsee syödä kovin aktiivisen ihmisen, niin energiatiheätä ruokaa 3000kcal on hentoisellakin päivä kulutus. Miten käy sitten jos päivällä ei tankata tarpeeksi, ni sotkussa pizzaa illalla vedetään senkin edestä. Hyvä bisnes sotkulle, mutta olisiko se kunnon ruoka ollut kuitenkin parempi.

Enemmänkin tässä tultiin siihen, että kohderyhmä johon tuota vedettiin oli väärä ja ainakin toimintamalli oli täysin väärä.
Kasviksia olisi voinut lisätä jokaiseen ruokailuun mutta täydet kasvisruokapäivät eivät vaan tuolla toimi.
Näitä päätöksiä ei tuollaisessa paikassa voi tehdä ylhäältäpäin kaatamalla vaan homma olisi pitänyt yrittää myydä varusmiehille ja siltikin se olisi ollut todella haastavaa.
Nyt tehtiin kuten todella moni julkisen ja yksityisen sektorin uudistus kohteelta ei kysytty mitään ja seurauksia ihmetellään.

 

[Jani82]

Maailma on täynnä huippu-urheilijoita jotka ovat kasvissyöjiä tai vegaaneja. Miten lie pärjäävät juu.

Aika lavea ilmaisu täynnä onhan niitä mutta todella pieni osuus kaikista ja lisäksi se on heille oma valinta. Armeijassa se ei ole oma valinta.

 

[El Gordo]

Aika lavea ilmaisu täynnä onhan niitä mutta todella pieni osuus kaikista ja lisäksi se on heille oma valinta. Armeijassa se ei ole oma valinta.

Armeijassa mikään ei ole.

 

[Vinyl]

Aika lavea ilmaisu täynnä onhan niitä mutta todella pieni osuus kaikista ja lisäksi se on heille oma valinta. Armeijassa se ei ole oma valinta.

On tai ei, mutta on ihan paskapuhetta ettei pelkällä kasvisruualla pärjää. Se ettei sitä halua syödä on sitten ihan toinen juttu. Eihän ketään ennenkään kiinostanut jos koulussa oli pinaattilettuja tai hernekeittoa, mutta ihan saatanallista siitä tuli, kun joku keksi kutsua näitä kasvisruuiksi. Kyllä se ideologinen hopotus toimii molempiin suuntiin.