Michael K. Williamsilla oli kyllä preesensiä ja karismaa, mitä ei tietenkään tuo tappelussa partaveitsenterästä saatu arpi kasvoissa vähentänyt. Mutta sen kovan ulkokuoren alta löytyi aina hänen hahmoissaan raakaa tunnetta, sekä haavoittuvuutta. Ja hän teki televisiossa muitakin aika pelottomia ja ainutlaatuisia roolisuorituksia. Hap & Leonardissa homo mustaihoinen Vietnamin sodan veteraani cowboy-hatussa, kuka muu muka voisi tuollaisessa onnistua? Sitten taas elokuvien puolella oli tarjolla vain sankarin/päähahmon kaveri -tason unohdettavia sivuosia, tässä sen television ja elokuvan eron sekä epätasa-arvon roolien suhteen näkee.
Eittämättä vielä joskus lähtee The Wire uudestaan katseluun ja Omar Little on sen sarjan sielu ja ruumiillistuma.
Magneettinen Belmondo oli ainakin minulle uuden aallon kasvot, silmillään aurinkolasit ja huulessaan roikkuva tupakka - coolin ruumiillistuma. Koulussa tappelussa murtunut nenä samaan tapaan vain lisäsi kiinnostusta ja tarjosi arvoa kankaalla. Vain osa klassikoista nähtynä, joten vielä on useita yhteisiä hetkiä edessä.
