Riehuvat nuorisojengit – uusi normaali?

[LuKi]

Ei varsinaisesti mitään riehuvia nuorisojengejä mutta bussikuskit joutuvat koulukyydeissä kärsimään huonosti käyttäytyvistä nuorista. Ei ole oikein keinoja puuttua, ketään kun ei voi keskelle metsätaivaltakaan jättää. Ei varmasti mukavaa hommaa kuulla noita päivittäin...

"Aiemmin Elimäen Liikenne teki Lauhkosen mukaan ilkivallasta rikosilmoituksia, mutta ne eivät ole hänen mukaansa johtaneet mihinkään. Tälläkin kertaa ilkivallasta aiheutunut lasku on päätymässä liikennöitsijän harteille."

"– En tiedä, onko tässä tehtävissä mitään. Annoimme pallon koululle, koska meiltä ovat keinot loppuneet, Lauhkonen sanoo."

Huorittelua, haistattelua ja kalustoa palasiksi – Elimäen koulukyytien ilkivalta saa liikennöitsijän sanattomaksi

Viime torstaina koulubussista hajotettiin pöytätaso. Lasku ilkivallasta on päätymässä liikennöitsijän harteille.

www.kouvolansanomat.fi

Koulumatkoihin puuttuminen on koulun puolelta rajoitettua. Sastamalan "kurirehtori" sai vuonna 2012 julkisesti oikeuskanslerin!!! moitteet, kun puuttui koulumatkojen käytösongelmiin. Lakimuutosten myötä koulu voi nyt selvittää ja tiedottaa koulumatkojen häiriöistä vanhempia/viranomaisia, mutta ei voi omin kurinpitotoimin puuttua näihin ongelmiin. Eli esimerkiksi pelkän kasvatuskeskustelun käyminen koulumatkoilla perseilystä/kiusaamisesta on jo harmaalla alueella. Miksi, en tiedä, enkä erityisesti voi asiaa ymmärtää.

Muutenkin mielläni kuulisin, mitä koulun pitäisi tehdä kasvavalle nuorten käytöshäiriöiden ongelmalle? Kasvatuskeskustelu, jälki-istunto (vaikka oppilas keräisi näitä parisataa tuntia, etkä istuisi yhtään, niin keväisin todistuksen pitää kullannupun saada samalla kuin muidenkin), varoitus ja erottaminen. Erottamisen voi tehdä vain erityinen nimetty toimielin monimutkaisen ja monivaiheisen prosessin jälkeen, maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi, mutta kullannupun opiskelujen eteneminen ei saa tästä kärsiä ja kaikki opiskeluhuoltopalvelut on järjestettävä normaalisti koko erottamisen ajan. Siinäpä koulun "koko järeä keinovalikoima".

 

[TosiFani]

...Muutenkin mielläni kuulisin, mitä koulun pitäisi tehdä kasvavalle nuorten käytöshäiriöiden ongelmalle? Kasvatuskeskustelu, jälki-istunto (vaikka oppilas keräisi näitä parisataa tuntia, etkä istuisi yhtään, niin keväisin todistuksen pitää kullannupun saada samalla kuin muidenkin), varoitus ja erottaminen. Erottamisen voi tehdä vain erityinen nimetty toimielin monimutkaisen ja monivaiheisen prosessin jälkeen, maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi, mutta kullannupun opiskelujen eteneminen ei saa tästä kärsiä ja kaikki opiskeluhuoltopalvelut on järjestettävä normaalisti koko erottamisen ajan. Siinäpä koulun "koko järeä keinovalikoima".

Poistaisin tuosta listasta jälki-istunnon hyödyttömänä. Lisäisin resursseja kasvatuskeskustelun käyttöön, ainoa tapa vaikuttaa nuoriin. Erottaminen on vaikeaa ja hyvä niin. Minusta kouluille pitäisi hoitaa sellaiset resurssit, joilla pystyy hoitamaan kaikki nuoret.

Kevyemmissä tapauksissa "erottamiset" hoituvat yleensä yhteistyössä kodin kanssa eli oppilas jää vanhempien suostumuksella kotiin. Todellisten ongelma tapausten kohdalla yhteiskunnalla pitäisi olla resursseja esim. kiireellisiin huostaanottoihin. Oppilaan hylkääminen oman onnensa nojaan tyhjään kotiin lisää vain syrjäytymistä.

Liikennöitsijä voisi tietysti laittaa vartijan ongelma vuoroihin.

 

[Zeta03]

Liikennöitsijä voisi tietysti laittaa vartijan ongelma vuoroihin.

Kalliiksi tämäkin tulisi ja jos puhutaan tuosta Elimäestä niin se ei kuitenkaan ole mikään itä-Helsinki. Kyllä tuolla maaseudulla pitäisi pystyä puuttumaan asioihin ihan vaikka poliisin tiukalla puhuttelulla ongelmanuorten kotona yhdessä vanhempien ja nuorten kanssa mutta ilmeisesti uutisesta päätellen poliisi on jostain syystä ollut haluton reagoimaan tehtyihin rikosilmoituksiin ja tuskin on käynyt tekemässä näitä puhuttelujakaan.

Omasta nuoruudesta muistan, että tälläisiä tehtiin ja sillä oli rauhoittavaa vaikutusta suurimpaan osaan häiriköistä.

 

[TosiFani]

Kalliiksi tämäkin tulisi ja jos puhutaan tuosta Elimäestä niin se ei kuitenkaan ole mikään itä-Helsinki. Kyllä tuolla maaseudulla pitäisi pystyä puuttumaan asioihin ihan vaikka poliisin tiukalla puhuttelulla ongelmanuorten kotona yhdessä vanhempien ja nuorten kanssa mutta ilmeisesti uutisesta päätellen poliisi on jostain syystä ollut haluton reagoimaan tehtyihin rikosilmoituksiin ja tuskin on käynyt tekemässä näitä puhuttelujakaan.

Kyse on resursseista, poliisilla ei ole aikaa, koululla ei ole oikeuksia. Minulle eräs poliisi totesi vuonna 2019, ettei laittomista uhkauksista kannata tehdä rikosilmoituksia, ne jää aina kasan alimmaiseksi.

Linja-auto firmat tekevät kuljetuksia työkseen. Jos kuljettaja ei saa hommaa kuriin, firman pitää keksiä keinot siihen.

 

[Individual]

Kyse on resursseista, poliisilla ei ole aikaa, koululla ei ole oikeuksia. Minulle eräs poliisi totesi vuonna 2019, ettei laittomista uhkauksista kannata tehdä rikosilmoituksia, ne jää aina kasan alimmaiseksi.

Linja-auto firmat tekevät kuljetuksia työkseen. Jos kuljettaja ei saa hommaa kuriin, firman pitää keksiä keinot siihen.

No sitä rahaa tuskin on bussifirmoillakaan yhtäkkiä palkata henkilökuntaa lisää per vuoro. Tai on, mutta sen maksavat sitten matkustajat lipuissaan ja kk-korteissaan. Ehkä joku "kävele kotiin" olisi myös yksi keino hillitä häiriökäyttäytymistä busseissa, eli vesselit niska-perseotteella metsätien varteen ja pyytäkööt vanhempansa hakemaan. Kai senkin jokin pylälä kieltää. :)

 

[TosiFani]

No sitä rahaa tuskin on bussifirmoillakaan yhtäkkiä palkata henkilökuntaa lisää per vuoro. Tai on, mutta sen maksavat sitten matkustajat lipuissaan ja kk-korteissaan. Ehkä joku "kävele kotiin" olisi myös yksi keino hillitä häiriökäyttäytymistä busseissa, eli vesselit niska-perseotteella metsätien varteen ja pyytäkööt vanhempansa hakemaan. Kai senkin jokin pylälä kieltää. :)

Veikkaisin, ettei alaikäisiä koulukyytiläisiä saa jättää tien varteen. Ensisijaisesti vastuu on kuljetusyrittäjällä, joten heidän pitäisi keksiä keinot ilkivallan estämiseksi.

Itse laittaisin siviilipukuisen vartijan autoon, kuvaisin tapahtumat, tekisin rikosilmoitukset ja ilmoittaisin koteihin. Tämä pysäyttäisi valtaosan ilkivallasta. Itse olen puuttunut muutaman kerran nuorison käytökseen meidän kylälle tulevassa bussissa ja kertonut asiasta kyläyhdistyksen Facebook sivulla.

 

[Patarouva]

No sitä rahaa tuskin on bussifirmoillakaan yhtäkkiä palkata henkilökuntaa lisää per vuoro. Tai on, mutta sen maksavat sitten matkustajat lipuissaan ja kk-korteissaan. Ehkä joku "kävele kotiin" olisi myös yksi keino hillitä häiriökäyttäytymistä busseissa, eli vesselit niska-perseotteella metsätien varteen ja pyytäkööt vanhempansa hakemaan. Kai senkin jokin pylälä kieltää. :)

Ei niitä niin vain jätetä tien varteen.
Ei elämä ole niin yksinkertaista kuin silloin kun esivanhemmat hiihtivät kouluun kesät talvet.

 

[Individual]

Ei niitä niin vain jätetä tien varteen.
Ei elämä ole niin yksinkertaista kuin silloin kun esivanhemmat hiihtivät kouluun kesät talvet.

IL: Koulukyyti hermostui ilkivaltaan, lapset jätettiin tienvarteen "Susi söi pikku Kalle-Tuulikin"

 

[finnjewel]

Ei niitä niin vain jätetä tien varteen.
Ei elämä ole niin yksinkertaista kuin silloin kun esivanhemmat hiihtivät kouluun kesät talvet.

Silloin ongelmat olivat aika erilaisia. Mutsin 12 km kansakoulumatkaan sisältyi keväällä ja syksyllä virran ylitys "kimppaveneellä" saman kylän koululaisten kanssa. Soutuvuoro osui kohdalle kerran viikossa. Koska mutsi oli pienikokoinen ja soutaminen virtaavan joen yli vaati voimaa, hän sai omana soutupäivänään isältään kolikon, jolla naapuritalon Arvi suostui hoitamaan mutsin soutuvuoron.

 

[Patarouva]

Silloin ongelmat olivat aika erilaisia. Mutsin 12 km kansakoulumatkaan sisältyi keväällä ja syksyllä virran ylitys "kimppaveneellä" saman kylän koululaisten kanssa. Soutuvuoro osui kohdalle kerran viikossa. Koska mutsi oli pienikokoinen ja soutaminen virtaavan joen yli vaati voimaa, hän sai omana soutupäivänään isältään kolikon, jolla naapuritalon Arvi suostui hoitamaan mutsin soutuvuoron.

Onneksi oli isä ja Arvi. Omalta äidiltäni puuttui tuo soutaminen koulumatkalta, mutta silloin pistettiin lapset esim. kauppaan vanhempien asioille nuorena ja nuorempia sisaruksiaan hoitamaan ja vahtimaan eikä kukaan kysynyt, että viitsitkö tai haluatko. Selkäänsä saivat ne kiltimmätkin lapset. Eipä noissa ajoissa paljon haikailtavaa ole. Oma lapsuuteni oli siihen nähden jo aika lälläritouhua.

 

[Ann Arbor]

Mielestäni vanhempien vastuuta jälkikasvunsa käytöksestä ei voi ylikorostaa. En luonnollisestikaan kannata lasten ruumiillista kuritusta ja tiukassa nuhteessa elämistä menneen maailman tapaan, mutta rakastavat ja välittävät vanhemmat asettavat lapsilleen myös rajat ja opettavat, mikä on oikein ja mikä väärin.

Toki tapauksia, missä vanhempien välittämisestä huolimatta lapset ajautuvat huonoille teille riittää, mutta perusta "ihmisiksi elämiselle" rakennetaan silti ennen kaikkea kotona.

 

[Byvajet]

Mielestäni vanhempien vastuuta jälkikasvunsa käytöksestä ei voi ylikorostaa.

Vastuuseen vetoaminen on ihan joutavanpäiväistä. Se on keskiluokalle suunnattua moraalipuhetta, jonka vaikutus ei yllä ihmisiin, joiden pitäisi oppia ottamaan enemmän vastuuta.

Yksilöön vetoaminen ei toimi missään yhteiskunnallisissa ongelmissa. Se on pelkkää tuuleen huutelua.

Yksilöiden maanittelu ei toimi edes niiden ihmisten kohdalla, joilla peruselämänhallinta on kunnossa. Suuret kulut aiheuttava länsimaiden lihavuusongelma on siitä hyvä esimerkki. Lihavuus on jättimäinen ongelma, mutta kaikesta tiedosta ja tiedottamisesta ja sosiaalisesta paineesta huolimatta mikään ei muutu.

 

[Ann Arbor]

Joo eihän makrotasolla "ottakaa itseänne niskasta kiinni"-huutelu johda yhtään mihinkään, oli sitten kyse millaisista ongelmista hyvänsä. Onhan varmaan esimerkiksi ihmisiä, jotka valittavat etteivät rahat riitä elämiseen, mutta tästä huolimatta ne riittävät tupakkaan, alkoholiin ja lottokuponkiin. Sisälläni asuva "kokoomusnuori" möläyttelee kalleisokalliomaisesti, mutta arkielämän realismi on osoittanut, etteivät asiat silti ole yksinkertaisia.

Kaksi välittävää ja työssäkäyvää vanhempaa on jotain, mitä itsekään en ymmärtänyt lapsuudessa noteerata. Ponnistaminen vakaaseen aikuisuuteen on merkittävästi vaikeampaa, mikäli turvaverkkoa ei ole.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

”Oletukset ovat kauhean vaarallisia” – asiantuntijat kertovat, mitä kouluväkivallalle pitää tehdä

Mitä tehdä kouluväkivallan kitkemiseksi? Ilta-Sanomat kysyi asiasta viideltä taholta, joilla on tietoa ja kokemusta koulumaailmasta.

www.is.fi

Siinä on neuvoja hallitukselle, miten tämä paheneva nuorisorikollisuus saataisiin aisoihin.

– Jokaisen aikuisen – vanhemman, ammattilaisen, viranomaisen ja kansalaisen – on vaadittava lapsilta hyvää käytöstä, puututtava lasten epäkunnioittavaan ja huonoon käytökseen ja toimittava esimerkillisesti myös itse. Ja jokaisen lapsen on kohdeltava toisia lapsia kunnioittaen ja hyvin, Pekkarinen sanoo.

Valitettavan suuri osa jutun asiantuntijoiden vastauksista kouluväkivallan kitkemiseksi on tuollaista mitään tarkoittamatonta jaadaamista jaadaamisen takia, vailla mitään konkretiaa. Tarvitsemmeko me ihan oikeasti asiantuntijoita kertomaan meille tähän, että 'ketään ei saa kiusata, kiusaaminen on ihan tyhmää'?

Tarkoitus ei ole ylenkatsoa tai kyseenalaistaa jutun asiantuntijoiden osaamista, vaan sitä joskohan moisten sisällöttömien omien pierujen haistelu -puheiden aika voisi olla jo ohi ja tehdä jotain millä on ihan oikeasti vaikutusta johonkin? Hyväätarkoittavat kultaisen käyttäytymisen mambojambot kääntyvät aika nopeasti tarkoituksensa vastaiseksi suden huuteluksi.

Merkittävin kannanotto tulee artikkelissa viimeisenä:
– Jokaiselle lapselle tulee taata perusopetuslaissa määritelty oikeus turvalliseen oppimisympäristöön: jos pienryhmää tarvitseva lapsi sijoitetaan ns. tavalliseen, suureen luokkaan, tämä oikeus ei toteudu kenenkään lapsen kohdalla.

Erittäin noin. Miksi tarkkailu- ja erityisluokista on tehty jotain mörköjä? Tunnen monta tarkkailuluokan läpikäynyttä oman ikäluokkani ihmistä, joista on tullut vastuullisia ja työssäkäyviä, perheellisiä aikuisia, ja jotka ovat - ainakin jälkeenpäin olleet - varsin tyytyväisiä tarkkikselle joutumisestaan/pääsemisestään.
Kaikki voittivat.

 

[McTorso]

Jokaisen aikuisen – vanhemman, ammattilaisen, viranomaisen ja kansalaisen – on vaadittava lapsilta hyvää käytöstä, puututtava lasten epäkunnioittavaan ja huonoon käytökseen ja toimittava esimerkillisesti myös itse. Ja jokaisen lapsen on kohdeltava toisia lapsia kunnioittaen ja hyvin, Pekkarinen sanoo.

Valitettavan suuri osa jutun asiantuntijoiden vastauksista kouluväkivallan kitkemiseksi on tuollaista mitään tarkoittamatonta jaadaamista jaadaamisen takia, vailla mitään konkretiaa.

Minusta tuossa Pekkarisen vastauksessa nimenomaan on ideaa ja myös konkretiaa. Koulukiusaamisen ehkäiseminen on koulun henkilökunnan vastuulla. Jokaiselle koululaiselle on kyettävä takaaman turvallinen kouluarki. Se onnistuu vain ja ainoastaan aikuisten aktiivisella avustuksella. Koulujen tulee olla paikkoja, joissa kaikki aikuiset puuttuvat kiusaamiseen ja lasten häiriökäyttäytymiseen. Koulujen tulee olla paikkoja, joissa jokainen oppilas tietää, mikä on toivottua käytöstä ja mikä ei. Jokaisella oppilaalla tulee olla tunne, että aikuiset puuttuvat aina epätoivottuun käytökseen. Olen ollut aikanaan erityisopettajana noin tuhannen oppilaan koulussa. Yhtenäisten käytänteiden luominen ja varsinkin niiden toteuttaminen ei ollut aina helppoa.


Olen nyt toiminut pitkään erityisopettajana vaativan tason lastensuojeluyksiköissä, niin valtion palveluksessa kuin yksityisessä laitoksessa. Vaativan tason yksikköön saapuvat nuoret ovat kiertäneet jo useamman lastensuojeluyksikön ja painivat syvien haasteiden keskellä. Päihteet, rikollinen tausta ja moninaiset käytöshäiriöt varmasti ainakin alkuun eniten esillä. Selkeä struktuuri ja aito kohtaaminen ovat ne kaksi tärkeintä asiaa, joilla tuodaan turvallisuuden tunnetta nuoren elämään ja tätä kautta on mahdollista saavuttaa muutos

Toki ymmärrän, että pieni lastensuojeluyksikkö on aivan eri asia kuin tuhannen oppilaan yhtenäiskoulu. Molemmissa pätee kuitenkin struktuurin ja aidon kohtaamisen voima turvallisen kouluarjen saavuttamiseksi. Ja näistä kahdesta keskeisestä keinosta Pekkarinen käsittääkseni puhui. Paljon on kouluissa tekemistä. Minusta tuntuu, että kouluissa puuttuu rohkeutta ja ammattitaitoa sekä toki myös resursseja.

 

[RexHex]

Jopa aivan lapsi voi joutua vankilaan Euroopassa – alaikäisten tekemät vakavat rikokset herättivät kysymyksen nuorten rangaistuksista Suomessa

Katso minkä ikäinen lapsi tai nuori voidaan tuomita rikoksista Euroopan eri maissa.

yle.fi

Karua tekstiä, mutta enpä voi sanoa olevani kovinkaan yllättynyt noista alaikärajoista. Esim. Britanniassa osasyyllisiä noin alhaiseen ikärajaan lienevät James Bulgerin murhanneet Jon Venables ja Robert Thompson, joista tuli nuorimmat Britanniassa murhasta tuomitut henkilöt aikoinaan 1980 -luvulla.

Pakko korjata sen verran, että tuomiot tulivat 1990-luvulla. Tämä tapahtuma jäänyt mieleen, koska kyseessä oli tosiaan oman ikäiset rötöstelijät ja olihan se uutisointi sen ajan Suomessa todella laajaa.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Minusta tuossa Pekkarisen vastauksessa nimenomaan on ideaa ja myös konkretiaa. Koulukiusaamisen ehkäiseminen on koulun henkilökunnan vastuulla. Jokaiselle koululaiselle on kyettävä takaaman turvallinen kouluarki. Se onnistuu vain ja ainoastaan aikuisten aktiivisella avustuksella. Koulujen tulee olla paikkoja, joissa kaikki aikuiset puuttuvat kiusaamiseen ja lasten häiriökäyttäytymiseen. Koulujen tulee olla paikkoja, joissa jokainen oppilas tietää, mikä on toivottua käytöstä ja mikä ei. Jokaisella oppilaalla tulee olla tunne, että aikuiset puuttuvat aina epätoivottuun käytökseen. Olen ollut aikanaan erityisopettajana noin tuhannen oppilaan koulussa. Yhtenäisten käytänteiden luominen ja varsinkin niiden toteuttaminen ei ollut aina helppoa.

Meillä on ilmeisen selkeästi aivan täysin eri käsitys konkretiasta. Minä ainakaan en näe mitään konkreettisia keinoja muutokseen siinä, että luetellaan vain normaalaja asiallisia peruskäyttäytymismalleja ja asennoitumisia kanssaihmisiä kohtaan.

Tulee kovin epäuskoinen olo, jos lainaamani Pekkarisen vastauksen ja oman vastauksesi luettelemat itsestäänselvyydet tulee joillekulle - eritoten alan ammattitoimijoille - jonain konkreettisena toimintamallimuutosideana.
- on vaadittava lapsilta hyvää käytöstä
- puututtava lasten epäkunnioittavaan ja huonoon käytökseen ja toimittava esimerkillisesti myös itse.
- jokaisen lapsen on kohdeltava toisia lapsia kunnioittaen ja hyvin
- Aikuisten pitää puuttua kiusaamiseen
- Lasten pitää tietää, mikä on toivottua käytöstä ja mikä ei

Onko nuo asiat entuudestaan todellakin niin outoja ja uusia ajatuksia koulu- ja kasvatusalalla, että ne tuodaan pöytään uusina 'keinoina' lopettaa koulu- ja nuorisoväkivalta?

 

[finnjewel]

Minä ainakaan en näe mitään konkreettisia keinoja muutokseen siinä, että luetellaan vain normaalaja asiallisia peruskäyttäytymismalleja ja asennoitumisia kanssaihmisiä kohtaan.

Konkretian puuttuminen tarkoittaa juuri tätä. Jos huonosti käyttäytyvät yksilöt ja heidän kotijoukkonsa pääsevät pälkähästä sillä, että joku vaihtaa koulua, muistuttaa ratkaisu Speden sketsiä, jossa pahantekijä vain toteaa:
"Entäs sitte?".

 

[McTorso]

Onko nuo asiat entuudestaan todellakin niin outoja ja uusia ajatuksia koulu- ja kasvatusalalla, että ne tuodaan pöytään uusina 'keinoina' lopettaa koulu- ja nuorisoväkivalta?

Ikävä kyllä käytänteissä nuo mainitut asiat ovat, jos ei outoja, niin vaillinaisia, tai vähintäänkin resurssipulan vuoksi osin huonosti toteutettavissa. Minusta on tärkeää, että asiasta käydään julkista keskustelua. On tärkeää, että Pekkarisen puheet ovat konkretiaa kouluissa, eivätkä vain sanahelinää koulujen kiusaamisen vastaisissa suunnitelmissa.

 

[Mälkiä]

Meillä on ilmeisen selkeästi aivan täysin eri käsitys konkretiasta. Minä ainakaan en näe mitään konkreettisia keinoja muutokseen siinä, että luetellaan vain normaalaja asiallisia peruskäyttäytymismalleja ja asennoitumisia kanssaihmisiä kohtaan.

Tulee kovin epäuskoinen olo, jos lainaamani Pekkarisen vastauksen ja oman vastauksesi luettelemat itsestäänselvyydet tulee joillekulle - eritoten alan ammattitoimijoille - jonain konkreettisena toimintamallimuutosideana.
- on vaadittava lapsilta hyvää käytöstä
- puututtava lasten epäkunnioittavaan ja huonoon käytökseen ja toimittava esimerkillisesti myös itse.
- jokaisen lapsen on kohdeltava toisia lapsia kunnioittaen ja hyvin
- Aikuisten pitää puuttua kiusaamiseen
- Lasten pitää tietää, mikä on toivottua käytöstä ja mikä ei

Onko nuo asiat entuudestaan todellakin niin outoja ja uusia ajatuksia koulu- ja kasvatusalalla, että ne tuodaan pöytään uusina 'keinoina' lopettaa koulu- ja nuorisoväkivalta?

Ei näitä ongelmia taikomallakaan korjata, joten mitä sinä nyt oikeastaan odotat tältä keskustelulta?

Koulut voivat puuttua ongelmiin, mikäli rahaa kaadetaan sinne lisää. Näin saataisiin erityisopettajille korkeampi palkka ja tähän päälle palkattua enemmän silmäpareja koko peruskoulun ajalle havainnoimaan ja huomioimaan lasten touhuiluja. Kaikista kamalin käytös on usein ikään kuin tilipäivä yksilön aiemmin saamasta kasvatuksesta, joten siinä mielessä on pään mäntyyn hakkaamista lähteä vaatimaan jotain rankaisua ja kovia otteita, kun maito on jo maassa. Pekkarinen minusta luettelee tuossa ne keinot, joilla voi saada ihmiset käyttäytymään paremmin, kun niitä jaksetaan jauhaa koko peruskoulun ajan.

Kyllä niitä hankalia tapauksia usein siis katsellaan liian pitkään ja odotellaan jotain vitun ihmettä, kun olisi kaikkien etu saada rikollisesti käyttäytyvä lapsi eristyksiin muista, mutta siinäkin on useimmiten kyse rahasta.

 

[kyykäärme]

Meillä on ilmeisen selkeästi aivan täysin eri käsitys konkretiasta. Minä ainakaan en näe mitään konkreettisia keinoja muutokseen siinä, että luetellaan vain normaalaja asiallisia peruskäyttäytymismalleja ja asennoitumisia kanssaihmisiä kohtaan.

Tulee kovin epäuskoinen olo, jos lainaamani Pekkarisen vastauksen ja oman vastauksesi luettelemat itsestäänselvyydet tulee joillekulle - eritoten alan ammattitoimijoille - jonain konkreettisena toimintamallimuutosideana.
- on vaadittava lapsilta hyvää käytöstä
- puututtava lasten epäkunnioittavaan ja huonoon käytökseen ja toimittava esimerkillisesti myös itse.
- jokaisen lapsen on kohdeltava toisia lapsia kunnioittaen ja hyvin
- Aikuisten pitää puuttua kiusaamiseen
- Lasten pitää tietää, mikä on toivottua käytöstä ja mikä ei

Onko nuo asiat entuudestaan todellakin niin outoja ja uusia ajatuksia koulu- ja kasvatusalalla, että ne tuodaan pöytään uusina 'keinoina' lopettaa koulu- ja nuorisoväkivalta?

Tämä lista on melkein kuin suoraan Niilo Mäki - instituutin ProKoulu- ohjelmasta, mihin useat koulut ovat lähteneet mukaan. Oikeastaan siitä puuttuu vain se, että toivottu käytös pitää aina huomioida ja sille pitää olla määriteltynä palkinto.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Ikävä kyllä käytänteissä nuo mainitut asiat ovat, jos ei outoja, niin vaillinaisia, tai vähintäänkin resurssipulan vuoksi osin huonosti toteutettavissa. Minusta on tärkeää, että asiasta käydään julkista keskustelua. On tärkeää, että Pekkarisen puheet ovat konkretiaa kouluissa, eivätkä vain sanahelinää koulujen kiusaamisen vastaisissa suunnitelmissa.

Miten resurssipula vaikeuttaa aivan normaalin, hyvän käytöksen toteuttamista? Aikuinen ei voi käyttäytyä esimerkillisesti, koska on pulaa mistä resurssista?

Ongelma Pekkarisen vastauksessa on siinä, että se on pelkkää sanahelinää, jossa ei ole konkreettista kontenttia lainkaan. Ei tietenkään ole mitenkään väärin haluta kaikkien käyttäytyvän kivasti toisia kohtaan, mutta sellainen on kevätjuhlapuheiden juttu, eikä vastaa käsissäolevaan ongelmaan millään tasolla.

Ei näitä ongelmia taikomallakaan korjata, joten mitä sinä nyt oikeastaan odotat tältä keskustelulta?

Pekkarisen vastausten kaltaiset ratkaisukeinot ovat juuri sitä taikaparantumisen odottamista tekemättä varsinaisesti mitään, kunhan vaan otetaan asiaan kantaa nätiltä kuulostavin puhein.

Ongelmana tässä ei ole enää mikään repun piilottaminen tai töniminen ruokajonossa -tason kiusimiset, vaan raa'at ja väkivaltaiset teot, jotka vievät lapsia sairaalaan ja jopa hautaan saakka. Olen aika varma, että lapset ja nuoret aivan varmasti tietävät jo varsin hyvin, ettei ole heiltä toivottavaa käyttäytymistä piestä porukalla ketään sairaalaan tai hengiltä.

Puhetta toki pitää olla, mutta vastaaminen suoraan kysymykseen "miten kouuluväkivalta lopetetaan" tällaisin vastuuta paikoilevin mindfullness preppilausein on ongelman vakavuuden pöyristyttävää väheksymistä ja uhrien kärsimysten minimalisointia.

Me taistelemme kouluväkivaltaa vastaan toivomalla lapsilta kunnioittavaa käyttäytymistä toisia lapsia kohtaan.
Kyllä ne sillä oppii oleen.

 

[McTorso]

Miten resurssipula vaikeuttaa aivan normaalin, hyvän käytöksen toteuttamista? Aikuinen ei voi käyttäytyä esimerkillisesti, koska on pulaa mistä resurssista?

Monellakin tavalla. Ehkä suurin haaste on se, ettei aikuisia ole tarpeeksi mallia näyttämässä ja kohtaamassa nuoria. Ryhmäkokojen pienentäminen olisi yksi askel parempaan suuntaan. Kohtaamiseen pitää olla aikaa. Näillä resursseilla sitä ei ainakaan isoissa kouluissa ole. Toki resurssit vaikuttavat paljon muutoinkin. En viitsi kuitenkaan työhön liittyvään asiaa enempäänsä vapaalla käyttää aikaa. Sorry.

Me taistelemme kouluväkivaltaa vastaan toivomalla lapsilta kunnioittavaa käyttäytymistä toisia lapsia kohtaan.
Kyllä ne sillä oppii oleen.

Minusta vaikuttaa siltä, ettei sinulla ole edes halua ymmärtää, mitä Pekkarinen sanomallaan tarkoitti.

 

[McTorso]

Puhetta toki pitää olla, mutta vastaaminen suoraan kysymykseen "miten kouuluväkivalta lopetetaan" tällaisin vastuuta paikoilevin mindfullness preppilausein on ongelman vakavuuden pöyristyttävää väheksymistä ja uhrien kärsimysten minimalisointia.

Kouluväkivalta loppuu sellaisissa paikoissa, joissa minä olen töissä. Luokassa ja eriyttämistiloissa on yhteensä maksimissaan kahdeksan oppilasta. Heitä on auttamassa kaksi erityisopettajaa ja kaksi koulunkäynninohjaajaa. Lastensuojeluyksikön useat ohjaajat napin painalluksen ja 30 sekunnin päässä. Struktuuri on selkeä ja aikuisilla on aikaa nuorille. Yksi vaaratilanne on ollut koulussa viimeiseen kahteen vuoteen noilla resursseilla. Siinäkään ei käynyt kenellekään mitään. Näin, vaikka nuoret ovat olleet toisessa ympäristössä väkivaltaisia rikollisia vailla kykyä käydä koulua.

Kyllä myös suurissa yhtenäiskoulussa on mahdollista Pekkarisen puheita noudattaen saavuttaa niin väkivallaton ja turvallinen oppimisympäristö kuin se ihmisten keskuudessa on ylipäätään mahdollista.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Minusta vaikuttaa siltä, ettei sinulla ole edes halua ymmärtää, mitä Pekkarinen sanomallaan tarkoitti.

Haluan toki ymmärtää, mutta kun en silti näe noissa mitään muuta kuin kevyitä aamunavauslauseita väärässä paikassa.
Mitä tuoretta konkreettista interventiota raakaan kouluväkivaltaan haetaan esimerkiksi sanomalla "Lasten pitää tietää, mikä on toivottua käytöstä ja mikä ei"? Jos noin itsestäänselvä ja yksinkertainen asia auttaisi ongelmaan, miksi sitä ei ole tähän mennessä käytetty, kun sen kertominen lapsille ei vaadi edes lisäresursseja yhtään.

Kouluväkivalta loppuu sellaisissa paikoissa, joissa minä olen töissä. Luokassa ja eriyttämistiloissa on yhteensä maksimissaan kahdeksan oppilasta. Heitä on auttamassa kaksi erityisopettajaa ja kaksi koulunkäynninohjaajaa. Lastensuojeluyksikön useat ohjaajat napin painalluksen ja 30 sekunnin päässä. Struktuuri on selkeä ja aikuisilla on aikaa nuorille. Yksi vaaratilanne on ollut koulussa viimeiseen kahteen vuoteen noilla resursseilla. Siinäkään ei käynyt kenellekään mitään. Näin, vaikka nuoret ovat olleet toisessa ympäristössä väkivaltaisia rikollisia vailla kykyä käydä koulua.

Tämä on erittäin hieno asia. Just niitä oikeasti konkreettisia juttuja.

Kyllä myös suurissa yhtenäiskoulussa on mahdollista Pekkarisen puheita noudattaen saavuttaa niin väkivallaton ja turvallinen oppimisympäristö kuin se ihmisten keskuudessa on ylipäätään mahdollista.

Tottakai, mutta pelkästään sanomalla että pitäisi saavuttaa niin väkivallaton ja turvallinen oppimisympäristö kuin mahdollista ei vastaa kysymykseen, miten sellainen saavutetaan.