Mainos

Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

  • 590 802
  • 3 977

mize

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Huomenna

Huomenna lauantaina klo 11.30 starttaa Kankaanpään maraton ja allekirjoittanut on siellä myös mukana. Valmistautuminen ei ole sujunut parhaalla mahdollisella ytavalla, kun on ollut jos jonkinlaista jalkavaivaa ja sairastelua pitkin kesää. Nytkin viimesestä lenkistä on melkein kolme viikkoa, mutta lähdetään nyt koittamaan kuitenkin. Alun perin oli tarkotus, että kyllä se alle neljän tunnin menee, mutta hiukan on tullut noita tavoitteita rukattua, eli jos nyt maaliin selviäis.

Reittiä mainostavat helpoksi ja ilmakin pitäisi olla ihan kohtuullinen, joten jotain hyvääkin sentään.
 

mize

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
semmosta

Kävi vähän kuten pelkäsinkin. 25km asti oltiin ihan semmosessa 4 tunnin vauhdissa, mutta viime viikkojen treenaamattomuus kostautui ja jalat meni ihan jumiin. Maaliin kuitenkin päästiin ajassa 4.34 ja risat.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Heitän tämän kysymyksen tänne vaikka ihan joka vuosi ei lenkillä tulekaan käytyä. Ostin minäkin Suunnon T3 sykemittarin ja sitä olen nyt pari kertaa höntsäpeleissä (sähly, kaukalopallo + jääkiekko) käyttänyt ja tulokset ovat hämmästyttäneet siinä määrin että ajattelin niistä kysyä täällä missä JA:n kuntoilijat oletettavasti ovat (en viitsi sekalaisiin kysymyksiin tai omaan ketjuunsakaan laittaa).

Sanotaan heti alkuun että laitoin henk.koht. asetukset paikoilleen ennen käyttöä joten se ei ole mikään selitys. Niin, tuloksena noista tunnin mittaisista harjoitussessioista on ollut, että keskisyke on ollut kaksi kertaa 180 ja kerran 172 (kaksi noista sessioista oli samana päivänä). Tästä kysyisin että onko tuo ihan tervettä sydämen kannalta tai edes mahdollista ja mitä se nyt sitten kertoo?

Muita mahdollisesti vaikuttavia tietoja: maksimisyke on ollut kahteen kertaan 193 mikä on about minkä ajattelinkin sen olevan, tosin mitenkään puhki ei ole tullut itseä vedettyä että luulen että tuo tulee ylitettyä joku kerta kun innostuu kunnolla. Viimeksi kaloreita paloi 1050 vajaan tunnin aikan, jota olikin syytä juhlia pizzabuffetilla (jonka tosin varmuuden vuoksi nautin jo ennen pelejä).
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
keskisyke on ollut kaksi kertaa 180 ja kerran 172 (kaksi noista sessioista oli samana päivänä). Tästä kysyisin että onko tuo ihan tervettä sydämen kannalta tai edes mahdollista ja mitä se nyt sitten kertoo? Muita mahdollisesti vaikuttavia tietoja: maksimisyke on ollut kahteen kertaan 193
Kuulostaa todella hurjalta nuo syketasosi suhteessa maksimisykkeeseesi. Vaikuttaa myös siltä, että et taida harjoittaa hitaita 130-145 -sykkeellä tehtäviä harjoitteita lainkaan tai ainakaan paljoa ja siitä johtuen sykkeesi rasituksessa nousee helposti korkealle. Jos peruskestävyys on kunnossa, niin syke ei edes meinaa nousta korkealle, ennen kuin on jo pitempään sitä kovempaa harjoitusta tehnyt. Itselläni tuo aamusyke oli parhaimmillaan 34, maksimien ollessa kuitenkin yli 200 ja kyllä ne pallopelien sykekeskiarvot olivat siellä 140-150 kieppeillä. Tietenkin jos istui välillä vaihtopenkillä, niin alhaisemmat olivat sykekeskiarvot.

Suosittelisin vähintään tunnin mittaisia hitaita harjoituksia ainakin kerran viikossa, sillä tuo meininkisi saattaa iän karttuessa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, jos vaikka menisit väsyneenä sählyilemään tai jäälle pelaamaan. Pyöräily ei rasita mutta kevyesti vedettynä pari tuntia pyöräilyä on yllättävän tehokasta peruskestävyyttä luotaessa. Onhan se tylsää, tiedän, mutta kaikkeen tottuu, yleensä.
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Sykkeet ovat korkeita, mutta toisaalta sählyssä, lätkässä yms. lajeissa mennäänkin todella kovaa koko ajan. Jos painaa muutaman spurtin putkeen, niin syke nousee, eikä ehdi laskea oikein missään vaiheessa. Jos pelaa tunnin putkeen, niin välttämättä ei jaksa koko aikaa noin korkeilla sykkeillä vetää, mutta vaihto kerrallaan varmaankin onnistuu. Pitää kuitenkin muistaa, että sykkeet ovat henkilökohtaisia juttuja, ja niihin vaikuttaa muutkin asiat, kuten esim. kahvin juonti päivän aikana. Ja jos krapulassa pelailee, niin ei paljon tarvitse edes liikkua, niin syke on pilvissä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kuulostaa todella hurjalta nuo syketasosi suhteessa maksimisykkeeseesi. Vaikuttaa myös siltä, että et taida harjoittaa hitaita 130-145 -sykkeellä tehtäviä harjoitteita lainkaan tai ainakaan paljoa ja siitä johtuen sykkeesi rasituksessa nousee helposti korkealle.
Kiitoksia vastauksesta. Tätä ajattelin juuri itsekin tuosta syketasosta. Tuolla mainitsemillasi sykealueella olevia harjoitteita taitavat mulla olla lähinnä jääkiekon katsominen ja seksi (tosin jääkiekko seuratessa varmaan nousee ylikin).

kahvia en juo ollenkaan ja krapulasta ei ollut kyse. Pientä flunssaa on jossain vaiheessa vähän ollut, mutta en usko että sekään olisi välttämättä selittävä tekijä ollut.
Pyöräily ei rasita mutta kevyesti vedettynä pari tuntia pyöräilyä on yllättävän tehokasta peruskestävyyttä luotaessa.
Mitä tämä peruskestävyys sitten oikein on? Jos juoksee cooperin kolmeen tonniin ja marathonin alle neljän tunnin, niin onko mahdollista että jotain mystistä peruskestävyyttä vielä puuttuu?
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Muita mahdollisesti vaikuttavia tietoja: maksimisyke on ollut kahteen kertaan 193 mikä on about minkä ajattelinkin sen olevan, tosin mitenkään puhki ei ole tullut itseä vedettyä että luulen että tuo tulee ylitettyä joku kerta kun innostuu kunnolla.

Tarkoittaako tämä maksimisyke sitä suurinta sykettä joka näissä peleissä on tullut vai jotenkin muuten mitattua maksimisykettä? En tiedä saako tuollaisessa pelissä maksimisykettä oikein mitattua koska suoritus on kuitenkin suhteellisen lyhyt tai spurttimainen.

Itse olen joskus esimerkiksi mitannut maksimisykettä sellaisella harjoituksella jossa juostaan 400m 2-3 kertaa minuutin palautuksella aika pitkälti täysillä tehoilla. Tödennäköisesti maksimisykkeesi on korkeampi kuin 193, ainakin jos jotain peliä pystyy noinkin korkeilla sykkeillä pelaamaa pidempään niin on melkein pakkokin olla. Kerrankin jos vaikka 400 metriä juoksee täysillä tehoilla niin varmasti alkaa olla maksimisyke aika lähellä, eli sitä kautta voi lähteä maksimia testaamaan. Muuten kyllä hurjilta kuulostaa nuo sykkeet, mutta en sitten osaa sanoa onko mahdollisesti jotain häikkää vai ihan normaalia.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Mitä tämä peruskestävyys sitten oikein on? Jos juoksee cooperin kolmeen tonniin ja marathonin alle neljän tunnin, niin onko mahdollista että jotain mystistä peruskestävyyttä vielä puuttuu?
Ei noilla cooperin tuloksella ja maratontuloksellasi ole sinänsä merkitystä tässä asiassa. Itse vetelin joskus 3500m cooperissa ja silti syketasot olivat helposti aivan liian korkeat ja pientä rytmihäiriötäkin (sydämen muljahtelua) joskus sitten vähän tuli sen takia. Vaan kun aloin tehdä matalasykkeisiä harjoituksia, niin kävi niin, ettei se syke enää niin helpolla ylälukemissa pyörinytkään ja jaksoin helpommin ja matalammilla sykkeillä niitä pallopelitreenejäkin. Ja loppuivat myös sydämen muljahtelutkin siinä vähän kuin huomaamatta.

Helkutin hyvää peruskestävyystreeniä minulle oli se kun opiskeluaikana tein parina päivänä viikossa töitä, jossa jouduin kävelemään ja olemaan jalkeilla 6-8 h päivässä. Sellaisen työpäivän jälkeen kun lähti treeneihin, niin ei meinannut syke nousta millään edes yli 160!
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tarkoittaako tämä maksimisyke sitä suurinta sykettä joka näissä peleissä on tullut vai jotenkin muuten mitattua maksimisykettä?
Sitä suurinta sykettä jonka mittari tuossa pelissä rekisteröi. Ja siitä päätellen että missään vaiheessa ei sydän tuntunut sillä tavalla hakkaavan kun se joskus tuntuu hakkaavan päättelin että kyllä se jonnekin 195-200 väliin nousisi jos kovemman treenin tekisi. Joskus nuorempana paikana kaverin mittarilla mittasin pikkuisen reilut 200, mutta siitä on jo 7-8 vuotta aikaakin ja iän myötähän tuo ilmeisesti laskee. Silloin oli toki kuntokin kovempi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Vaan kun aloin tehdä matalasykkeisiä harjoituksia, niin kävi niin, ettei se syke enää niin helpolla ylälukemissa pyörinytkään ja jaksoin helpommin ja matalammilla sykkeillä niitä pallopelitreenejäkin.
Tämä asia ei minulle tuttua ole. Kun sait treenauksella sykkeet laskemaan, niin vaikuttiko se myös maksimisuoritustasoosi eli paraniko cooper-tulos tai vastaavaa?

Pitää tätä asiaa ihan selvitellä kun suvussa on jotain sydänvikoja ollut.
 

timosusi

Jäsen
Niin, tuloksena noista tunnin mittaisista harjoitussessioista on ollut, että keskisyke on ollut kaksi kertaa 180 ja kerran 172 (kaksi noista sessioista oli samana päivänä). Tästä kysyisin että onko tuo ihan tervettä sydämen kannalta tai edes mahdollista ja mitä se nyt sitten kertoo?

Terveen sydämen liiallinen rasittaminen liikunnan avulla on erittäin vaikeaa. Jos maksimisykkeesi on likimain sen 200 kuin kertomasi perusteella voisi päätellä, niin tuo lukema 180 ei tunnu mitenkään ihmeelliseltä.

Todennäköisesti tuo kertoo kyllä siitä että et harrasta kevyttä kestävyysliikuntaa. Kestävyysrheilijalla nimittäin sydän reagoi rasitukseen ensisijaisesti iskutilavuutta kasvattamalla ja vasta sen jälkeen sykettä kiihdyttämällä. Tavallisella pulliaisella tämä menee päinvastoin. Eli huonokuntoisella syke nousee korkeaksi laakista. Maksimisykkeeseen harjoittelu ei sinänsä vaikuta, ainoastaan siihen kuinka vaikeasti se on saavutettavissa. Koska kestävyysharjoittelu siis kasvattaa sydämen iskutilavuutta, niin maksimihapenoton pitäisi tällöin parantua ja sitä kautta ainakin periaatteessa myös suorituskyvyn niin cooperissa kuin maratonillakin.

Liikunnan hyödyllisyys ja sopiva rasitustason yläraja riippuu hieman siitä millaisia sydänvikoja suvussanne on esiintynyt. Mikäli se on rytmihäiriötaipumusta, niin erittäin kovatehoinen liikunta saattaa laukaista rytmihäiriön. Mikäli tälläistä taipumusta ei ole niin liikunta sinänsä ei aiheuta rytmihäiriöitä. Valtaosa sydänvioista on joka tapauksessa sepelvaltimotaudin aiheuttamia ja niihin mainiota ennaltaehkäisyä on harrastaa sykettä kohottavaa liikuntaa mahdollisimman usein (päivittäin) ja riittävän pitkäkestoisesti (30+ min kerrallaan). Hölkkä on parempi kuin kävely mutta likimain maksimitehoinen treeni ei anna hölkkään nähden enää kovin paljon lisäarvoa terveyden kannalta.

(Lähteet:
Ihmisen fysiologia ja anatomia, Nienstedt ym.
Liikuntalääketiede, Vuori ym.
Liikkujan ravitsemus, Borg&Fogelholm)


Käyttäjänimetön kirjoitti:
Helkutin hyvää peruskestävyystreeniä minulle oli se kun opiskeluaikana tein parina päivänä viikossa töitä, jossa jouduin kävelemään ja olemaan jalkeilla 6-8 h päivässä. Sellaisen työpäivän jälkeen kun lähti treeneihin, niin ei meinannut syke nousta millään edes yli 160!
Koska kaikille ei varmasti selvinnyt että tämä oli kirjoitettu pilke silmäkulmassa, niin todettakoon että ei tuollainen aiheuta mitään akuuttia vastetta jolloin sydämen tilavuus päivässä kasvaisi vaan kyse on siitä että paikat on jumissa kun on ollut koko päivän jalkojen päällä joten lihakset ei toimi riittävän hyvin jotta sydän joutuisi kunnolla töihin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kestävyysrheilijalla nimittäin sydän reagoi rasitukseen ensisijaisesti iskutilavuutta kasvattamalla ja vasta sen jälkeen sykettä kiihdyttämällä. Tavallisella pulliaisella tämä menee päinvastoin. Eli huonokuntoisella syke nousee korkeaksi laakista. Maksimisykkeeseen harjoittelu ei sinänsä vaikuta, ainoastaan siihen kuinka vaikeasti se on saavutettavissa. Koska kestävyysharjoittelu siis kasvattaa sydämen iskutilavuutta, niin maksimihapenoton pitäisi tällöin parantua ja sitä kautta ainakin periaatteessa myös suorituskyvyn niin cooperissa kuin maratonillakin.
Taas mielenkiintoista tietoa ja minulle ihan uutta asiaa. Tässä nyt tullaan ehkä siihen kun menin hölmöilemään ja postasin kysymykseni väärään ketjuun (tosin täällä parhaat asiantuntijat tuntuvat olevan, joten siksi ei kaduta). Tarkoitukseni ei ole kehittyä kestävyysurheilijana, vaan pääpaino on näillä nopeilla pallopeleillä. Onko tuollaisella kestävyysliikunnalla siihen mitään apua vai voiko vaikutus olla jopa päinvastaista eli kestävyys on pois nopeudesta tai jostain muusta?
 

timosusi

Jäsen
No kestävyysharjoittelu ei aiheuta varsinaisia suoria vaikutuksia jotka edesauttaisivat pallopeleissä ts. nopeutesi tai voimasi ei yksittäissuorituksessa parane. Vaikutus on kuitenkin huomattava palautumisnopeuteen, eli jaksat suorittaa lajin vaatimia anaerobisia toimintoja (kiihdytys, laitavääntö tms.) useammin. Vaikutus on luonnollisesti sitä suurempi mitä vähemmän joukkueessa on pelaajia (=vaihtojen pituus & lukumäärä). Myös sen että hyvän kestävyyden omaava pelaaja liikkuu samalla teholla alhaisemmilla maitohappotasoilla kuin huonokuntoinen kaverinsa voisi kuvitella vaikuttavan koordinaatioon ja kykyyn hahmottaa pelin taktiikkaa suorituksen ollessa kesken.

Kestävyys ei ole pois nopeudesta mikäli sitä treenataan kohtuudella ja riittävän alhaisella teholla. Esimerkiksi 3 krt/vko ei hidasta sinua mutta antaa erittäin hyvän harjoitusvasteen kestävyydelle. Sykemittaria käyttäen voinee turvallisesti sanoa (antamiesi tietojen perusteella) että jos pidät sykkeen pääsääntöisesti alle 150 lyönnin minuutissa niin harjoittelu ei aiheuta mitään hidastumista. Lisäksi voit tehdä lenkillä pari lyhyttä (5-10s, ei saa tulla maitohappoa) kovavauhtista spurttia jolloin hermotus saa ärsykkeitä.
Esimerkkinä siitä että kestävyysharjoittelu tuskin on pois nopeudesta voitaneen antaa kymmenottelun SE-mies ja MM-hopeamitalisti Eduard Hämäläinen joka käveli säännöllisesti Kuortanejärven ympäri (30km) ja juoksi satasen 10,5.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sikäli tämä kuulostaa hieman ristiriitaiselta, että kun joskus aikaisemmin kaverini sykemittaria testasin ja hän sykegraafia analysoi, niin hänen kommenttinsa oli että sykkeeni tippui vaihdossa olleessa todella nopeasti ja sitähän tuo palautumisnopeus kai juuri on? Toinen kommentti oli että maitohappojensietokyky oli korkea eli ilmeisesti se tarkoittaa sitä että pystyin suht. pitkiä ajanjaksoja olemaan yhtäjaksoisesti ylhäisellä sykealueella. Sinänsä tuo on uskottavaa, sekä noiden itse saamieni syke-tuloksieni valossa, että sen suhteen, että olen aina pystynyt pelaamaan ns. isoja minuutteja.

Pitää jossain vaiheessa tuo PC Podi ostaa että saa graafit ruudulle seurattaviksi.

Tuollaisella kävelymatkalla on Eduard ehtinyt useammankin röökin poltella, kuulemma kyseessä oli tupakkimies.
 

timosusi

Jäsen
No kestävyyteen vaikuttaa monia muitakin suureita kuin pelkkä sydämen teho (esim. verikoostumus, lihassolujakauma, energia-aineenvaihdunta jne.), joten ei sen tarvitse olla sinänsä ristiriitaista. Kestävyydestä kuitenkin n. 2/3 perustuu perimään, joten hyvillä geeneillä varustettu henkilö on kova tekijä reenaamattakin. Oletettavastikin omaat hyvät kestävyysgeenit sillä 4h:n maraton on palloilulajin ihmiselle huomattavasti parempi tulos kuin 3000m:n cooper, koskapa harjoittelu on huomattavasti jälkimmäistä suosivaa. Mitä liikkumiseen korkeilla maitohappotasoilla tulee, niin syke on niin henkilökohtainen ominaisuus että ei sitä asiaa voi suoraan niistä päätellä. Esimerkiksi itse kävin tänään juoksemassa 30min reippaasti keskisykkeellä 179 kun maksimini on 191. Silti hapotus oli todella maltillista ja olisin voinut helpohkosti lyödä sykkeeseen 3-5 napsua lisää. Jollain toisella (joka silti pystyy juoksemaan matkan samaan aikaan) olisi noin lähellä maksimia oleva syke voinut aiheuttaa keskeytyksen jo viiden minuutin jälkeen koska happoa olisi pursunnut korvistakin.

Nyt voisit tietysti ajatella että ei sinun kannata treenata kestävyyttä koskapa sitä jo riittää. Yleensä kuitenkin on niin että ihmisillä joilla joku ominaisuus on luonnostaan hyvä, on samassa ominaisuudessa myös paras harjoitettavuus. Eli kestävä tyyppi kehittyy parhaiten kestävyysharjoittelulla ja nopea tehoharjoittelulla. Eli edelleenkin rohkenisin suositella paria rauhallista kestävyysharjoitusta viikkoon, tällöin vahvuudestasi muodostuisi luultavasti todellinen täsmäase. Puhumattakaan siitä miten edullisia terveysvaikutuksia sillä olisi muuhun elämään.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kokeilin tänä aamuna ihan huvin vuoksi että minkälainen on leposyke. Heti herättyä se sängyssä makaillen painui alimmillaan n. 60 tietämillä. Jotenkin nuo kaikki jutut kaiken maailman Lasse Virenien ja Michel Indurainien leposykkeistä 25-30 leposykkeistä olivat antaneet "hieman" väärää perspekstiiviä asiaan, mutta kaverit päivällä valistivat että tuokin on ihan hyvä. Perhana, mielellään sitä voisi tuollaisia kestävyyttä edistäviä harjoituksia tehdä jos niihin vain aikaa löytyisi.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kokeilin tänä aamuna ihan huvin vuoksi että minkälainen on leposyke. Heti herättyä se sängyssä makaillen painui alimmillaan n. 60 tietämillä. Jotenkin nuo kaikki jutut kaiken maailman Lasse Virenien ja Michel Indurainien leposykkeistä 25-30 leposykkeistä olivat antaneet "hieman" väärää perspekstiiviä asiaan, mutta kaverit päivällä valistivat että tuokin on ihan hyvä. Perhana, mielellään sitä voisi tuollaisia kestävyyttä edistäviä harjoituksia tehdä jos niihin vain aikaa löytyisi.
Oma leposykkeeni on välillä öisin mitatessani ollut n. 35:en paikkeilla, jos iltapäivällä tai illalla joskus sattuu mittailemaan esim. perus sohvafleguilun yhteydessä, yleisin mittaustulos tuntuu olevan 39.

Kuluneella viikolla on tosin alkanut taas pumppu jostain syystä vittuilemaan, rytmi on aivan hanurista ja olikohan keskiviikon iltana kun tv:n ääressä istuskellessa rytmin lisäksi myös tahti oli "hieman" poikkeava, leposyke nimittäin paineli pitkälti yli 110:n. Siinä oli siis hyvä rasvanpolttotreeni käynnissä samalla, kun veti leipää naamaan ja pällisteli tv:tä.

Viikonloppuna on rankasti treenatun alkuviikon jatkeeksi varmuuden vuoksi annettu pumpulle ilmeisesti kipeästi kaipaamaansa lepoa, eilen ja tänään aamuvarhain parin tunnin setit jääkiekkoa, ja tänään vielä iltapäivän päätteeksi ankaraksi yltynyt futsal-matsi.

Sanokoon sydän puolestani mitä haluaa, mutta kondis alkaa ainakin olemaan kohdallaan kun ei ole malttanut liiemmin kuntoilusta talven aikana taukoa pitää.

Lenkkiä on tullut loppukesän pumppuhäiriöistä johtuneesta tauosta lähtien painettu muutamat kuukaudet taas kolmesti tai neljästi viikossa muun treenin ohella, ja on aika hyvä fiilis kun voi raastamaan lähtiessään vedellä sen tunnin tai puolitoista tai miten pitkään juokseekaan periaatteessa sitä vauhtia mitä haluaa. Jeesaa kummasti esim. edellämainituissa kiekko- ja futistouhuissa, kun valtaosa pelikavereista alkaa puolen tunnin jälkeen selvästi hyytymään, kun taas itse pääsee siinä vaiheessa vasta lämpimäksi ja alkaa loppua kohti löytää sitä todellista iskua.

Vittumaista vaan, kun ei voi ola ihan varma leipooko sydän lopullisesti jollain lenkillä kiinni lähikuukausina tai -vuosina, vai pystyykö tässä vaan laittaa löylyä entiseen malliin ja jättää epämääräinen jyskytys omaan arvoonsa. Ei se edellisilläkään kerroilla minua tappanut.
 

Miguel

Jäsen
Huoh, onpa joustava systeemi Tukholman maratonin järjestäjillä. Osallistumisensa peruva juoksija ei voi siirtää paikkaansa kellekään toiselle. Kuulemma ensimmäistä kertaa tänä vuonna näin. Ei sitten saada mitään rahoja takaisin, ovathan nuo osallistumismaksutkin niin perkeleen halpoja, että sellaisen voi surutta periä kaikilta raihnaisilta poisjääjiltä ilman omantunnontuskia.

Itselläni oli siis tarkoitus moiseen lähteä, mutta jo hyvän aikaa on polvet antaneet signaalia, että ei muuten kannata lähteä. Pitkiä lenkkejäkään en ole uskaltanut vedellä, äkkiä nimittäin ärtyy.

En ole ortopedilla käymistä kovin vakavissani harkinnut. Moni polvivaivoja kokenut ja lääketiedettä tunteva tuttava on kertomusteni perusteella arvellut, että kyseessä on ns. rakenteellinen vika eikä se sen kummemmin poppakonsteilla korjaannu, hyvä jos ortopedi edes mitään tutkimuksissaan löytäisi muuta kuin vinot jalat. Ärtyminen tuntuu aivan reisilihaksen alaosassa ja kai osin niveltenkin puolella, joskus myös pientä kipua säteilee lumpion sisäreunassa. Olen välillä ollut pitkiä aikoja lenkkeilemättä, välillä taas käynyt heittämässä ihan hyvän lenkin ilman jälkiseuraamuksia, mutta sitten ärtyminen saattaa ilmetä pari päivää myöhemmin pitkän kävelyn jälkeen. Kellään kokemusta vastaavista vaivoista?
 

Setit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals
Seitsemän kiloa vuodessa vyötärölle keränneenä heräsin tilanteeseen tänä aamuna. 1½ tunnin lenkin jälkeen kuntopiiriä ja pientä venyttelyä. Nyt on todella pirteä olo ja juuri vedin lenkkikamat uudelleen niskaan. Jos vielä pieni loppuverryttely tälle päivää ja sitten huomenna uudestaan. Ei se todellakaan ollut niin kamalaa kuin luulin!
 

mice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Flames, Juventus, Parma
Huomenna sitten puolimaraton, eli Helsinki City Run 11 000 muun ihmisen seassa. On siellä vilskettä tiedossa. Ja sään puolestakin tiedossa kylmää, sadetta ja tuulta.
 

Datsun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Toronto, Saksa
Huomenna sitten puolimaraton, eli Helsinki City Run 11 000 muun ihmisen seassa. On siellä vilskettä tiedossa. Ja sään puolestakin tiedossa kylmää, sadetta ja tuulta.
Pikkusen kyllä vituttaa etten ole tänä keväänä jaksanut juosta sitten yhtään. Niinpä jäi lähtemättä. Turha sinne on mennä jos ei ole mitään toivoa juosta alle kahden tunnin, sanon ma.

Onnea kaikille jotka kisaan lähtevät.
 

Berrie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Ilves
Päivitetään ketjua omalta osalta.

Viime viikonloppuna oli elämäni toinen puolimaraton. Edellinen oli pari vuotta sitten ja silloin jäin kahden tunnin aikatavoitteestani jonkin verran. Talvella tuli pelailtua salibandya viikottain ja uskoakseni se kyllä nosti kunnon tällä kertaa edellisen kerran paremmalle puolelle. Neljä kertaa tuli muuten käytyä juoksentelemassa eli aikalailla olemattomalla taustalla mentiin. Joka tapauksessa loppuaika meni 1.55.30 tuntumaan eli pakko on olla erittäinkin tyytyväinen.

Vähän meinasin että lopetan urani tuohon rynnistykseen jos tavoite täyttyy, mutta pieni kipinä kyllä heräsi ajan parantamiseen. Ja etenkin siihen että olisi mukava juosta puolikas jos sen oikeasti jaksaisi hyvin, nyt viimeinen kolmannes matkasta menee henkiseksi kamppailuksi kävelyä vastaan. Joskus pari vuotta sitten yritin hieman aloittaa juoksuharjoittelua, mutta polvet ja muu nivelistö oli hieman sitä vastaan. Nyt ei tunnu niitä ongelmia olevan eli salibandy on kyllä varmastikin vahvistanut kalustoa siinä määrin että voisi pienimuotoisen treeninkin aloittaa. Peruskuntoahan tässä pitäisi hilata ylöspäin pitkillä ja hidasvauhtisilla lenkeillä.
 

hilapiste

Jäsen
Huomenna sitten puolimaraton, eli Helsinki City Run 11 000 muun ihmisen seassa. On siellä vilskettä tiedossa. Ja sään puolestakin tiedossa kylmää, sadetta ja tuulta.

Joo, eilen katselin HCR:n sivuilta josko sinne voisi vielä ilmoittautua viime hetkellä, mutta maksimimäärä (10500 juoksijaa) oli jo saavutettu, joten sinne ei enää pääse mukaan. Tuli viivyteltyä osallistumisen kanssa, kun polven siteet hiukan "revähti" pari viikkoa sitten eikä ollut varmaa pystyykö juoksemaan. Kyllä sillä nyt olisi jo matkan sätkinyt. Olisi ollut mukava koittaa parantaa parin vuoden takaista aikaa, mutta joku toinen kerta sitten. Hiukan kostea ja raikas kelihän on mainio juoksusää, jos vaan ei sada kaatamalla eikä ole liian kylmä. Onnea matkaanlähtijöille.
 

scholl

Jäsen
Nyt on uskottava, että yli 2 vuotta vanhoilla pohjilla ei minnekään pääse. Koskaan en enää osallistu ilman harjoittelua. Ensin olin 6 viikkoa kipeänä ja sitten akillesjänne oli kuukausia kipeänä. Muutama kerta puoli tuntia uintia kevään mittaan ei auta mitään. Todellakin jos pari lenkkiä viimeisen puolen vuoden aikana takana niin ei mikään ihme, että meno oli jotain säälittävän ja ankean välimaastossa. En pystynyt kuin hölkkävauhtiin ja silti jaloista loppui paukut 15 jälkeen totaalisesti ja ylämäissä ei pystynyt puskemaan. Sisulla vedin sentään niin, että ajan toinen numero on nelonen, mutta olipas huono suoritus.

Pakko olisi päästä tästä rapakunnosta eroon. Tuli juoksun aikana mieleen, miten hyvä fiilis on silloin, kun on kunnossa ja askel rullaa. Silloin voi tehdä rytminvaihdoksia ja puskea kunnolla. Nyt tosiaan tuntui, että ikää olisi joku 80v. Sen verran heikko suoritus taas tuli tehtyä. Ensi vuonna jos olen mukana niin olen käynyt lenkillä ja aika on pakko olla suht lähellä puoltatoista tuntia.
Suunnittelin kyllä tuossa jonkunlaisen kilpailuohjelman vuoteen 2013 saakka, jos tosiaan kuntoa alkaisi nostaa.
 

scholl

Jäsen
Turha sinne on mennä jos ei ole mitään toivoa juosta alle kahden tunnin, sanon ma.

Kyllä kahteen tuntiin pitäisi mennä vanhasta muistista, jos elämänsä aikana edes joskus on lenkkeillyt. Sellainen aika ei nimittäin vaadi mitään kuntoa ja matka kun ei ole pidempi niin jalat saa kestämään sen juuri ja juuri läpi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös