Oho, enpä tiennyt että Arto sairasteli. Vaan ei ole kukaan meistä ikuisesti täällä. Aikaisin tuli Javan vuoro.
Arto Javanainen oli poikavuosieni valovoimaisimpia kiekkoilijoita. Javan olisin nähnyt mieluusti HIFK-paidassa. Ehkä mies itsekin. Kun Artolta kysyttiin joskus jäikö uralla jotakin saavuttamatta tai kokematta, niin hän oli aprikoinut että vaakunapaita olisi ollut mukava pukea joskus päälle. Toki Arto on omissa muistoissani ikuisesti Ässien mies, vaikka muutama kausi meni maailmalla ja Turussa.
Hirmuiset snaipperit olivat jo Javanaisen aikana harvinaisuuksia, mutta sellainen Arto todella oli. Loppuunkuluneen klisheen mukaan Suomessa kasvatetaan maailman parhaat kolmos- ja nelosketjun laiturit, mutta Javanainaista ei opetettu pois maalintekijän roolista edes kotimaisilla valmennusopeilla.
Osanotot omaisille ja kiekkoväelle.