Mainos

Riehuvat nuorisojengit – uusi normaali?

  • 213 749
  • 1 259

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Näen tilanteen jo pitkälti menetetyksi, eikä tilannetta helpota, jos ja kun asioista ei näköjään vieläkään saisi puhua oikeilla nimillä. Tämän päivän Ilta-Lehdessä/Sanomissa oli mielestäni erinomainen nuoren tytön kertomus nuorten väkivallasta ja nimenomaan jengin tekemästä väkivallasta. Hyvin toi esiin sen, ettei opettajat uskalla oikein puuttua siihen, jotta ei nousisi rasismikortti esiin.

Juttelin samaan aikaan erityisluokan opettajana toimivan tyttäreni kanssa ja hän totesi ensinnäkin ongelmien kasvaneen jatkuvasti ja toisaalta sen, että vanhempien asenne alkaa olla kestämätön. Opettajat eivät saisi puuttua mihinkään ja sitä omaa heikosti käyttäytyvää mussukkaa puolustetaan hampaat irvessä.

Maahanmuuttotaustaisilla on suuresti ongelmia, mutta myös meidän omilla nuorilla. Koulu voisi ehkä puuttua ongelmiin, mutta ei ole valtuuksia, joten siellä harvoin ryhdytään toimiin. Suurin ongelma on kotona, jossa kasvatus on täysin unohdettu osalla perheistä ja viranomaiset puuttuvat vasta sitten, kun on myöhäistä ja aivan liian kevyin keinoin. Nythän nuoret saavat rötöstellä rajusti ennen ensimmäistä varsinaista tuomiota.

Työllistän paljon nuoria ja teen harrastuksen parissa töitä nuorten kanssa. Suurin osa heistä on fiksuja, mutta he kertovat samasta ongelmasta. Osa lähtee aivan väärille urille ja ei ole mitään instanssia, joka siihen puuttuisi. Tämä peli on hävitty.
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Opettajien kurinpitovaltuuksia pitäisi lisätä, vaihtoehtoisesti stevareita kouluille. Inklusiosta luopua heti, kiva idea mutta kuoleena syntynyt. Tarkkailuluokat takaisin ja tura-uunot matalalla kynnyksellä sinne. Kielellisesti haasteelliset ja kehitysrajoitteiset yhteisiin ryhmiin, jottei enemmistön opetus häiriinny. Tuossa luotaisiin sopiva insentiivi kielenoppimiseen.
Rahaa alussa varmasti palaisi, mutta investointi maksaisi itsensä nopeasti.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Hyvin toi esiin sen, ettei opettajat uskalla oikein puuttua siihen, jotta ei nousisi rasismikortti esiin.
Tämä sama korttihan halvaannuttaa keskustelun ja asioihin puuttumisen paitsi kouluissa, myös koko yhteiskunnassa. Sitä käytetään kyllä ahkerasti, eikä sen käyttäminen vaadi mitään erityistä taitoa. Sen voi aina vetää esiin, jos ei muuta enää keksi. Iso R on vähän kuin junan hätäjarru, sillä voi aina pysäyttää kaiken.

Olen kuitenkin aistinut, ettei tämä kortti tehoa nykyään enää ihan samalla tavalla. Ideologian ja todellisuuden suhde alkaa olla liian vaikeasti hallittava. Siihenhän kommunismikin kaatui.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Opettajien kurinpitovaltuuksia pitäisi lisätä, vaihtoehtoisesti stevareita kouluille. Inklusiosta luopua heti, kiva idea mutta kuoleena syntynyt. Tarkkailuluokat takaisin ja tura-uunot matalalla kynnyksellä sinne. Kielellisesti haasteelliset ja kehitysrajoitteiset yhteisiin ryhmiin, jottei enemmistön opetus häiriinny. Tuossa luotaisiin sopiva insentiivi kielenoppimiseen.
Rahaa alussa varmasti palaisi, mutta investointi maksaisi itsensä nopeasti.
Ollaan menty jo ohi tuosta, että tarkkisluokat pelastaisivat tilanteen. Ei ne hankalimmat yläkoululaiset ole edes tunneilla kuin harvoin. Luuhaavat isoissa porukoissa käytävillä tuntien aikana. Tulevat ja menevät miten sattuu, tekevät oman mielensä mukaan. Rikotaan ja sotketaan. Välitunneilla isot porukat puuhaa jotain yhdessä vessoissa poissa kameroiden ulottuvilta. Ainakin sähkötupakkaa diilataan, mutta luultavasti muutakin. Näillä on omat kielensäkin, semmoinen uhoava huono suomi.

Vartija on, mutta hän on 20-vuotias, juuri valmistunut nuori nainen. Ei hän uskalla eikä hänen kannatakaan mennä yksin puuttumaan. Koulun johdon pitäisi herätä. Tuntien ajaksi niitä aikuisia käytäville, jotka ei ole tunneilla. Jaa mutta ei voi, kun pitäisi maksaa palkkaa...

Ei ne reksit edes käy katsomassa käytävillä, mitä siellä tapahtuu. Esimerkiksi tiistaina oli tyhjennetty useita sammuttimia käytävälle. Pystyin fyssan luokan viereisestä sanomaan reksille aika tarkkaan kellonajankin, ja oletin, että kameralta katsotaan, kuka oli asialla. Perjantaina kun kävin vartijalta kysymässä, että onko reksi tullut paikalle katsomaan tallenteita, niin sain kuulla, että ei ollut.
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Ollaan menty jo ohi tuosta, että tarkkisluokat pelastaisivat tilanteen. Ei ne hankalimmat yläkoululaiset ole edes tunneilla kuin harvoin. Luuhaavat isoissa porukoissa käytävillä tuntien aikana. Tulevat ja menevät miten sattuu, tekevät oman mielensä mukaan. Rikotaan ja sotketaan. Välitunneilla isot porukat puuhaa jotain yhdessä vessoissa poissa kameroiden ulottuvilta. Ainakin sähkötupakkaa diilataan, mutta luultavasti muutakin. Näillä on omat kielensäkin, semmoinen uhoava huono suomi.

Vartija on, mutta hän on 20-vuotias, juuri valmistunut nuori nainen. Ei hän uskalla eikä hänen kannatakaan mennä yksin puuttumaan. Koulun johdon pitäisi herätä. Tuntien ajaksi niitä aikuisia käytäville, jotka ei ole tunneilla. Jaa mutta ei voi, kun pitäisi maksaa palkkaa...

Ei ne reksit edes käy katsomassa käytävillä, mitä siellä tapahtuu. Esimerkiksi tiistaina oli tyhjennetty useita sammuttimia käytävälle. Pystyin fyssan luokan viereisestä sanomaan reksille aika tarkkaan kellonajankin, ja oletin, että kameralta katsotaan, kuka oli asialla. Perjantaina kun kävin vartijalta kysymässä, että onko reksi tullut paikalle katsomaan tallenteita, niin sain kuulla, että ei ollut.
Uskon tämän olevan arkipäivää valitettavan monessa yläkoulussa. Ajattelin noilla listaamillani toimilla tulevia ikäluokkia ja tarkkailuluokkien käyttöönottoa alakoululaisille toki myös.
Menetettyjä pudokkaita on aivan liikaa ja tulevat kustantamaan yhteiskunnalle todella paljon, siksi satsaaminen ja "erottelu" eri vaativuusluokkiin tulisi aloittaa ensimmäisistä kouluvuosista alkaen.
Juuri tänään kuulin että nimbyily alueemme alakoululaiset olivat flaidanneet tällä viikolla sen verran rajusti, että loppuselvityksen oli tehneet poliisi ja ambulanssi.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kielellisesti haasteelliset ja kehitysrajoitteiset yhteisiin ryhmiin, jottei enemmistön opetus häiriinny.
Tämä on kyllä sangen herttaisesti muotoiltu. Kehitysvammaisilla, autismin kirjoon kuuluvilla ja muilla oppimisvaikeuksia omaavilla lapsilla on täysi oikeus saada mahdollisimman hyvää opetusta - eikä se useinkaan tapahdu "inkluusion" kautta yleisopetuksen ryhmissä. Että sikäli lienemme samaa mieltä. Mutta toivoisi jonkinlaista kunnioitusta ja ymmärrystä näiden lasten suhteen. He ovat täsmälleen yhtä arvokkaita kuin neurotyypilliset ja ei-vammaiset ikätoverinsa. Vai oletko tosiaan eri mieltä?
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Vähän sama asia kuin nykyinen isänmaallisuus, jossa tosiasiassa ei kansallisvaltiopohjaista isänmaallisuutta ole paljoakaan jäljellä, vaan se edustaa globaalia Euroopan kansojen liittovaltioisänmaallisuutta, missä asetukset ja direktiivit raivaavat perustuslaista ja muista laeistamme jatkuvasti lebensraumia.
Jeps, NWO ja kansainvälinen juutalainen salaliitto? Kosmopoliitit nakertavat maata etnisesti puhtaiden kansakuntien alta. Tälläistä settiä siis sieltä. Erittäin arvattavasti.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Näen tilanteen jo pitkälti menetetyksi, eikä tilannetta helpota, jos ja kun asioista ei näköjään vieläkään saisi puhua oikeilla nimillä. Tämän päivän Ilta-Lehdessä/Sanomissa oli mielestäni erinomainen nuoren tytön kertomus nuorten väkivallasta ja nimenomaan jengin tekemästä väkivallasta. Hyvin toi esiin sen, ettei opettajat uskalla oikein puuttua siihen, jotta ei nousisi rasismikortti esiin.

Omalla ex-koululla kortti viuhui ainakin erään afrikkalaistaustaisen isän puolelta joka tilanteessa, missä poika oli mukana. Rasismiahan se oli, kun niihin muiden oppilaiden pahoinpitelyihin ja muihin laittomuuksiin puututtiin. Itse olin monessa tilanteessa napit vastakkain ko. oppilaan kanssa ja yhtä röyhkeää vänkääjää ei ole omalla uralla tullut kyllä vastaan. Että on siinä pelossa totta toinen puoli, mutta pakko se on vain luottaa siihen, että totuus kuitenkin selviää.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ollaan menty jo ohi tuosta, että tarkkisluokat pelastaisivat tilanteen. Ei ne hankalimmat yläkoululaiset ole edes tunneilla kuin harvoin. Luuhaavat isoissa porukoissa käytävillä tuntien aikana. Tulevat ja menevät miten sattuu, tekevät oman mielensä mukaan. Rikotaan ja sotketaan. Välitunneilla isot porukat puuhaa jotain yhdessä vessoissa poissa kameroiden ulottuvilta. Ainakin sähkötupakkaa diilataan, mutta luultavasti muutakin. Näillä on omat kielensäkin, semmoinen uhoava huono suomi.

Vartija on, mutta hän on 20-vuotias, juuri valmistunut nuori nainen. Ei hän uskalla eikä hänen kannatakaan mennä yksin puuttumaan. Koulun johdon pitäisi herätä. Tuntien ajaksi niitä aikuisia käytäville, jotka ei ole tunneilla. Jaa mutta ei voi, kun pitäisi maksaa palkkaa...

Ei ne reksit edes käy katsomassa käytävillä, mitä siellä tapahtuu. Esimerkiksi tiistaina oli tyhjennetty useita sammuttimia käytävälle. Pystyin fyssan luokan viereisestä sanomaan reksille aika tarkkaan kellonajankin, ja oletin, että kameralta katsotaan, kuka oli asialla. Perjantaina kun kävin vartijalta kysymässä, että onko reksi tullut paikalle katsomaan tallenteita, niin sain kuulla, että ei ollut.

Uskomatonta. Siis ennen kaikkea tuo reksin ja myös ylemmän johdon asenne käsissä olevaan aikapommiin. Vähän samaa oli aiemmassa (ylä)koulussani ja tietyt vanhemmat reagoivat hyvinkin voimakkaasti siihen, ettei koulu heidän näkökulmastaan edes yrittänyt selvittää tiettyjä ongelmia. Sama on jatkunut myös tänä syksynä, kun olen ex-kollegoiden kanssa asiasta keskustellut. Tuo ns. vellominen ja uhoaminen oli kyllä hyvin kuvailtu, koulussa töissä olevat tunnistavat kyllä heti, mitä asialla tarkoitat.

Vaikea ajatella, että tästä selvitään kuivin jaloin, muutamassa vuodessa tilanne on muuttunut todella paljon huonompaan suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Uskomatonta. Siis ennen kaikkea tuo reksin ja myös ylemmän johdon asenne käsissä olevaan aikapommiin. Vähän samaa oli aiemmassa (ylä)koulussani ja tietyt vanhemmat reagoivat hyvinkin voimakkaasti siihen, ettei koulu heidän näkökulmastaan edes yrittänyt selvittää tiettyjä ongelmia. Sama on jatkunut myös tänä syksynä, kun olen ex-kollegoiden kanssa asiasta keskustellut. Tuo ns. vellominen ja uhoaminen oli kyllä hyvin kuvailtu, koulussa töissä olevat tunnistavat kyllä heti, mitä asialla tarkoitat.

Vaikea ajatella, että tästä selvitään kuivin jaloin, muutamassa vuodessa tilanne on muuttunut todella paljon huonompaan suuntaan.
Luultavasti reksit ja heidän esimiehensä siellä taustalla kyllä jotain tekevät, ehkä paljonkin, mutta se ei tunnu konkretisoituvan millään tavalla. Esimerkiksi viime viikolla väkivallattoman viikon hengessä jalkautettiin yhr eli kuraattori, terveydenhoitaja ja oppilashuollon opettajajäsenet välitunneille katsomaan menoa. Kai ne sieltä jotain havaintoja saivat, mutta pitäisi myös kierrellä tuntien aikana katsomassa, mitä tapahtuu. Ja kun tapahtuu, sille pitäisi olla kunnon seuraus.

Muistan viime toukokuusta kun kävin taas kerran juttelemassa apulaisrehtorin kanssa pahimmista käytäväperseilijöistä niin minulle vastattiin että tämä alkaa vähitellen kuullostaa siltä, että ehkä pian pitäisi kutsua huoltajia koululle keskustelemaan. En usko, että yhtään huoltajaa kutsuttiin.
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Tämä on kyllä sangen herttaisesti muotoiltu. Kehitysvammaisilla, autismin kirjoon kuuluvilla ja muilla oppimisvaikeuksia omaavilla lapsilla on täysi oikeus saada mahdollisimman hyvää opetusta - eikä se useinkaan tapahdu "inkluusion" kautta yleisopetuksen ryhmissä. Että sikäli lienemme samaa mieltä. Mutta toivoisi jonkinlaista kunnioitusta ja ymmärrystä näiden lasten suhteen. He ovat täsmälleen yhtä arvokkaita kuin neurotyypilliset ja ei-vammaiset ikätoverinsa. Vai oletko tosiaan eri mieltä?
Olet, tottakai. Laiskuuttani en erikseen erotellut heidän tarpeitaan ja kuinka nykyinen malli on vahingoksi ns. perusoppijoille kuin erityistä tukea tarvitseville. Nykymalli "sorsii" tukea tarvitsevia vielä enemmän kuin ei tukea tarvitsevia, koska avustajaresursseista on tingitty.

Söpösti sait poimittua viestistäni osan millä indikoit eugeniikan suuntaan ja sivuraiteille.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Olet, tottakai. Laiskuuttani en erikseen erotellut heidän tarpeitaan ja kuinka nykyinen malli on vahingoksi ns. perusoppijoille kuin erityistä tukea tarvitseville. Nykymalli "sorsii" tukea tarvitsevia vielä enemmän kuin ei tukea tarvitsevia, koska avustajaresursseista on tingitty.

Söpösti sait poimittua viestistäni osan millä indikoit eugeniikan suuntaan ja sivuraiteille.
Osa erityisen tuen oppilaista pärjää hyvin isossa luokassa, minulla on yksi aasialaistaustainen poika esimerkiksi nyt, joka saa koko ajan kymppiä kemiasta. Pystyy myös osallistumaan tutkimuksiin ja osaa tehdä ne kiitettävästi. Ongelma on se, että hän ei ota muihin oppilaisiin kontaktia, opettajan pitää huomata, että hän on jääämässä sivuun. Sekä se, ettei hänen puheestaan saa selvää.

Sitten taas on sellaisia pienryhmässä, joita ei voisi kuvitellakaan isoon luokkaan, plus niitä, jotka ovat isossa luokassa, ja siitä ei tule mitään.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Seuraava on tyttäreni, siis erityisluokan opettaja ja oma näkemykseni. Ne ketkä ovat kiinnostuneita opiskelemaan, niille ehdottomasti omat luokkansa, jotta saavat sen mitä koulu pystyy tarjoamaan.

Erilaiset häiriköt omiin ryhmiinsä, mutta niistä ryhmistä pitäisi saada riittävän pienet ja niille osaavat opettajat sekä valtuudet puuttua ongelmiin. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta uskon vakaasti, että sieltä voisi osan ongelmanuorista nostaa oikealle tielle vielä.

Kiusaamiseen välitunneilla ja koulumatkoilla täysin nollatoleranssi ja siihen myös riittävät valtuudet toteuttamiseen. Sosiaaliturvasta se raha tuonne mitä tarvitaan, mutta en usko koskaan tämän toteutuvan. Kaikille pitää olla yhtälaisen heikko mahdollisuus opiskella ja nykymallissa usein kaikki häviävät.
 

zet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anssi Ritari
Lasten oikeuksia on korostettu nyt viimeiset kymmenkunta vuotta ja tulos on se että kultamussukat tietävät kyllä tasan tarkkaan omat oikeutensa ja myös koulun henkilökunnan oikeudet. Oikeuksia tietysti pitää olla, mutta lasten velvollisuuksista ei kukaan puhu mitään. Perseilystä pitää pystyä rankaisemaan myös konkreettisesti. Sitten vaikka häiriköt pois koulusta häiritsemästä niiden opetusta jotka haluavat oikeasti opiskella.
 
Suosikkijoukkue
Jukurit, TML
Jeps, NWO ja kansainvälinen juutalainen salaliitto? Kosmopoliitit nakertavat maata etnisesti puhtaiden kansakuntien alta. Tälläistä settiä siis sieltä. Erittäin arvattavasti.
Erikoinen tulkinta. Ilmeisesti käpy kopsahti nuppiin jossain vaiheessa? Ilman muuta tuen kuitenkin terveitä kansallisvaltioita omine hienoine erityispiirteineen, kuin tasapäistävää rajatonta humanismia, jossa koko maa muutetaan Marrakeshin toriksi Ruotsin malliin. Vanhempana sitten ymmärrät.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Seuraava on tyttäreni, siis erityisluokan opettaja ja oma näkemykseni. Ne ketkä ovat kiinnostuneita opiskelemaan, niille ehdottomasti omat luokkansa, jotta saavat sen mitä koulu pystyy tarjoamaan.

Erilaiset häiriköt omiin ryhmiinsä, mutta niistä ryhmistä pitäisi saada riittävän pienet ja niille osaavat opettajat sekä valtuudet puuttua ongelmiin. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta uskon vakaasti, että sieltä voisi osan ongelmanuorista nostaa oikealle tielle vielä.

Kiusaamiseen välitunneilla ja koulumatkoilla täysin nollatoleranssi ja siihen myös riittävät valtuudet toteuttamiseen. Sosiaaliturvasta se raha tuonne mitä tarvitaan, mutta en usko koskaan tämän toteutuvan. Kaikille pitää olla yhtälaisen heikko mahdollisuus opiskella ja nykymallissa usein kaikki häviävät.
Vaikka valtuudet riittäisivät, ei riitä resurssit. Missä ne ihmiset ovat, jotka työaikanaan ehtivät selvittämään kiusaamiset nollatoleranssilla, vielä koulumatkoillakin tapahtuneet? Entä nettikiusaaminen, kuka ne selvittää? Yhdenkin palaverin järjestäminen koululla vaatii hurjasti työtä. Oppilashuollosta puuttuu hemmetisti porukkaa, lähipoliisista en tiedä, onko sellaista edes olemassa, yksi vartija 850 oppilaan koulussa, jolle vartioimisen lisäksi on laitettu kouluisännän tehtäviä...

Ja me opettajat emme välitunneilla harhaluuloista huolimatta ehdi juurikaan istumaan opehuoneessa kahvilla. Siellä voi käydä kurkkaamassa, jos joku ei usko. Meillä on aika tavalla valvontoja, ja esimerkiksi minulla kemian opettajana muut tauot oppituntien välissä menevät luokan siivoamiseen, tavaroiden esille laittamiseen ja palauttamiseen kaappiin sekä erinäisen paperityön tekemiseen, Wilmaankin pitäisi joskus ehtiä jotain kirjoittaa. Siinä ohessa ehtii ehkä hörppiä kahvimukin tyhjäksi. Syönyt en ole työajalla 15 vuoteen. Luokanopettajilla näyttää olevan vähintään yhtä kiireistä.

Tässä ollaan sellaisessa kierteessä, että en usko tilanteen parantuvan. Ohisalon keksintö lisätä oppilaille 2 tuntia opetusta / viikko on aika naurettava. Tavoitteellisesti opiskelevat yläkoululaiset ovat henkilökunnan lisäksi aika puhki. Valinnoista riippuen on 32 -34 oppituntia viikossa, päälle läksyt ja harrastukset. Jos jotain rahaa kouluille lisätään, eikö se suosiolla voitaisi osoittaa oppilasryhmien pienentämiseen ja lisähenkilökunnan haalimiseen?
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Kun lukee tähän ketjuun kirjoittavien alalla työskentelevien kirjoituksia, niin voi ymmärtää miten kauas on tultu ajoista, jolloin koululuokassa istuttiin kiltisti ja kuunneltiin sekä toteltiin nöyrästi opettajia.
Eikä koulumatkoilla tarvinnut pelätä muuta kuin liikennettä.
Välitunnilla oli tappelu (paini) ehkä pari kertaa kuussa. Kukaan ei saanut niissä vammoja.
 

Dustwallow

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Skellefteå AIK, PoPa und Red Wings
Täytyy olla kiitollinen siitä, että olemme asettuneet näinkin pienelle paikkakunnalle, kuin Pori. Lapset saavat opiskella luokissa, joissa on vain kantasuomalaisia luokkakavereina ja oikein mallikkaasti sujuu opiskelu. Melko karmealta ja suorastaan epätoivoa herättävältä vaikuttaa tilanne esim. Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Kuinka tuolla edes uskaltaa lapsensa kouluun päästää..?
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Täytyy olla kiitollinen siitä, että olemme asettuneet näinkin pienelle paikkakunnalle, kuin Pori. Lapset saavat opiskella luokissa, joissa on vain kantasuomalaisia luokkakavereina ja oikein mallikkaasti sujuu opiskelu. Melko karmealta ja suorastaan epätoivoa herättävältä vaikuttaa tilanne esim. Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Kuinka tuolla edes uskaltaa lapsensa kouluun päästää..?

Alue- ja koulukohtaiset erot ovat merkittäviä. Lapsen saa parempaan kouluun muuttamalla, ala-asteen jälkeen soveltuvuuskokeen kautta ja tietysti lukiovaiheeseen siirryttäessä opintomenestyksellä.

Se on sitten oma juttunsa, kuinka monen lahjakkaan lapsen vanhemmilla on resursseja muuttaa "paremmalle" alueelle tai ymmärrystä viedä lapsi oman alueen ulkopuolisen koulun soveltuvuuskokeeseen ala-asteen jälkeen. Lukioon pyrittäessä nuori varmaan tekee jo aika itsenäisiä päätöksiä opiskelun osalta, mutta jos on siihen saakka opiskellut verrattain heikossa oppimisympäristössä, niin takamatka voi olla merkittävä. Koulun ulkopuoliset yksityisopetus-/tutor-palvelut vaativat myös taloudellisia resursseja.

Alueiden ja koulujen välisten erojen kasvaminen, koulutustason periytyminen ja lopulta koululaitoksen yksityistämiskehitys ovat varmaankin tulevien vuosikymmenten trendejä.
 
Viimeksi muokattu:

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Alue- ja koulukohtaiset erot ovat merkittäviä. Lapsen saa parempaan kouluun muuttamalla, ala-asteen jälkeen soveltuvuuskokeen kautta ja tietysti lukiovaiheeseen siirryttäessä opintomenestyksellä.
Vantaalla peruskouluaikana käytännössä vain muuttamalla. Koulujen painotuksista luovuttiin jo aikoja sitten. Jos nykyään on erikoisluokkia, niille voi hakea vain omasta oppilaaksiottoalueesta. Poikkeus on muutamat musiikkiluokat sekä kansainvälisen koulun luokat.

Helsingissä näitä painotettuja luokkia löytyy edelleen varmaan lähes kaikista yläkouluista, ja suosituimpien saamisesta koululle taistellaan verisesti. Samalla kun koulu saa suositun painotuksen, se saa myös helpompaa oppilasainesta.
 

Mälkiä

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, juridiset esteet
Ollaan menty jo ohi tuosta, että tarkkisluokat pelastaisivat tilanteen. Ei ne hankalimmat yläkoululaiset ole edes tunneilla kuin harvoin. Luuhaavat isoissa porukoissa käytävillä tuntien aikana. Tulevat ja menevät miten sattuu, tekevät oman mielensä mukaan. Rikotaan ja sotketaan. Välitunneilla isot porukat puuhaa jotain yhdessä vessoissa poissa kameroiden ulottuvilta. Ainakin sähkötupakkaa diilataan, mutta luultavasti muutakin. Näillä on omat kielensäkin, semmoinen uhoava huono suomi.

Vartija on, mutta hän on 20-vuotias, juuri valmistunut nuori nainen. Ei hän uskalla eikä hänen kannatakaan mennä yksin puuttumaan. Koulun johdon pitäisi herätä. Tuntien ajaksi niitä aikuisia käytäville, jotka ei ole tunneilla. Jaa mutta ei voi, kun pitäisi maksaa palkkaa...

Ei ne reksit edes käy katsomassa käytävillä, mitä siellä tapahtuu. Esimerkiksi tiistaina oli tyhjennetty useita sammuttimia käytävälle. Pystyin fyssan luokan viereisestä sanomaan reksille aika tarkkaan kellonajankin, ja oletin, että kameralta katsotaan, kuka oli asialla. Perjantaina kun kävin vartijalta kysymässä, että onko reksi tullut paikalle katsomaan tallenteita, niin sain kuulla, että ei ollut.
On kyllä kuin suoraan omasta elämästä, paitsi että vartija on omalla työpaikalla noin 20-vuotias mies ja reksit tekevät voitavansa.

Joukkotappelut koulun läheisyydessä alkavat olla jo melko normaali ilmiö, ja käytävillä on sellainen kevyt sotatila päällä jatkuvasti. Kaikki irtaimisto on vaarassa, aikuisia ei ole tarpeeksi. Koko henkilöstö on enemmän tai vähemmän uupunut.

Osalla oppilaista on myös todella syvään juurtuneen oloinen mamuidentiteetti, eli eivät miellä itseään suomalaisiksi ja ihannoivat jotain epämääräistä värillisten jengiväkivaltakulttuuria. Huomattava päällekkäisyys sen porukan kanssa, joka ei käytännössä osaa kirjoittaa suomea, eikä toisaalta myöskään englantia, vaikka jälkimmäistä luulevatkin osaavansa.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vantaalla peruskouluaikana käytännössä vain muuttamalla. Koulujen painotuksista luovuttiin jo aikoja sitten. Jos nykyään on erikoisluokkia, niille voi hakea vain omasta oppilaaksiottoalueesta. Poikkeus on muutamat musiikkiluokat sekä kansainvälisen koulun luokat.

Helsingissä näitä painotettuja luokkia löytyy edelleen varmaan lähes kaikista yläkouluista, ja suosituimpien saamisesta koululle taistellaan verisesti. Samalla kun koulu saa suositun painotuksen, se saa myös helpompaa oppilasainesta.

Tarkoitan esimerkiksi Norssin latinaluokkaa, jonne pääsee yhä alueen ulkopuolelta soveltuvuuskokeen kautta. Ala-asteen jälkeen lahjakaskaan lapsi nyt tuskin itse ymmärtää tällaisia mahdollisuuksia, joten kaikki on pitkälti vanhempien tietoisuuden ja aktiivisuuden varassa.

Koulutustason periytymisen ja ongelmien keskittymisen kannalta yksi ongelmallinen tekijä on toisenkin polven, Suomessa syntyneiden ja kasvaneiden, maahanmuuttajien jääminen käytännössä täysin yliopisto- ja korkeakouluopintojen ulkopuolelle. Samalla maahanmuuttajataustaisten äitien osuus pyörii jossain 20% ja on kasvamaan päin. En osaa sanoa, miten kierre maahanmuuttajataustaisen kansanosan heikon koulutustason osalta saataisiin muutettua – kiintiöpaikkaratkaisuihin ainakin liittyisi varmasti omat ongelmansa.
 
Viimeksi muokattu:

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tarkoitan esimerkiksi Norssin latinaluokkaa, jonne pääsee yhä alueen ulkopuolelta soveltuvuuskokeen kautta. Ala-asteen jälkeen lahjakaskaan lapsi nyt tuskin itse ymmärtää tällaisia mahdollisuuksia, joten kaikki on pitkälti vanhempien tietoisuuden ja aktiivisuuden varassa.

Koulutustason periytymisen ja ongelmien keskittymisen kannalta yksi ongelmallinen tekijä on toisenkin polven, Suomessa syntyneiden ja kasvaneiden, maahanmuuttajien jääminen käytännössä täysin yliopisto- ja korkeakouluopintojen ulkopuolelle. Samalla maahanmuuttajataustaisten äitien osuus pyörii jossain 20% ja on kasvamaan päin. En osaa sanoa, miten kierre maahanmuuttajataustaisen kansanosan heikon koulutustason osalta saataisiin muutettua – kiintiöpaikkaratkaisuihin ainakin liittyisi varmasti omat ongelmansa.
Suurinpiirtein jokaisessa Helsingin kaupungin koulussa on jotain vastaavaa. Yksityiskouluissa sitten vielä omat painotuksensa. Opiskelukaverin koulussa Vuosaaressa on liikuntapainotus, mistä kuulemma riideltiin pitkään. Minä olen Helsingissä ollut töissä koulussa, jossa oli kielipainotteiset saksan, ranskan ja venäjän lukijoiden luokat, joita oli aika paljon helpompaa opettaa kuin alueen oppilaista koottuja tavallisia luokkia. Vantaalla luovuttiin näistä, koska suositut painotukset vetivät liian hyvin kovan keskiarvon oppilaita tiettyihin kouluihin, ja katsottiin tämän aiheuttavan epätasa-arvoa koulujen välille.

Huoltajien aktiivisuudesta on paljon kiinni. Maahanmuuttajataustaiset vanhemmat harvoin tuntevat Suomen koulusysteemejä tarpeeksi hyvin. Kun oppilaiden arviointikeskusteluissa ovat mukana tulkin kanssa, paljon asioita jää käymättä läpi. Wilma-tunnukset on saatettu antaa oppilaalle, joka itse kuittaa poissaolonsa ja poistaa viestit. Tätä esiintyy enenevissä määrin suomalaistaustaistenkin parissa.

Minusta pitäisi kouluissa lisätä oman kulttuurin parista tulevia ohjaajia. Vantaalla on muutamia kiertäviä, esimerkiksi yksi vanhempi albaanimies, joka on käytännössä ainut, jota sieltä päin kotoisin olevat poikaopettajat uskovat. S2-opetusta pitäisi tehostaa. Minusta on turhaa opettaa ruotsia oppilaille, jotka eivät osaa edes suomea. Suomea tilalle, myös eri oppiaineiden sanaston opiskelemista. Alakouluissa voisi reilusti lisätä S2-tunteja ja pidentää valmistavalla luokalla olemista, jos suomen kieli ei suju. Alakoulussa koulupäivät kuitenkin ovat vielä lyhyitä. Yläkouluun tehostettua oppilaanohjausta jo 7. luokasta alkaen, mukaan nämä oman kulttuuriset ohjaajat.
 

Czescku

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Stadin Keltamustat
Vantaalla sentään kolme enkkuluokkaa ekasta luokasta alkaen (idässä, lännessä ja keskellä), joihin haetaan jo eskarissa. Silloinen vaimoni onneksi bongasi tai kuuli jostain moisesta mahdollisuudesta. Vanhemman tytön luokka oli kyllä täynnä aika lailla kultalusikka perseessä syntyneiden jälkeläisiä. Mutta siis rauhallinen luokka. Nuoremman kohdalla jokunen häirikkö löytyy luokasta, mutta vanhempainillan perusteella vanhemmat sentään tietävät asiasta ja olivat valmiita tulemaan kouluun katsomaan että lapsi käyttäytyy kun ei kotona sanotut sanat riitä. Aika monelle täällä (Myrtsin seudulla) asuvalle on tullut suositeltua, jos haluaa lapsensa kohtalaisen "jännällä" alueella kuitenkin suht järkevälle luokalle.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Täytyy olla kiitollinen siitä, että olemme asettuneet näinkin pienelle paikkakunnalle, kuin Pori. Lapset saavat opiskella luokissa, joissa on vain kantasuomalaisia luokkakavereina ja oikein mallikkaasti sujuu opiskelu. Melko karmealta ja suorastaan epätoivoa herättävältä vaikuttaa tilanne esim. Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Kuinka tuolla edes uskaltaa lapsensa kouluun päästää..?
Ei se aina ole herkkua sellaisissakaan kouluissa, joissa ei ole maahanmuuttajia. Oma lapseni kävi alakoulunsa hyvämaineisen asuinalueen pienehkössä koulussa, jossa ei ollut yhtään maahanmuuttajaa, jollei tsekkiläisen proffan lasta lasketa. Lapseni luokalle kuitenkin sattui kaksi ”erityisoppilasta”, joiden vuoksi meno oli päivästä toiseen kuin villissä lännessä eikä opetuksesta meinannut tulla yhtään mitään.

En nyt tällä halua sanoa, ettei maahanmuuttajien lapsiin liittyisi paljon ongelmia. Päinvastoin. Mutta osaavat tavallisiin luokkiin integroidut ”kantis-erityisoppilaatkin” pistää koko pakan sekaisin. Pahimmassa tapauksessa koulushoppailukin voi siis johtaa melkoisiin ”virheostoksiin”.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös