Riehuvat nuorisojengit – uusi normaali?

  • 213 321
  • 1 259

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Varmaankin hyvin harva ajattelee koulun olevan vastuussa kaikesta tai voivan hoitaa kasvatuksen sataprosenttisesti. Nämä ”vaatimukset” perustuvat varmaan siihen, että tässäkin ketjussa monet kasvatusalan ihmiset listaavat lieveilmiöille suorastaan tärkeimmäksi tai lähes ainoaksi lääkkeeksi koulujen resurssien lisäämisen. Tällöin lienee ymmärrettävää että kysellään tarkemmin myös keinojen perään.

Omasta mielestäni koulut ovat yksi tärkeä tekijä mutta peruskoulu resursseineen ei tätä ongelmaa yksin ratkaise.
Vastaan nyt omasta puolestani, mutta monet opettajat ovat samaa mieltä. Tärkein toimenpide kouluihin olisi opetusryhmien pienentäminen. Se vaatii lisää resursseja.

24 oppilaan yläkoululuokkaan on käytännössä mahdotonta saada työrauhaa millään tavalla, jos puolet tai edes kolmasosa oppilaista ei pysty istumaan muutamaa minuuttia hiljaa paikallaan. Vaikka tuonne työntäisi kymmenen aikuista, ei homma toimi. Sopiva ryhmäkoko nykyisen kaltaisella oppilasaineksella olisi 16. Silloin omalta arvioinnin suorittavalta opettajalta liikenisi aikaa jokaiselle. Nyt yksi aikuinen hoitaa yhden oppilaan asioita, toinen toisen, kaksi yhdessä kolmannen jne...milloin kukakin.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
On jotenkin hullua, että nämä lapset ja nuoret, joille ei ainakaan ole yleisen käsityksen mukaan pitänyt antaa fyysistä kuritusta, hakkaavat toisiaan. En tarkoita, että jossain ei edelleen olisi lapsia kuritettu fyysisesti, mutta ihan noin yleisesti ajatellen, ei kotoa ainakaan olisi pitänyt oppia mallia, että lyödään ja potkitaan toista ihmistä.
Voi kuule @Patarouva , älä ihmettele. Koteja, joissa käyttäydytään aggressiivisesti ja väkivaltaisesti on valtava määrä tässä valtakunnassa. Ja olen melko varma, että iso osa näistä kaduilla toisia hakkaavista lapsista on kasvanut väkivallan keskellä enemmän tai vähemmän.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Vastaan nyt omasta puolestani, mutta monet opettajat ovat samaa mieltä. Tärkein toimenpide kouluihin olisi opetusryhmien pienentäminen. Se vaatii lisää resursseja.
- Pienemmät opetusryhmät on aivan ykkösjuttu.

- Toisena toimenpiteenä miettisin inkluusion pakottamisen järkevyyttä.

- Kolmantena järjestäisin opettajille koulutusta erilaisten oppilaiden kohtaamiseen.

- Neljäntenä panostaisin rehtoreiden ymmärryksen lisäämistä turvallisen oppimisympäristön luomisessa, eli johtamiskoulutusta ykkösaiheena struktuuri.

Siinäpä McTorson neljä kovaa konkreettista toimenpidettä heille, jotka konkretiaa kera ranskalaisten viivojen kaipasivat.

Paljonko lisärahaa kouluille uusi hallitus lupasi? Oliko 200 miljoonaa? Siinä on alku. Toivottavasti rahat käytetään hyvin.
 
Viimeksi muokattu:

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
- Pienemmät opetusryhmät on aivan ykkösjuttu.

- Toisena toimenpiteenä miettisin inkluusion pakottamisen järkevyyttä.

- Kolmantena järjestäisin opettajille koulutusta erilaisten oppilaiden kohtaamiseen.

- Neljäntenä panostaisin rehtoreiden ymmärryksen lisäämistä turvallisen oppimisympäristön luomisesta, eli johtamiskoulutusta ykkösaiheena struktuuri.

Siinäpä McTorson neljä kovaa konkreettista toimenpidettä heille, jotka konkretiaa kera ranskalaisten viivojen kaipasivat.

Paljonko lisärahaa kouluille uusi hallitus lupasi? Oliko 200 miljoonaa? Siinä on alku. Toivottavasti rahat käytetään hyvin.
Hyvä lista. Hallitus lupasi tuon 200 miljoonaa neljän vuoden aikana. Samalla kuitenkin kuntien valtionosuuksista leikataan enemmän. Sen seurauksena osa kunnista on kasvattamassa opetusryhmien kokoa, Helsinki suurimpana näyttämässä muille mallia.

Lisään omana havaintonani tuohon rehtorikohtaan sen,että kouluista puuttuu pedagogista johtamista. Esimerkiksi meillä isossa koulussa Vantaalla rehtorit ovat koko työpäivän omissa huoneissaan, ei heillä ole aikaa kierrellä koulussa katsomassa, miten johtamansa yksikkö toimii. Käytännön kysymyksissä ovat ihan pihalla, eikä minkäänlaista tukea tule, vaikka yksittäisen oppilaan, jonkin porukan tai kokonaisen luokan kanssa homma on ihan solmussa ja tarvittaisiin apua tilanteen purkamiseen.
 
Viimeksi muokattu:

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Hallitus lupasi tuon 200 miljoonaa neljän vuoden aikana. Samalla kuitenkin kuntien valtionosuuksista leikataan enemmän. Sen seurauksena osa kunnista on kasvattamassa opetusryhmien kokoa, Helsinki suurimpana näyttämässä muille mallia.
No, eipä se sitten hyvältä vaikuta. Jos me haluamme aidosti turvata sellaisen yhteiskuntarauhan, johon olemme tottuneet, panostusten peruskoulutukseen pitää olla paljon suurempaa. Jos sen lisäksi halutaan taata suurin piirtein tasavertaiset mahdollisuudet kaikille suomalaisille kouluttautumisen kautta menestymiseen, tarvitsemme vielä enemmän rahaa perusopetukseen. Jos haluamme takaisin maailman huipulle oppimistuloksissa tarvitsemme rahan lisäksi nykyisen inkluusio-ajattelun räjäyttämistä sirpaleiksi. Sirpaleista ei ole tarve koota uudestaan vanhaa järjestelmää, vaan hybridi. Olemme varmasti oppineet niin paljon inkluusiosta, että voimme ottaa toimivat käytänteet osaksi uutta opetussuunnitelmaa.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Lisään omana havaintonani tuohon rehtorikohtaan sen,että kouluista puuttuu pedagogista johtamista. Esimerkiksi meillä isossa koulussa Vantaalla rehtorit ovat koko työpäivän omissa huoneissaan, ei heillä ole aikaa kierrellä koulussa katsomassa, miten johtamansa yksikkö toimii. Käytännön kysymyksissä ovat ihan pihalla, eikä minkäänlaista tukea tule, vaikka yksittäisen oppilaan, jonkin porukan tai kokonaisen luokan kanssa homma on ihan solmussa ja tarvittaisiin apua tilanteen purkamiseen.
Koulunne struktuuri ei voi olla kunnossa, jos johto ei tiedä arjesta mitään. Tiedän isoja kouluja, joissa on jaettu johtajuus. On hallinnollinen johtaja ja pedagoginen johtaja. Pedagogisen johtajan tehtävänä on mahdollistaa turvallinen kouluarki ja olla kartalla koulun tapahtumista.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Koulunne struktuuri ei voi olla kunnossa, jos johto ei tiedä arjesta mitään. Tiedän isoja kouluja, joissa on jaettu johtajuus. On hallinnollinen johtaja ja pedagoginen johtaja. Pedagogisen johtajan tehtävänä on mahdollistaa turvallinen kouluarki ja olla kartalla koulun tapahtumista.
Ei struktuuri olekaan kunnossa. Rehtori vastaa alakoulusta ja virka-apulaisrehtori yläkoulusta. Johtoryhmäläisille on annettu tiiminvetäjän roolit, mutta nuo tiimit eivät käytännössä tee sellaisia asioita, joita toimiva kouluyhteisö kaipaisi.

Minusta alunperin mentiin siinä pieleen, että tehtiin "aito yhtenäiskoulu". Sokkeloinen kompleksi eri aikoihin valmistuneita rakennuksia, joissa toistensa lomissa alakoulun luokkia, yhtenäisiä isoja alakoulun oppimistiloja, yläkoulun aineluokkia sekä erikoisluokkia.

Meillä on tämä koulu ollut pian kaksi vuotta. Yläkoulun opettajat ollaan ihmetelty, että meillä ei koko aikana ole ollut yhtään tilaisuutta, missä suunniteltaisiin yläkoulun toimintaa. Kaikissa suunnitteluissa porukka ykkösen opettajista ysiin sekoitetaan ja laitetaan suunnittelemaan jotain. Alkuun pääseminen on jo hankalaa, kun lähtökohdat ovat erilaiset, ja sitten vielä aikaa on kaikkeen aivan liian vähän.

Suurten opetusryhmien lisäksi valtavat koulukompleksit ovat minusta ongelmallisia, jos halutaan rauhallinen ympäristö. Isoissa kouluissa ei oikein kukaan tunnu saavan otetta mistään, esimerkiksi ongelmissa olevien nuorten tai nuorisoporukoiden auttamisesta.
 

Mälkiä

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, juridiset esteet
Tätä en millään tavoin kiistä. Ehkä näissä moni vain kaipaa vastauksia siihen, että entäs sitten kun joku ei laita puhelinta pois vaikka sääntö on selkeä ja entä jos tämä kapinointi on muidenkin mielestä siistiä, jolloin ”väärin toimija” saa sosiaalisen palkinnon? Nämä ovat mielestäni ne vaikeat kysymykset ja omasta näkövinkkelistä pelkkä näyttäminen ja kertominen sekä huomion lisääminen kuulostaa tietyissä tilanteissa hieman naiivilta ja jopa lasten älyä ja psykologiaa aliarvioivalta lääkkeeltä. Siis silloin jos siinä on koko keinopaletti. Ja kovin niukasti tuota muuta keinopalettia täälläkään halutaan avata.


Näissähän koulua ei voi tietenkään jättää yksin vaan asia on isompi, mutta minusta ei ole mitään järkeä mallissa jossa rangaistukset kärsivät vain ne joita huvittaa, ja ns. kunnolla sikailleet saavat tehdä mitä mielivät.


Varmaankin hyvin harva ajattelee koulun olevan vastuussa kaikesta tai voivan hoitaa kasvatuksen sataprosenttisesti. Nämä ”vaatimukset” perustuvat varmaan siihen, että tässäkin ketjussa monet kasvatusalan ihmiset listaavat lieveilmiöille suorastaan tärkeimmäksi tai lähes ainoaksi lääkkeeksi koulujen resurssien lisäämisen. Tällöin lienee ymmärrettävää että kysellään tarkemmin myös keinojen perään.

Omasta mielestäni koulut ovat yksi tärkeä tekijä mutta peruskoulu resursseineen ei tätä ongelmaa yksin ratkaise.
Edelleenkin kysyn: minkälaisia keinoja oikein odotat? Kai sinullakin nyt joku suuntaa antava käsitys on siitä, minkälaisia keinoja toivoisit.

Millaisissa tilanteissa näyttäminen, kertominen ja huomion lisääminen on naiivia? Ihmisiä kasvatetaan käyttäytymään keskustelemalla ja aikaa antamalla, vaikka se olisi sinusta jotenkin antiklimaattista. Lisäresurssi tuollaisessa tilanteessa tarkoittaisi luokassa esimerkiksi aineenopettajan apuna toimivaa kouluavustajaa tai resurssiopettajaa (joka voi siis olla jopa erityisopettaja), joka voi vaikkapa kerätä puhelimia pois samalla, kun opettaja alkaa normaalisti pitää tuntia, jolloin se ikkuna kapinoinnille yksinkertaisesti sulkeutuu. Lisäresurssi tässä muodossa mahdollistaa myös sen, että kaksi samassa tilassa toimivaa kasvatusalan ammattilaista voi helposti tiimityönä hiljentää riehakkaampia tapauksia ja ylläpitää työrauhaa. En nyt osaa sitä sen tarkemmin eritellä, mutta kun ohjeet tulevat stereona ja resurssiopettajalla on mahdollisuus vaikka mennä siihen häiriön lähteen luokse rauhoittamaan tilannetta rauhallisesti puhumalla, niin aineenopettaja voi keskittyä huomattavasti helpommin itse opettamiseen. Resurssiopettaja usein vie myös osan ryhmästä tekemään hommia johonkin toiseen tilaan, mikä voi edistää oppimista molemmissa tiloissa. Jos opettaja on yksin hankalan luokan kanssa, kaikki tuollainen rauhoittelu on paljon vaikeampaa ja tehottomampaa ja on siihen päälle suoraan pois itse opettamisesta. Nuo nyt tuli päällimmäisenä mieleen asioista, joita voi saada luokkahuoneessa aikaan lisäresursseilla.

Tai sitten nimimerkin @kyykäärme esiin nostama ryhmien pienentäminen, tietysti.

Vähän tuohon liittyen muistutan vielä, että opettajan ensisijainen tehtävä on saada lapset oppimaan pääasiassa oppitunteja pitämällä. Opettaja ei ole psykologi, poliisi tai mikään muukaan. Ei siinä mitään, jos noista maksettaisiin osa-aikaisen psykologin tai poliisin palkkaa siihen opettajan melko surkean palkan päälle, mutta kun ei makseta. Poliisi- ja psykologiresurssia kaivattaisiin minusta ongelmakouluihin lisää, eikä ainakaan enempää työtaakkaa opettajille.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ehkä näissä moni vain kaipaa vastauksia siihen, että entäs sitten kun joku ei laita puhelinta pois vaikka sääntö on selkeä ja entä jos tämä kapinointi on muidenkin mielestä siistiä, jolloin ”väärin toimija” saa sosiaalisen palkinnon? Nämä ovat mielestäni ne vaikeat kysymykset ja omasta näkövinkkelistä pelkkä näyttäminen ja kertominen sekä huomion lisääminen kuulostaa tietyissä tilanteissa hieman naiivilta ja jopa lasten älyä ja psykologiaa aliarvioivalta lääkkeeltä. Siis silloin jos siinä on koko keinopaletti. Ja kovin niukasti tuota muuta keinopalettia täälläkään halutaan avata.
Kerron sinulle, miten luokassamme konkreettisesti hoidetaan tilanne, jossa oppilas ei laita puhelinta pois:

Oppilasta kehotetaan ystävällisesti laittamaan puhelin pois. Tarvittaessa pyyntö toistetaan.
Jos oppilaan käytös puhelimen suhteen on edelleen ohjeiden vastaista, hänelle kerrotaan, ettei luokassa voi olla, jos ei noudata opettajan ohjeita. Hänelle myös kerrotaan, että hänen käytöksensä on epätoivottua, eikä sen anneta missään olosuhteissa jatkua. Tässä vaiheessa keskusteluun on kulunut ehkäpä minuutti. Mihinkään neuvotteluun tai jappasuun ei aleta lainkaan.

Jos puhelin on edelleen esillä, oppilasta kehotetaan poistumaan luokasta. Jos oppilas poistuu vapaaehtoisesti, aikuinen saattelee hänet toiseen valvottuun tilaan, jossa käydään tilanteen purku ja tehdään päätös koulupäivän jatkamisen suhteen.

Jos oppilas ei poistu luokasta vapaaehtoisesti ja on uhmakas sekä aggressiivinen, kuten tässä vaiheessa usein on, aikuiset poistavat hänet luokasta fyysisesti ja saattelevat toiseen valvottuun tilaan, jossa käydään asian purku ja tehdään päätös koulupäivän jatkamisen suhteen. Tarvittaessa voimme toimia myös niin, että häiriköivä oppilas jää paikalleen ja luokan muut oppilaat ohjataan toiseen tilaan. Tällöin aggressiivista oppilasta ei tarvitse siirtää muiden nähden, vaan purku voidaan tehdä rauhassa oppilaan omalla tutulla paikalla.

Luokkamme selkeän struktuurin vuoksi oppilaat laittavat puhelimen pois käytännössä aina pyydettäessä. Joskus luokkaan tullut uusi oppilas voi haastaa tilanteen loppuun asti, mutta vain kerran. On tärkeä tiedostaa, että opettajaa uhmaava oppilas luo aina turvattomuuden tunnetta koko luokkaan, eikä sellainen oppilas voi olla oppitunnilla. Oppilaita kohdataan luokassamme aina kunnioittavasti kaikissa tilanteissa.

Toki tiedostan, että luokkamme resurssit ovat poikkeuksellisen isot ja täten mahdollisuus nykyiseen toimintatapaan on olemassa. Isoissa kouluissa näin ei ole. Selkeä struktuuri auttaa ja on mahdollinen myös isoissa kouluissa ja luokissa. Se vaatii yhtenäisen suunnitelman ja resurssit. Lain mukaan luokasta poistettu oppilas on aina oltava valvottavissa. Sen vuoksi koulussa pitää olla riittävästi aikuisia ja asianmukaiset eriyttämistilat. Sanon edelleen, että kyllä keinot ja ammattitaito Suomessa on nykyisenkin lain puitteissa. Resurssit puuttuvat.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Kerron sinulle, miten luokassamme konkreettisesti hoidetaan tilanne, jossa oppilas ei laita puhelinta pois:

Oppilasta kehotetaan ystävällisesti laittamaan puhelin pois. Tarvittaessa pyyntö toistetaan.
Jos oppilaan käytös puhelimen suhteen on edelleen ohjeiden vastaista, hänelle kerrotaan, ettei luokassa voi olla, jos ei noudata opettajan ohjeita. Hänelle myös kerrotaan, että hänen käytöksensä on epätoivottua, eikä sen anneta missään olosuhteissa jatkua. Tässä vaiheessa keskusteluun on kulunut ehkäpä minuutti. Mihinkään neuvotteluun tai jappasuun ei aleta lainkaan.

Jos puhelin on edelleen esillä, oppilasta kehotetaan poistumaan luokasta. Jos oppilas poistuu vapaaehtoisesti, aikuinen saattelee hänet toiseen valvottuun tilaan, jossa käydään tilanteen purku ja tehdään päätös koulupäivän jatkamisen suhteen.

Jos oppilas ei poistu luokasta vapaaehtoisesti ja on uhmakas sekä aggressiivinen, kuten tässä vaiheessa usein on, aikuiset poistavat hänet luokasta fyysisesti ja saattelevat toiseen valvottuun tilaan, jossa käydään asian purku ja tehdään päätös koulupäivän jatkamisen suhteen. Tarvittaessa voimme toimia myös niin, että häiriköivä oppilas jää paikalleen ja luokan muut oppilaat ohjataan toiseen tilaan. Tällöin aggressiivista oppilasta ei tarvitse siirtää muiden nähden, vaan purku voidaan tehdä rauhassa oppilaan omalla tutulla paikalla.

Luokkamme selkeän struktuurin vuoksi oppilaat laittavat puhelimen pois käytännössä aina pyydettäessä. Joskus luokkaan tullut uusi oppilas voi haastaa tilanteen loppuun asti, mutta vain kerran. On tärkeä tiedostaa, että opettajaa uhmaava oppilas luo aina turvattomuuden tunnetta koko luokkaan, eikä sellainen oppilas voi olla oppitunnilla. Oppilaita kohdataan luokassamme aina kunnioittavasti kaikissa tilanteissa.

Toki tiedostan, että luokkamme resurssit ovat poikkeuksellisen isot ja täten mahdollisuus nykyiseen toimintatapaan on olemassa. Isoissa kouluissa näin ei ole. Selkeä struktuuri auttaa ja on mahdollinen myös isoissa kouluissa ja luokissa. Se vaatii yhtenäisen suunnitelman ja resurssit. Lain mukaan luokasta poistettu oppilas on aina oltava valvottavissa. Sen vuoksi koulussa pitää olla riittävästi aikuisia ja asianmukaiset eriyttämistilat. Sanon edelleen, että kyllä keinot ja ammattitaito Suomessa on nykyisenkin lain puitteissa. Resurssit puuttuvat.
Jotta suuressa yläkoulussa voitaisiin toimia näin, pitäisi löytyä:
- ne resurssit, ei riitä yksi tai kaksi oppitunneilta vapaata opettajaa isossa koulussa, kun aletaan toteuttaa
- johdon 100% tuki, koska oppilaat ja osa huoltajista lähtisi haastamaan
- riittävät tilat (keskellä päivää siivouskomero on suurin tyhjä tila koulussa)

Nyt kun luin viestisi uudestaan ja tarkkaan, huomaan, että samat ongelmakohdat olet löytänyt.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Tekijäthän ovat koko ajan olleet tiedossa. Eri asia on se, onko teosta muita seurauksia kuin sormen heristelyä.

Okei. Hyvä, että on tiedossa.

Luin kesällä Salihu Diamantin "Kunnes kaikki kuolevat" -kirjan, jossa hän pureutuu Tukholman lähiöiden ja ylipäätänsä Ruotsin jengiongelmaan. Hän oli seuraamassa yhtä oikeudenkäyntiä, jossa oli murhasta epäiltyjä jengiläisiä. Osa syytetyistä oli teon aikana alaikäisiä (17-vuotiaita) ja puolustus vaati iän puolesta lievempää rangaistusta. Syyttäjä totesi "kun toiminta on niin kyynistä ja kylmää, täytyy rangaistustenkin olla kovia. Jos ryhtyy aikuisten rikoksiin, ei voi odottaa, että tulee kohdelluksi kuin lapsi".

Juuri tässä tapauksessa ei ole kyse murhasta, mutta mielestäni tuota ajatustapaa pitäisi käyttää tämmöisiin selvästi suunnitelmallisiin rikoksiin. Tuommoinen randomin sivullisen piirittäminen, pahoinpitely ja tilanteen kuvaaminen on täysin suunnitelmallista toimintaa, mitä ei voi laittaa nuoruuden hölmöilyn piikkiin. 14-vuotiaan pitää jo ymmärtää tällaisten tekojen seuraukset. Kyseessä ei ole mikään "Make vähän ärsytti niin tönäisin ja se satutti kaatuessaan kätensä" -tapaus, vaan yhdessä koordinoitu ja toteutettu rikos. Piirittäjät ja kuvaaja ovat yhtälailla mukana juonessa kuin itse lyöjä. Mielestäni kaikki voisi tuomita sen mukaan, että he olivat lyömässä uhria, koska he ovat mahdollistamassa rikoksen. Kaikki olivat innokkaina jakamassa pahoinpitelynsä tuloksen, niin he voivat jakaa myös rangaistuksen.
 

Vepa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Onko täällä maailman onnellisimman kansan maassa mikään mennyt viimeisen 10 vuoden aikana parempaan suuntaan? Ei tule nyt mieleen mitään. Ei mene montaakaan vuotta kun olemme samassa jamassa Ruotsin kanssa. Pakko on syyttävä sormi osoittaa päättäjiemme suuntaan. Vaikka asiat ovat olleet jo vuosikausia nähtävissä, päät ovat pysyneet pensaassa. Mitään ei ole opittu muiden maiden ongelmista. Me ollaan hävitty tää peli.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Onko täällä maailman onnellisimman kansan maassa mikään mennyt viimeisen 10 vuoden aikana parempaan suuntaan? Ei tule nyt mieleen mitään. Ei mene montaakaan vuotta kun olemme samassa jamassa Ruotsin kanssa. Pakko on syyttävä sormi osoittaa päättäjiemme suuntaan. Vaikka asiat ovat olleet jo vuosikausia nähtävissä, päät ovat pysyneet pensaassa. Mitään ei ole opittu muiden maiden ongelmista. Me ollaan hävitty tää peli.

Ollaan ainakin NATO:ssa.
 
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Tuntuu ettei ihmiset oikein ymmärrä minkä kanssa täällä ollaan tekemisissä piakkoin, ellei jotain radikaaleja keinoja aleta käyttämään.
Ei Ruotsin malli, jossa lähetetään paatuneille murhamiehille/jengiläisille kirjeitä, että voisitteko lopettaa, tule toimimaan ikinä.

Pian ollaan jo myöhässä ellei tuomioita ampuma-aserikoksista ja jengirikoksista koroteta roimasti, sekä rikosoikeudellisen vastuun alaikärajaa lasketa 13-14 vuoteen.
 
Viimeksi muokattu:

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Magdalena Andersson kaipailee jo naapureiltakin apua. Eihän siitä ole kauan, kun tämänkin palstan sivistyneistö kertoi, ettei Ruotsissa ole mitään ongelmaa, eikä vastaava tilanne ainakaan tule Suomea koskemaan, nyt eikä tulevaisuudessa. Ai niin, Andersson on demari ja silti tuollaisia juttelee, ei meillä vaan mitään vastaavaa ainakaan ole odotettavissa, kun voidaan vaan tapostella kuten ennenkin.

Onneksi meidän nykyinen hallitus tiedostaa sekä ymmärtää, että ei Suomikaan ole mikään ikuinen lintukoto, vaan asialle täytyy ihan oikeasti tehdä jotain pään pensaaseen laittamisen sekä totuuden kieltämisen sijaan.

– Armeija voisi hoitaa julkisten rakennusten vartioinnin, joka on nyt poliisien vastuulla. Lisäksi armeijalla on teknistä osaamista, jolla he voivat auttaa.

– Kyseeseen voisi tulla, että poliisit Norjasta, Tanskasta tai Suomesta tulevat tänne työskentelemään tai auttamaan jollain muulla tavalla.


Perssu kommentteja odotellessa.
 
Viimeksi muokattu:

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Ruotsalaiset eivät tahdo vaarantaa omien poliisien terveyttä ja hyvinvointia. Suomalaiset poliisit tai sotilaat joutavat hyvin tulla ammutuiksi.
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Ruotsalaiset eivät tahdo vaarantaa omien poliisien terveyttä ja hyvinvointia. Suomalaiset poliisit tai sotilaat joutavat hyvin tulla ammutuiksi.
Vastauksena heille voisi olla vaikka: ”You caused this, look at the mirror”.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Ruotsalaiset eivät tahdo vaarantaa omien poliisien terveyttä ja hyvinvointia. Suomalaiset poliisit tai sotilaat joutavat hyvin tulla ammutuiksi.
Aivan kuin Suomen poliiseilla ei olisi jo muutenkin kädet täynnä töitä täällä. Toivottavasti toiveeseen ei vastata Ruotsin toivomalla tavalla.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Aivan kuin Suomen poliiseilla ei olisi jo muutenkin kädet täynnä töitä täällä. Toivottavasti toiveeseen ei vastata Ruotsin toivomalla tavalla.
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton pj. Jonne Rinnehän sanoi jo tänä aamuna tv:ssä, ettei meiltä ole yhtään poliisia laittaa Ruotsiin, mutta muuten voidaan tukea, mitä se sitten tarkoittaakin. Naapuri on itse soppansa keittänyt ja heidän se täytyy myös ratkaista. Meidän tärkein tehtävämme on estää vastaavan tapahtuminen Suomessa ja kaikki paukut täytyy laittaa siihen. Onneksi nykyinen hallituksemme näin aikoo tehdäkin, toisin kuin edeltäjänsä.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Magdalena Andersson kaipailee jo naapureiltakin apua. Eihän siitä ole kauan, kun tämänkin palstan sivistyneistö kertoi, ettei Ruotsissa ole mitään ongelmaa, eikä vastaava tilanne ainakaan tule Suomea koskemaan, nyt eikä tulevaisuudessa. Ai niin, Andersson on demari ja silti tuollaisia juttelee, ei meillä vaan mitään vastaavaa ainakaan ole odotettavissa, kun voidaan vaan tapostella kuten ennenkin.

Onneksi meidän nykyinen hallitus tiedostaa sekä ymmärtää, että ei Suomikaan ole mikään ikuinen lintukoto, vaan asialle täytyy ihan oikeasti tehdä jotain pään pensaaseen laittamisen sekä totuuden kieltämisen sijaan.

– Armeija voisi hoitaa julkisten rakennusten vartioinnin, joka on nyt poliisien vastuulla. Lisäksi armeijalla on teknistä osaamista, jolla he voivat auttaa.

– Kyseeseen voisi tulla, että poliisit Norjasta, Tanskasta tai Suomesta tulevat tänne työskentelemään tai auttamaan jollain muulla tavalla.


Perssu kommentteja odotellessa.
Voisi sanoa, että ihan muutaman väännön ja vittuilun tästäkin saanut kuulla tällä palstalla. Tämä kehitys on ollut nähtävissä vuosia, jos rehellisesti on uskaltanut asiaa tarkastella ja ikävä kyllä tilanne on päässyt nyt Ruotsissa näin pitkälle. Olisin toivonut olevani väärässä.

Suomi kulkee täysin samaa polkua kuin Ruotsi, mutta olemme vielä tilanteessa jossa tähän asiaan pystytään vaikuttamaan jos halua on.
 

Mostal0

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ylläoleviin: Maahanmuutto on aiheuttanut ja aiheuttaa ongelmia, mutta nämä ongelmat meillä Suomessa johtuu jostain ihan muusta. Ja edellisessä viestissäni tähän topiciin sen kerroin; Pahuutta torjutaan lastensuojelulla. Rahaa lastensuojeluun ja kouluihin. Työskentelen itse opetusalalla, tai siis työskentelisin mikäli minun annettaisi. Olen liikuntarajoitteinen, joten en (toistaiseksi) pysty liikkumaan koko päivää luokkien välillä. "No mikset voisi olla vain yhdessä luokassa?" Niin, sanopas se. Detaljina mainittakoon, että vaihtuvuus on harvassa asiassa hyvä juttu, mutta lasten kanssa työskennellessä vielä huonompi. Ihan normaalit kaverisuhteetkin vaativat vuosia kehittyäkseen, miten sitten suhde oppilaisiin voisi kehittyä muutamissa kuukausissa?
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Ylläoleviin: Maahanmuutto on aiheuttanut ja aiheuttaa ongelmia, mutta nämä ongelmat meillä Suomessa johtuu jostain ihan muusta. Ja edellisessä viestissäni tähän topiciin sen kerroin; Pahuutta torjutaan lastensuojelulla. Rahaa lastensuojeluun ja kouluihin. Työskentelen itse opetusalalla, tai siis työskentelisin mikäli minun annettaisi. Olen liikuntarajoitteinen, joten en (toistaiseksi) pysty liikkumaan koko päivää luokkien välillä. "No mikset voisi olla vain yhdessä luokassa?" Niin, sanopas se. Detaljina mainittakoon, että vaihtuvuus on harvassa asiassa hyvä juttu, mutta lasten kanssa työskennellessä vielä huonompi. Ihan normaalit kaverisuhteetkin vaativat vuosia kehittyäkseen, miten sitten suhde oppilaisiin voisi kehittyä muutamissa kuukausissa?
Yllä oleva viestisi ei pidä alkuunkaan paikkansa tai ainakaan alun osalta, jos poliisia on yhtään uskominen.

Ehkä nyt olisi ihmisten aika herätä ja miettiä ne todelliset juurisyyt. Kun niihin tartutaan kunnolla, niin asialle voidaan tehdä jotain.

Toki mielenterveyteen ja lapsityöhön pitää panostaa myös, mutta kyllä me ihan Ruotsin jalanjäljissä tulemme hitaasti, mutta varmasti ja se mistä se johtuu ei ole ne mistä alussa kirjoitat.

 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Ruotsi on sotaa käymättömistä maista täysi outlier mitä tulee räjähdysten määrään, varsinkin jos ne suhteuttaa väkilukuun. Räjähdysten määrällä mitattuna siis voitaisiin sanoa, että Ruotsi on jonkinnäköisessä sisällissodassa. Konfliktista Ruotsin tilanteessa ainakin voidaan puhua, joka on vihervasemmistolaisten arvojen aikaansaama tyyppiesimerkki.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös