Ymmärrän siis kyllä miten nykyinen systeemi ei voi toimia mutta että miksi niitä tuentarvitsijoita on lukumääräisesti noin suuri osa nykyään?
Tuo onkin sitten toinen kysymys. On niitä tuen tarpessa olevia aiemminkin ollut, mutta ovat olleet pienluokilla ja jopa erityiskouluissa ja saaneet tukea paremmin.
Yhteiskunta on myös muuttunut. Lasten ja perheiden pahoinvointi on lisääntynyt, samoin epätasa-arvo. Oppilaiden arjen täyttävät monenlaiset asiat, joiden kanssa koulu ei pysty kilpailemaan. Aika monet nuoret ovat kasvaneet kiinni puhelimeensa. Lukutaito ja laskutaito heikkenevät, kun ei lueta tai lasketa. Nykyisissä opetussuunnitelmissa painotetaan itseohjautuvuutta, mihin monet lapset tai nuoret eivät kykene.
Mitä isompia ja heterogeenisempia ryhmiä tehdään, sitä hankalampaa heikompien oppilaiden on apua saada. Hiljaisia ei kunnolla edes huomaa, kun joutuu keskittymään niihin, joilla on vaikeuksia "oman toiminnan ohjauksen" kanssa. Koulutuksesta on oikeasti säästetty ja leikattu jo varmaan 15 vuotta, ihan jatkuvasti. Hallitus hallituksen jälkeen, kauniista vaalipuheista huolimatta. Kokoomus avasi jo pelin: ilmoittivat, että julkisessa taloudessa tehdään kova kuristus, mutta koulutukseen ei kosketa. Sen kun näkisi.
Kun aloitin opettajana v. 1999, minun valvontaluokallani oli 14 oppilasta. Nykyään luokat tehdään lähtökohtaisesti 24 suuruisiksi. Ja siellä ovat mukana ne, jotka "vanhaan hyvään aikaan" olisivat olleet tarkkiksella tai jopa erityiskoulussa.
Eli tiivistelmä: maailma on muuttunut, vaatimukset ovat muuttuneet, on säästetty väärissä paikoissa ja tehty koulujen suhteen selkeitä virheitä. Oppilaat sinänsä eivät ole lähtökohdiltaan muuttuneet, ei evoluutio nyt niin nopeasti etene.