RIP-ketju

[heavylutaa18]

No kylläpä nyt tippuu kovia ja aivan puskista. RIP.

 

[Roku]

En meinannut korviani uskoa kun Radio Suomen keskipäivän uutislähetyksestä tämän kuulin. Huh huh, kaksi legendaa reilun viikon välein lähtenyt.

 

[Le Banner]

En meinannut korviani uskoa kun Radio Suomen keskipäivän uutislähetyksestä tämän kuulin. Huh huh, kaksi legendaa reilun viikon välein lähtenyt.

Samoin. Tuohon kun lisätään muutaman viikon sisään Mikko Saarela, Sari Seppälä, Harri Marstio, Matti Nykänen, niin voidaan todeta viikatemiehen olleen hommissaan täynnä tarmoa.

 

[PäätyynAsti]

Monia mielipiteitä on Ollin muusikon taidoista riittänyt, eikä se laulu nyt ihan teknisesti puhdasta ollutkaan.

Kuitenkin ehkä juuri yhdistelmä, jossa Ollin toisinaan epävireinen machosoundi tulkitsi Hakulisen herkän melankolisia tekstejä ja sävellyksiä on syy siihen, miksi Yön kappaleissa on sitä jotain outoa lumoa.

Ollihan oli ilmeisesti alusta asti yhtyeen "bisnesmies", joka runnoi Yön etua ja nimeä eteenpäin keikkamyyjien ja levy-yhtiöiden edustajien välillä asioitavassa kanssakäymisessä.

Pelkillä muusikon lahjoilla ja taiteilijasielulla ei viihdemaailmassa pääse pitkälle, vaan rahan on valuttava bändille asti.
Toinen samanlainen menestyksekäs businessman-taiteilija -kaksikko suomalaisessa rockissa oli Remu ja A. Järvinen.

Ilman Ollia ei siis Yöstä ja sen kappaleista olisi kukaan tuskin ikinä kuullut, aivan sama miten moni isoista biiseistä oli Lindholmin tekemiä.
Nyt ovat parrasvalot sammuneet viimeisen kerran, lepää rauhassa.

 

[Eino_Mies]

Samoin. Tuohon kun lisätään muutaman viikon sisään Mikko Saarela, Sari Seppälä, Harri Marstio, Matti Nykänen, niin voidaan todeta viikatemiehen olleen hommissaan täynnä tarmoa.

Kyllä sitä jotenkin hätkähtää kun tajuaa senkin faktan, että 60-luvulla syntyneetkin ovat jo pääosiin viidenkympin rajapyykin ylittäneet. Eli ikuista nuoruutta ei edelleenkään ole kukaan keksinyt. Ja sitten kun näitä tunnettuja persoonia lähtee, enemmän tai vähemmän "suorilta jaloilta". Oma puolen vuosisadan merkkipaalu häämöttää enää reilun vuoden päässä, joten nöyräksi vetää näitä juttuja pohtiessa.

 

[Roger Moore]

Nyt tuli oikeasti puskista. Toki melkoinen päihdehistoria on Lindholmillakin ja taisihan se keitto sieltä 80-luvulta johonkin 2000-luvun alkuun saakka maistua ihan huolella, mutt kovin on raitista elämää viettänyt viime vuodet. Ikänsä puolesta siinä luokassa kuitenkin että jos on kovaa eletty niin tämä 50-60 ikävuoden väli on monesti riskialtista aikaa. Vähän voisi verrata Kari Tapioon, joka toki oli 65-vuotias mutta kuitenkin.

Rauhaiset levot Lindholmille. Muutaman kerran tuli Yö nähtyä livenä ja kyllähän sieltä 80-luvulta löytyy oikein hyvää suomirockia jota kuunnella.

Yö-yhtyeen tarina oli varmaan tässä, Lindholm oli kuitenkin ainoa alkuperäisjäsen yhtyeessä joten tuskin on jatkamassa enää.

 

[Normandia]

Voimia Ollin omaisille. Upea ääni oli kyllä miehellä.

 

[V-G-]

Ne kaksi Yön biisiä, jotka tiedän, eli Joutsenlaulu ja Rakkaus on lumivalkoinen, ovat suorastaan kamalia, mutta Voice of Finlandissa opin kyllä tykkäämään Lindholmista. Vaikutti pilke silmäkulmassa sanailevalta, eli ei-tosikkomaiselta juntilta, ja tämän sanon kaikella hyvällä. Erityisesti hymyilin kun Olli ei millään suostunut puhumaan englantia paria sanaa enempää.

Toivotan voimia omaisille ja miksei myöa faneille.

 

[Vuokralainen]

Siten tuli kyllä puskista ja vähän pysähdyttikin, kun ei Olli ollut kuin muutaman vuoden vanhempi kuin minä ja kyllä itsekin niitä Yön alkuvuosien levyjä kuuntelin ja eihän noita myöhempiäkään hittejä ole voinut välttyä kuulemasta. Yön musa on siis ollut olemassa koko minun aikuisikäni ja on siten tuttua ja nuori äijä Olli vielä oli.

R.I.P.

 

[-Jonne-]

Nyt tuntui kuin olisi läheinen lähtenyt. Riipii perheessä kovasti. Puolison kanssa ollaan teininä Yö:n tahtiin vietetty ne rämäpää vuodet ja edelleen 23-vuoden jälkeen Yö ollut läsnä muistoja herättelemässä. Vielä odotettiin, että mennään katsomaan 40-vuotis keikka, joka olisi ollut meille viimeinen. Ei tullut saatana.

Varietee albumi on Yön helmi.

Ollin laulutaidot oli mitä oli, mutta se oli Yön ääni.

YÖ - LIVE 1984 - Laulu Meille Kahdelle

Eläkää tätä päivää kaikin rinnoin kun koskaan ei tiedä tuleeko huomista.

”Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen, on puhdas niin kuin hanki helmikuisten aamujen. Voi kunpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois, vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois.”

 

[Roger Moore]

Vielä odotettiin, että mennään katsomaan 40-vuotis keikka, joka olisi ollut meille viimeinen. Ei tullut saatana.

Tämä on muuten aina sellainen juttu että omien suosikkiartistien kanssa kannattaa aina mennä katsomaan keikkaa jos on mahdollisuus. Eikä suinkaan ajatella että "menen sitten kun on parin vuoden päästä juhlakeikka", koska näille tietyn ikäpolven tyypeille sitä juhlakeikkaa ei välttämättä koskaan tule.

 

[Stevie]

Tuli täytenä yllätyksenä kyllä. Yön vanhempaa tuotantoa tuli kuunneltua ja parilla keikalla käytyä. Hyvänä tyyppinä pidin Lindholmia. RIP.

 

[SouthernSun76]

7-vuotiaana pojannassikkana ensimmäinen isompi kosketus musiikkiin oli vanhempien levyhyllyyn ilmestynyt albumi, jonka kantta koristi neljän nuoren punk-henkisen miehen kuva katulampun valaisemalla kujalla. Tuota kyseistä albumia kuunneltiin melkoisen monta kertaa siinä 80-luvun aikana ja bändistä muodostui se itselle tärkein palanen suomalaista musiikkihistoriaa. Lepää rauhassa Olli. Suomirockin Likainen legenda I.

 

[Loorz15]

Nyt tuli kyllä täysin puskista. Lepää rauhassa Olli!

 

[Meiken]

RIP Olli Lindholm. Vuosikausiin YÖ:n musiikki ei ole enää iskenyt, mutta nuoruudessa kasvettiin kuitenkin Likaisten Legendojen ym. klassikoiden tahdissa. Oman jälkikasvun myötä -Ihmisen poika- iski tajuntaan aivan uudella tavalla vasta viime vuosina. Lepää rauhassa.

 

[madeOFspade]

Koko päivän tässä sulatellut tätä uutista ja edelleen on vaikea uskoa todeksi.

Olli Lindholm oli hieno mies. Lepää rauhassa.

Vieläkin tämä riipii syvältä, perkele.

Yllättäin legendoja putoilee.

 

[Petros]

Monia mielipiteitä on Ollin muusikon taidoista riittänyt, eikä se laulu nyt ihan teknisesti puhdasta ollutkaan.

Kuitenkin ehkä juuri yhdistelmä, jossa Ollin toisinaan epävireinen machosoundi tulkitsi Hakulisen herkän melankolisia tekstejä ja sävellyksiä on syy siihen, miksi Yön kappaleissa on sitä jotain outoa lumoa.

Ollihan oli ilmeisesti alusta asti yhtyeen "bisnesmies", joka runnoi Yön etua ja nimeä eteenpäin keikkamyyjien ja levy-yhtiöiden edustajien välillä asioitavassa kanssakäymisessä.

Pelkillä muusikon lahjoilla ja taiteilijasielulla ei viihdemaailmassa pääse pitkälle, vaan rahan on valuttava bändille asti.
Toinen samanlainen menestyksekäs businessman-taiteilija -kaksikko suomalaisessa rockissa oli Remu ja A. Järvinen.

Ilman Ollia ei siis Yöstä ja sen kappaleista olisi kukaan tuskin ikinä kuullut, aivan sama miten moni isoista biiseistä oli Lindholmin tekemiä.
Nyt ovat parrasvalot sammuneet viimeisen kerran, lepää rauhassa.

Juu ei pahalla Lindholmia kohtaa mutta laulaja aivan karsea, ei parantunut hoilaus vuosienkaan myötä.

Dingo kun painoi ensimmäisen Porin "suurista" ohi niin alkoi luisu alamäkeen vuosikymmeneksi. Sitten jackpot läjähti megahitti"rakkaus on lumivalkoinen" ja Hakulis Jussi nosti kertaheitolla pumpun huipulle ja siellä tais pysyä loppuun asti.

Muistan kun taas kerran Hakamettään Tappara-Ässiä katsoon ja käppäilin pihalta asti Lindholmin perässä hallin ympäri. Aika perhanasti oli kavereita(puolet varmaan sano moro vaikkei tuntenut) kun kokoajan jollekin moikkas. Moni jätti ryypyn kaljasta ottamatta kun päät kääntyi.

Jäi sellainen kuva että vaikea tyyppi, tosin ei ollut mörkö kun sen(kauhea älämölön aiheuttaneen) viimeisen "puhdistuksen" bändissään teki.
Lewis kun haastoi Ollin oikeuteen niin ei ollut epäilystä kummalle tuli pataan kunnolla. Lewis kuulemma täys mulkku, se kitarista taas ei.

Yllättävä oli uutinen, samantyylinen kun Kirka lähti myös varoittamatta.

 

[Hangon keksi]

7-vuotiaana pojannassikkana ensimmäinen isompi kosketus musiikkiin oli vanhempien levyhyllyyn ilmestynyt albumi, jonka kantta koristi neljän nuoren punk-henkisen miehen kuva katulampun valaisemalla kujalla.

Kuka näistä viidestä Yön jäsenestä ei mielestäsi ollut punk-henkinen?

 

[vilperi]

Kylläpä on tullut pysäyttäviä uutisia lähes yhden viikon sisällä. Tämä elämä on niin raakaa, jokainen täältä lähtee vuorollaan. Myös ne kovat tekijät. Ei ole pitkä aika siitäkään kun kuolema tuli tutuksi meidän omassa suvussamme, lähti muutaman vuoden sisällä äitiä, veljeä, tätiä ja enoa ja nyt sitten lähtee näitä omia suosikkeja.

Vaikka kuolema on tullut ikävän tutuksi monien suru-uutisten jälkeen niin ei sitä silti tunnu sanoisinko turtuvan näihin uutisiin vaan aina ne koskettavat. Ja nyt on lähtenyt viime aikoina julkimoita joiden poismenot on todella koskettanut. Kuolema on osa elämää mutta sekä Matti että Olli lähtivät kyllä aivan liian nuorina.

Kepeät mullat sekä Matti Nykäselle että Olli Lindholmille. En ollut vielä reagoinut Nykäsen poismenoon tällä palstalla joten tein sen nyt.

Yö-yhtye ja Olli Lindholm olivat pitkään pieniä ja ehkä jopa salaisia suosikkejani musiikkirintamalla. Siksi tämä Lindholmin poismeno koskettaa minua melko paljon. Tuli niin puskistakin tämä uutinen, yllättäen.

Yön kappaleista ehdoton lempparini on Rakkaus on lumivalkoinen. Ja Yö oli silloin etenkin suosikkini kun tuo kappale oli pinnalla.

 

[ZayWest]

Ollille vauhdikasta ja lopulta rauhallista matkaa ajasta ikusuuteen! Yön biisit ovat tuttuja vaikken fanipoika ollutkaan. Sen sijaan Olli kyllä miehistyi kommentoidessaan laulupainoitteisia kykyskaboja. 2011 Idols-dorkasta Voicen omanlaista junttilämpöä huokuneeksi hahmoksi. Vaikea edes ulkopuolisena on olla tavoittamatta lämpö-sanaa. Kuten ei myöskään musiikkibisnespelin oivaltajaa bändin suhteen.

 

[Roger Moore]

Ollille vauhdikasta ja lopulta rauhallista matkaa ajasta ikusuuteen! Yön biisit ovat tuttuja vaikken fanipoika ollutkaan. Sen sijaan Olli kyllä miehistyi kommentoidessaan laulupainoitteisia kykyskaboja. 2011 Idols-dorkasta Voicen omanlaista junttilämpöä huokuneeksi hahmoksi. Vaikea edes ulkopuolisena on olla tavoittamatta lämpö-sanaa. Kuten ei myöskään musiikkibisnespelin oivaltajaa bändin suhteen.

Lindholm teki kyllä melkoisen kasvojenkohotuksen julkiselle profiililleen kun oli Vain Elämää -ohjelmassa. Oli jotenkin antanut äärimmäisen tosikon ja vittumaisen kuvan itsestään julkisesti ennen sitä, mutta tuon jälkeen kyllä mieli muuttui ihan täysin.

 

[sami1975]

Kiitos Olli ja lepää rauhassa. Nyt likainen legenda soimaan ja lujaa

 

[douppi]

Tossa oman laulu-uran jälkeen Olli haastoi itsensä vielä rohkeasti ja edusti "ikämiehiä" osallistuessaan TVOF-tuomariksi. Kyllä hän tiesi oikein hyvin sen, että harva nuori/nuorehko häntä todennäköisesti valmentajakseen valitsee, jos on muita kääntynyt, mutta hyvä ettei välittänyt siitä. Välillä itsekin toki mietin, oliko Ollilta hyvä ratkaisu varsinkaan uudestaan osallistua.

Iso Suomi-musiikin nimi vaihtoi taajuutta. RIP Olli Lindholm.

 

[A Siente]

Väkisinkin ajattelee kuka lähtee seuraavaksi. Nyt lähti todella tunnettuja täysin yllättäen. Viikko sit katsoin että Yön biisejä soittolistassa. Ne oli vähän hautautuneet sinne.

 

[V-G-]

Manchester Unitedin legendaarinen juniorivalmentaja Eric Harrison on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Hän valmensi mm. ManUn kultaista sukupolvea, siis Scholesin, Giggsin, kummankin Nevillen, Beckhamin, Buttin yms. joukkuetta.