Mainos

RIP-ketju

  • 3 111 340
  • 12 493

TF-79

Jäsen
Suosikkijoukkue
TUTO. Pekka Virran nakkipiirakat.
Eikös se mennyt niin, että hänen isäpuolensa oli manne tai ainakin puolimanne, joku semikuuluisa laulaja? Toki siinäkin tapauksessa varttimanne on kenties oikeutettu sanamuoto.

On kait hänessä manne perimää enemmänkin.
Isäpuolesta ei kai pigmentti tartu..?
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Wikipedian artikkeli, aiheena juutalaisten joukkotuho:
Väestön luokittelu ei-juutalaisiin ja juutalaisiin (jotka edelleen jaettiin puolijuutalaisiin ja jopa "neljännesjuutalaisiin") perustui pseudotieteelliseen rotuoppiin ja henkilön ulkonäköön. Käytännössä merkitseviä olivat juutalaisen uskonnon harjoittaminen ja juutalainen syntyperä.

Tuli hieman varhaisempi, erääseen toiseen porukkaan kohdistunut väestönluokittelu tästä Lampelan rotumäärittelystä mieleen, jos jopa isäpuolen mustalaisveri tekee Lampelasta varttimannen ja pigmenttiäkin määritellään.

Eksoottisempi ulkonäkö on monesti täysin harhaanjohtavaa, ei siitä voi tehdä mitään päätelmiä. Oma serkkuni on sen verran "tumma ja tulinen" ja kaukana vaalean, sinisilmäisen perunanenän arkkityypistä, että häntäkin on ajoittain haukuttu manneksi ja ties miksi. On jopa epäilty onko hän suomalainen ollenkaan. Serkkuni isä eli enoni on äitini kaksoisveli, ja äitini sukupuusta löytyy ainakin 11-12 sukupolvea supisuomalaisia korvenraivaajia aina karhunkaatajalegenda Martti Kituseen asti. Reilusti yli 350 vuotta luulisi jo riittävän suomalaisen papereihin.Ainoa "vieras veri" hänessä on raumalaista, sen kaukaisempaa genetiikkaa ei löydy, vaikkei Rauman murteesta paljoa selvää saisikaan.

Olivat Heikki Lampelan sukujuuret mitä tahansa, niin Lampela ei ole sanan olennaisessa merkityksessä mustalainen, koska hän ei edusta mustalaiskulttuuria vaan edustaa valtaväestön tapoja, kulttuuria ja linjoja. Siinähän se määritelmä käytännössä on. Erot ovat kulttuurisia. Ei toisenlaisen kulttuurin parissa kasvaneesta romanista kasva automaattisesti Vermon raviradalla vierailevaa kansallispukuista nuorta eläkeläistä, ja vastaavasti esim. irlantilaiset "travellerit" ovat käytännössä valkoisia mustalaisia kulttuurisesti (eli kiertävät ympäriinsä ilman töitä ja elävät omien systeemiensä mukaan).

Vaikka tätä mieltä ei varmaan saisi "vihapuhe"-hysterian pelossa edes olla, niin toivoisin valtaväestön normien ja kulttuurin mukaisesti eläviä mustalaisia olevan paljon enemmänkin - itse asiassa sataprosenttisesti. En koe Suomessa olevan minkäänlaista tarvetta sukujen verikostoihin, koulutuksen halveksimiseen, kansallispukujen rahoittamiseen sossun rahoista (erityisesti silloin kun niitä käytetään epärehellisten yksilöiden suorittamissa varkaustapauksissa) tai muuhun vastaavaan. Romanikielikään ei tarvitse yhtään valtion tekohengitystä - jos se kuihtuu, niin sitten kuihtuu. Mitään tarvetta ei ole myöskään rasismin pelossa hyysätä niitä vieraiden kansallisuuksien romaneja, jotka kerjäävät tai syyllistyvät rikoksiin - ulos maasta vain jos ei ole varaa majoitukseen ja elantoon.

Tästä huolimatta mustalaisetkaan eivät ole geneettisesti sen kummempia kuin muutkaan, ja sikäli on ihan turha pohtia jotain "varttimannen" ihonvärin kosmeettisia aste-eroja. Sitä paitsi Lampelan kohdallahan isoin ongelma on hänen ammattinsa: mies kun on juristi, joka tienaa elantonsa saadakseen kovan luokan konnat vapaaksi.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
On kait hänessä manne perimää enemmänkin.
Isäpuolesta ei kai pigmentti tartu..?
Korkeintaan lysenkolaisessa tieteessä, kts. Skeptikko-lehti, 3/2011.

Ymmärsin jostakin haastattelusta, että Lampela olisi ihan faktisesti murtolukumustalainen eli verenperintöä olisi. Toisaalta saattaa tuon aavistaa jo ulkoisesta habituksesta.
 

Hauptmann

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Voihan hornan kekäleet ja sangre y muerte. Tex Willerin käsikirjoittaja Sergio Bonelli on kuollut: Tex Willer -käsikirjoittaja Sergio Bonelli on kuollut - Kulttuuri - HS.fi

Tex Willerin luoja ja Sergio Bonellin isä Gian Luigi Bonelli kuoli 10 vuotta sitten 92 vuotiaana. Onneksi Tex Willer jatkuu huolimatta Bonellien kuolemista. Kestotilaus on ollut minulla voimassa jo usean vuoden ja antikvariaateista tulee hommattua vanhempia Tex Willereitä paljon.
 

-Niks-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit.
Maailma vanhenee ja siinä samalla tippuu hienoja ihmisiä pois kelkasta. Näinhän tän kuuluukin kai mennä kaikessa julmuudessaan.

Pöytälätkäile rauhassa Sven.
 
Suosikkijoukkue
JYP, Vatanen, Blackhawks
Lepää rauhassa pelimies!

Vanha pelikaverini menehtyi 15 kuukauden taistelun jälkeen saappaat jalassa 26-vuotiaana vaikean sairauden vietyä viimeisetkin voimat. Iloinen veikkonen oli, eikä jäänyt kuin paljon hyviä muistoja.

Hiljaiseksi vetää...
 
Suosikkijoukkue
JYP, Vatanen, Blackhawks
Rest in peace Steve Jobs. Job Well done.

Hieno ura ja isot meriitit. Arvostan.

Tämä viesti lähetetty yhdellä meriiteistä.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Nayttaisi silta etta Steve Jobs on menehtynyt.

Suuri innovaattori, lepaa rauhassa.

ABC Newsin uutinen aiheesta
Applen "One more thing moment" oli tällä kertaa todellakin jotain erilaista...

Mutta: Jobs oli mahtava bisnesmies ja imagovelho, sille on nostettava hattua! Sai firmansa tuotteet sellaiseen asemaan kuluttajien keskuudessa, johon lama tai muutama heikompi kausi/tuote ei juuri pure. Ja sadoista miljoonista myydyistä tuotteista huolimatta kuluttaja kokee yhä ostaneensa jotain ainutlaatuista. Käsittämätön suoritus...
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
LSD-hipistä menestyksekkään tietokonefirman vetonaulaksi ja yhdeksi 1900-luvun merkkihenkilöksi.

Rauhaisat levot Steve Jobs.
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
Applen koneet ovat helpottaneet elämääni jo yli 15 vuotta. Osa kiitoksista kuuluu myös Stevelle siellä jossain iPilven reunalla. 56 v. on myös aika ikävän aikainen hetki lähteä.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Steve Jobs on yksi merkittävimmistä henkilöistä viimeisen kolmenkymmenen vuoden historiassa.
 

scholl

Jäsen
Samalle päivälle tiedot Steve Jobsin ja Lostarin poismenosta. Pahapäivä fägäreille. No kerran itsekin ajauduin kaveriporukalla taksin kyydillä pahamaineeseen Lostariin ja kusella käydessäni havaitsin että siinä edessä on hittovie peili. Siihen yritti jos jonkinlaista juippia (lue: Renny Harlin) änkeä keskelle kolmanneksi, vaikka se ränni oli niin kapea, että jotta siihen jää sellainen turvallinen puolen metrin väli, ei siihen voi änkeä. Sen jälkeen totesin, että se, joka yrittää ängetä siihen, saa kuonoonsa, eikä yrittäjiä enää ollut. Olipa hyvä, että se paikka lopetetaan.

Steve Jobsista niin olipa huikean visionäärinen tyyppi, jonka elämästä päällimmäisenä itselle jää mieleen se commencement speech Stanfordissa. Kertakaikkiaan loistava esiintyminen. Aika monta kertaa tosiaan uransa aikana osui lähes häränsilmään tuodessaan markkinoille tuotteita, jotka osuivat ajanhermoon ja tulivat valtavan suosituksi. Kun oli veke Applelta niin menestyi hyvin filmien parissa, joten hyvää duunia tehnyt joka puolella. Mukava ihminenhän Jobs ei ollut, vaan todella veemäinen tyyppi, josta puhuttaessa simputus on varmaan todella mieto ilmaus. Tosin menestyseen ei vaikuta juurikaan se, millainen henkilö on. Hyvin erityyppisillä luonteenpiirteillä varustetut ihmiset voivat menestyä.

Jännä nähdä mitä tuo vaikuttaa jatkossa Applen menestykseen. Organisaatio on ollut hyvin johtajakeskeinen, joten kun hän on poissa niin kuinka käy ja onko asiakkaiden keskuudessa tuollainen kulttimeininki enää olemassa ilman kultin johtajaa. Mielenkiintoista on myös nähdä tuleeko uusia innovaatioita ilman Jobsia vastaavalla tavalla kun on ennen tullut. Itse toki toivon, ettei Apple menestyisi, mutta varsinkin olkalaukkupiireissä tilanne on varmasti toinen. Toivola ja kumppanit itkevät todennäköisesti jossain Uudenmaankadun hämyisessä baarissa.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Applen koneet ovat helpottaneet elämääni jo yli 15 vuotta. Osa kiitoksista kuuluu myös Stevelle siellä jossain iPilven reunalla. 56 v. on myös aika ikävän aikainen hetki lähteä.

Vähän aiheen vierestä, mutta lähtijän kannalta ei ole merkitystä poistuuko lapsena, nuorena, keski-ikäisenä vai ns. normaalissa poistumisiässä. Maailmankatsomuksesta riippumatta tilanne on sama: (sen kertainen) maallinen vaellus on ohi.

Emme me mene hautajaisiin siksi että joku on kuollut, vaan siksi että hän on elänyt. Näihin ajatuksiin päädyin pelatessani ristinollaa kaapumiehen kanssa kauden 2009-10 kolmessa eri sairaalassa.

Kun syöpä kohtaa, on potilas kuin lätkäveskari: niin kauan kun selviät seuraavasta tilanteesta, olet pinnalla. Kun summeri soi, olet voittaja tai häviäjä. Samaan aikaan hävinneenkin joukkueen maalintekijät (lääkärit) kertaavat onnistumisiaan,vaikka tappio painaa hiukan heitäkin. Yleisö (potilaan läheiset ja ystävät) ovat joko huojentuneita ja iloisia, tai murheellisia.
Voittamaan oppii voittamalla, mutta jokainen voittoputki katkeaa joskus.

Steve Jobs, minulla ei koskaan ole ollut mitään sinun aikaansaannostasi. Voi olla, ettei tule olemaankaan. Olet kuitenkin kohtalotoverini. Olet elänyt samat paineet. Jokaisessa jääkiekkomatsissa toinen veskari on lopulta häviäjän puolella. Se, että sinun voittoputkesi katkesi nyt, ei tarkoita että olisit ollut huono veskari.

Pää pystyyn, ja kohti sitä iankaikkisuutta, johon uskoit. Tai sitä millaisen kohtaat. Tai pää pystyyn sittenkin, vaikka et kohtaisi minkäänlaista iankaikkisuutta.

Mikäli taas hindut ovat oikeassa, toivottavasti synnyt naudaksi Intiaan.

(kirjoittajalle henkilökohtainen kuolema ei enää ole vakava asia, mutta maailmaa pystyssä pitämään jääviä kävisi sääliksi, ja hän pahoittelee mikäli pahoittaa jonkun mielen.)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös