Riehuvat nuorisojengit – uusi normaali?

[444]

Ongelma on mielestäni niin monisäikeinen, että jonkun yksittäisen asian syyttäminen on aina hieman yksinkertaistamista. Voisin kuvitella, että vanhempien antama kotikasvatus on nykyisiellä sukupolvella aiempaa löysempää, kun tällä hetkellä monet vanhemmista ovat itseni kanssa samaa sukupolvea, joka on syntynyt tähän vapaan kasvatuksen nousun ja materialistisen puutteettomuuden aikakauteen. Näin ollen oikeanlaisia rajoja ei ole osattu asettaa. Kuitenkin, myös ennen on ollut kaikenlaisia vanhempia ja kasvatustapoja laidasta laitaan.

Nykyiset nuoret ovat myös alakoulusta tai pahimmillaan jo aiemmasta asti tottuneet elämään ruutu naamansa edessä ja älypuhelin on kasvanut käteen kiinni. Tuostahan onkin jo suhteellisen paljon tutkimuksia, miten älypuhelimet ja sosiaalinen media lisäävät keskittymishäiriöitä. Monelle nuorelle älypuhelin on myös se eräänlainen "turvapaikka"; kun keskittyminen ei enää riitä, on vain helpompi selailla kivoja asioita omasta luurista. Olen kuullut sekä koulumaailmasta että ystäviltäni lastensuojelusta kauhutarinoita siitä, miten vanhemmat tulevat opettajalle/sosiaalityöntekijälle valittamaan, että eivät saa lastaan irti puhelimesta. Mitä tämä alan ammattilainen voi siinä kohtaa tehdä, jos vanhempi ei tee omaa osuuttaan sen takia, kun ei halua olla edes hetkellisesti ilkeä omalle lapselleen? Taas kerran on todettava, että älypuhelimet eivät ole ongelmien ainoa syy, mutta olen huomannut, että kaikilla koulutusasteilla sekä lastensuojelussa noiden aiheuttamista ongelmista puhutaan jatkuvasti enemmän ja enemmän.

Näkisin, että kyse on myös siitä, että monelle vanhemmalle lapset ovat - vähän rumasti sanottuna - sellainen pakollinen paha, joista huolehtimiseen halutaan käyttää mahdollisimman vähän aikaa ja vaivaa. Riittää, että ruokaa löytyy jääkaapista, ja kyllähän lapsi nyt osaa mennä oikeaan aikaan nukkumaan. Ja samalla vingutaan, kuinka epäinhimillistä on, kun koulu voi alkaa jo 8:lta aamulla, kun lapsethan ovat silloin väsyneitä. Ja jos se lapsi on levoton, pyörii jaloissa ja kyselee kaikkea, niin pädi kouraan ja suu suppuun. Tai istutetaan telkkarin ääreen tai pelaamaan pleikkaa. Pääasia, ettei ainakaan itse tarvitse lähteä pihalle leikkimään sen kanssa tai ylipäänsä käyttää kallisarvoista sometusaikaa sen kaiken aikaa pälättävän pikkuihmisen kanssa. Kyllä se pärjää. Tai sitten ollaan niin uraohjuksia, että pitää painaa kellon ympäri duunia, ja illalla ei sitten vaan jaksa sitä show’ta. Ei välitetä siitä, missä se viettää aikansa ja mitä tehden. Kiva kun on kavereita, joiden kanssa hengailla koulun jälkeen. Ulkoistetaan se kasvatusvastuu päiväkodille, koululle, muiden lasten vanhemmille, ja pahimmillaan nämä muut vanhemmat tekevät samoin. Kotoa sitten opitaan ne parhaat asiat, kuten huutaminen. Olin taannoin Tampereella mäkkärissä pikalounaalla, ja siinä tilausautomaatilla joku faija huusi rattaissa istuvalle lapselleen (siis oikeasti huusi), että ”ole nyt hiljaa siinä kun mä yritän tehdä tätä tilausta!” Lapsi katseli pyörein silmin vieressä. Varmasti helpottaa keskittymistä, jos saa hetken hiljaisuuden, mutta lapselle voi sanoa myös nätisti. Olisi edes pahoitellut jälkeenpäin, mutta kiukkuisena vain paasasi, kuinka tilaus meni perseelleen, kun ei saanut keskittyä. Tuoreena isänä ymmärrän, että toisinaan on hermo kireällä, mutta se ei ole sen lapsen syy. No, yhden kokemuksen perusteella en tuomitse tätä huonoksi isäksi, mutta nuo ovat niitä asioita, joita lapsi itseensä imee kotoaan.
En mä ymmärrä, miksi lapsia hankitaan, jos niiden kasvattaminen ei kiinnosta yhtään. Ei ne tuetkaan niin isot ole, että siksi kannattaisi. Mutta en mä toisaalta ymmärrä kesälemmikkienkään hankkimista ja niiden luontoon hylkäämistä, kun ei se ollutkaan niin kivaa. Varmaan aika paljon paskasta vanhemmuudesta tulee jollain kertoimella omasta kasvatuksesta ja omista kokemuksista. Juuri siitä, että ei ole selkeitä rajoja, mikä luo turvattomuutta.

 

[Aces High]

Ylläolevasta @444 viestistä pääosin samaa mieltä, ainoa mikä osui silmään oli aikaisen alkamisajankohdan kritisointi.
Teini-ikäisillä on todistetusti fyysisten muutosten vuoksi erilainen rytmi mitä muilla ikäluokilla. Yläkoulussa tätä on tutkittu ja pohdittu jotta voisi olla oppimisen kannalta tehokkaampaa mikäli aloitus olisi pykälää myöhäisempi.

 

[helderpostiga]

Näkisin, että kyse on myös siitä, että monelle vanhemmalle lapset ovat - vähän rumasti sanottuna - sellainen pakollinen paha, joista huolehtimiseen halutaan käyttää mahdollisimman vähän aikaa ja vaivaa. Riittää, että ruokaa löytyy jääkaapista, ja kyllähän lapsi nyt osaa mennä oikeaan aikaan nukkumaan. Ja samalla vingutaan, kuinka epäinhimillistä on, kun koulu voi alkaa jo 8:lta aamulla, kun lapsethan ovat silloin väsyneitä. Ja jos se lapsi on levoton, pyörii jaloissa ja kyselee kaikkea, niin pädi kouraan ja suu suppuun. Tai istutetaan telkkarin ääreen tai pelaamaan pleikkaa. Pääasia, ettei ainakaan itse tarvitse lähteä pihalle leikkimään sen kanssa tai ylipäänsä käyttää kallisarvoista sometusaikaa sen kaiken aikaa pälättävän pikkuihmisen kanssa. Kyllä se pärjää. Tai sitten ollaan niin uraohjuksia, että pitää painaa kellon ympäri duunia, ja illalla ei sitten vaan jaksa sitä show’ta. Ei välitetä siitä, missä se viettää aikansa ja mitä tehden. Kiva kun on kavereita, joiden kanssa hengailla koulun jälkeen. Ulkoistetaan se kasvatusvastuu päiväkodille, koululle, muiden lasten vanhemmille, ja pahimmillaan nämä muut vanhemmat tekevät samoin. Kotoa sitten opitaan ne parhaat asiat, kuten huutaminen. Olin taannoin Tampereella mäkkärissä pikalounaalla, ja siinä tilausautomaatilla joku faija huusi rattaissa istuvalle lapselleen (siis oikeasti huusi), että ”ole nyt hiljaa siinä kun mä yritän tehdä tätä tilausta!” Lapsi katseli pyörein silmin vieressä. Varmasti helpottaa keskittymistä, jos saa hetken hiljaisuuden, mutta lapselle voi sanoa myös nätisti. Olisi edes pahoitellut jälkeenpäin, mutta kiukkuisena vain paasasi, kuinka tilaus meni perseelleen, kun ei saanut keskittyä. Tuoreena isänä ymmärrän, että toisinaan on hermo kireällä, mutta se ei ole sen lapsen syy. No, yhden kokemuksen perusteella en tuomitse tätä huonoksi isäksi, mutta nuo ovat niitä asioita, joita lapsi itseensä imee kotoaan.
En mä ymmärrä, miksi lapsia hankitaan, jos niiden kasvattaminen ei kiinnosta yhtään. Ei ne tuetkaan niin isot ole, että siksi kannattaisi. Mutta en mä toisaalta ymmärrä kesälemmikkienkään hankkimista ja niiden luontoon hylkäämistä, kun ei se ollutkaan niin kivaa. Varmaan aika paljon paskasta vanhemmuudesta tulee jollain kertoimella omasta kasvatuksesta ja omista kokemuksista. Juuri siitä, että ei ole selkeitä rajoja, mikä luo turvattomuutta.

Hyvä puheenvuoro. Kuten sanoin, vanhempia ja eri kasvatusmalleja on ollut ja on yhä monia erilaisia, enkä halua tässä nyt sortua mihinkään "ennen asiat olivat paremmin" -argumentointiin tai yksittäisen asian syyttämiseen. Kuitenkin, se, mikä jäi itseltäni vielä sanomatta edellisessä viestissä, oli, että siinä missä nykyiset älypuhelimet, rajaton TV, some yms. häiritsevät lasten ja nuorten keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä, samat asiat vaikuttavat tietenkin myös nykyään noiden lasten ja nuorten vanhempiin. Siinä missä lapset ja nuoret "pakenevat" tylsyyttään sosiaaliseen mediaan, joka on täynnä hienoja juttuja, vilkkuvia valoja ja menestyspuheenvuoroja, monet vanhemmat voivat tehdä samoin ja "paeta" raskasta lapsiarkea omiin medioihinsa pelkkää kättä nostamalla. Nyt, kun aikuisikään on tullut niitä ihmisiä, jotka ovat lapsesta asti tottuneet tähän "todellisuuspakoon", niin mistä he löytäisivät yhtäkkiä sen pitkäjänteisyyden huolehtia ja olla läsnä omalle lapselleen 15-18 vuoden ajan? Toivoa sopii, että jostakin, mutta itsekin tiedän ikävä kyllä esimerkkejä päinvastaisesta.

 

[Ck]

Ei vapaa kasvatus tai pelikoneet sekä naama telkkarissa ole uusia juttuja kasvatuksessa. Osaltaan jo 70-90 luvulta lähtien (vapaa kasvatus ainakin 70-luvulta, muut myöhemmin). Vieläkin enemmän todellisuutta oli se, että lapset saivat tehdä mitä huvittaa ja kukaan ei tiennyt missä kenenkin lapset olivat ja milloinkin.

Tähän ongelmaan suurin ja melkein ainoa syy on se, että Suomeen on tullut liikaa ihmisiä maista, jossa rikollisuus on tavallista ja joskus jopa tavoiteltavaa. He eivät ole halunneet, eikä ole tarvinnut omaksua suomalaista kulttuuria.

 

[kyykäärme]

Ylläolevasta @444 viestistä pääosin samaa mieltä, ainoa mikä osui silmään oli aikaisen alkamisajankohdan kritisointi.
Teini-ikäisillä on todistetusti fyysisten muutosten vuoksi erilainen rytmi mitä muilla ikäluokilla. Yläkoulussa tätä on tutkittu ja pohdittu jotta voisi olla oppimisen kannalta tehokkaampaa mikäli aloitus olisi pykälää myöhäisempi.

Ja samalla kun puhutaan tuntien aloittamisen myöhentämisestä niin usealle yläkoululaiselle ja heidän huoltajalleen nykyinen klo 16 on harrastusten takia liian myöhäinen lopettamisaika. Jos aloitettaisiin koulu yhdeksältä, pisimmät koulupäivät olisivat n. varttia vaille viiteen iltapäivästä. Siitäkin tulisi sanomista.

Muuten, olen aiemminkin tänne kirjoittanut, miten meillä yläkoulussa riehutaan tuntien aikana. Tänään oli yhden alueen vessat tuhottu aika perusteellisesti. Isoja käsipaperipaketteja tungettu pönttöihin, lattiakaivoihin ja ilmanvaihtoputkiin ja päästetty vedet valumaan. Muutenkin oli sotkettu. Jokohan nyt reksejä kiinnostaisi katsella valvontakameroista, keitä siellä alueella on tuntien aikana pyörinyt. Parin kaverin koulupäivä keskeytettiin iltapäivästä, olivat niin hyvissä "fiiliksissä". Rikkoivat tahallaan kemian luokan tavaroita, silmät vaan pyöri päässä ja suusta tuli ihmeellistä lällätystä. Nämä olivat albaanikavereita (vähemmän yllättäen).

 

[Individual]

Eikös nämä rehtorit KiVa-kouluineen ole pahinta myrkkyä yleiselle koulurauhalle, oppilasturvallisuudelle ja koulunkäynnin mukavuudelle? Voi olla toki, että olen median yksisilmäisen uutisoinnin varassa, mutta jotenkin Musta Tuntuu, että koulun maine voi joidenkin reksien kohdalla olla tärkeämpi kuin se, että asioihin puututtaisiin, vaikka sitten tulisikin julkisuuteen kuva ei-niin kivasta koulusta.

Jos (ja kun) yllä oleva on täyttä shaibaa, niin pahoittelen jo valmiiksi ennakkoon.

 

[Ann Arbor]

Tähän ongelmaan suurin ja melkein ainoa syy on se, että Suomeen on tullut liikaa ihmisiä maista, jossa rikollisuus on tavallista ja joskus jopa tavoiteltavaa. He eivät ole halunneet, eikä ole tarvinnut omaksua suomalaista kulttuuria.

Vaikka tietyt etnisyydet korostuvatkin rikostilastoissa, ei kai missään kulttuurissa rikollisuutta pidetä oikeasti arvossaan? Spesifimmin, en jaksa uskoa yhdenkään äidin toivovan pojastaan rikollista. Kulttuurierot ovat todellisia, mutta olettaisin kovan työn ja sen kautta tulevan menestyksen olevan arvossaan ihan kaikissa kulttuureissa.

 

[ultrar]

Vaikka tietyt etnisyydet korostuvatkin rikostilastoissa, ei kai missään kulttuurissa rikollisuutta pidetä oikeasti arvossaan? Spesifimmin, en jaksa uskoa yhdenkään äidin toivovan pojastaan rikollista. Kulttuurierot ovat todellisia, mutta olettaisin kovan työn ja sen kautta tulevan menestyksen olevan arvossaan ihan kaikissa kulttuureissa.

Tuosta ei pysty olemaan samaa mieltä millään. Onpa meillä jo omasta takaa ryhmä, jossa työ ei ole koskaan ollut enemmistölle tärkein asia. Kun tutustuu kulttuureihin tarkemmin, niin ei se kaikkialla muuallakaan prioriteetti ykkönen.

 

[Ck]

Vaikka tietyt etnisyydet korostuvatkin rikostilastoissa, ei kai missään kulttuurissa rikollisuutta pidetä oikeasti arvossaan? Spesifimmin, en jaksa uskoa yhdenkään äidin toivovan pojastaan rikollista. Kulttuurierot ovat todellisia, mutta olettaisin kovan työn ja sen kautta tulevan menestyksen olevan arvossaan ihan kaikissa kulttuureissa.

Onhan niitä maailmalla kyseisiä yhteisöjä, mutta pelikieltojen uhkan takia en halua niitä sen enempää eritellä. Lisäksi on yksittäisiä ihmisiä, joille tämä on yhtälailla hyvä ammatti lapselle kun joku muukin, jos vaan tienaa hyvin. Kuitenkaan missään valtiossa ei kaikki tai läheskään kaikki ihmiset näin elä tai käyttäydy, eli haluan sitäkin korostaa.

Sota ja köyhyys myös jos on taustoina, luo helposti hyvät edellytykset tällaiselle toiminnalle, sillä kynnys vahingoittaa toisia ihmisiä on saattanut madaltua joko sen takia, että on nähnyt sitä niin paljon tai vielä todennäköisimmin, jos on itse tappanut sodassa toisia ihmisiä.

Yksi suuri ongelma tässä kaikessa on myös se, että Suomeen on syntynyt ja syntyy varjoyhteiskuntia, joissa ei ole suomalaisille normaalit reilun pelin säännöt. Esimerkkinä kunniamurhat ja tytöiltä sekä naisille huivipakko ja muun lainen naisten syrjintä.

 

[Ann Arbor]

Tuosta ei pysty olemaan samaa mieltä millään. Onpa meillä jo omasta takaa ryhmä, jossa työ ei ole koskaan ollut enemmistölle tärkein asia. Kun tutustuu kulttuureihin tarkemmin, niin ei se kaikkialla muuallakaan prioriteetti ykkönen.

Yksilötasollahan "työtä vieroksuvia" riittää ihan kaikissa kulttuureissa ja kyllähän eron huomaa mitä tulee työetiikkaan jo "protestanttisen Pohjois-Euroopan" ja siestaa viettävän Etelä-Euroopan välillä, näin karrikoiden. Tästä huolimatta ainakin omassa lähipiirissä, mikä on hyvin kansainvälinen, ura ja lain kunnioittaminen ovat arvossaan. Esimerkiksi ex-naisystäväni (ulkomaalainen) perhe koitti taannoin kovasti painostaa minua yliopistoon.

Saatan katsella asiaa liikaakin omasta näkökulmasta, mutta determinoituneiden nuorten ja nuorten aikuisten olettaisi erityisesti länsimaissa käsittävän helpoimman tien menestykseen tulevan kovan työnteon kautta, mikä luonnollisesti vaatii itsekuria.

 

[Ck]

Yksilötasollahan "työtä vieroksuvia" riittää ihan kaikissa kulttuureissa ja kyllähän eron huomaa mitä tulee työetiikkaan jo "protestanttisen Pohjois-Euroopan" ja siestaa viettävän Etelä-Euroopan välillä, näin karrikoiden. Tästä huolimatta ainakin omassa lähipiirissä, mikä on hyvin kansainvälinen, ura ja lain kunnioittaminen ovat arvossaan. Esimerkiksi ex-naisystäväni (ulkomaalainen) perhe koitti taannoin kovasti painostaa minua yliopistoon.

Saatan katsella asiaa liikaakin omasta näkökulmasta, mutta determinoituneiden nuorten ja nuorten aikuisten olettaisi erityisesti länsimaissa käsittävän helpoimman tien menestykseen tulevan kovan työnteon kautta, mikä luonnollisesti vaatii itsekuria.

Sinä katsot tätä kokemusperäisesti, eli sinulla on hyviä kokemuksia, jonka takia olet mahdollisesti vähän sinisilmäinen tässä asiassa. Minulla on molempia kokemuksia ja jos kaikki ihmiset olisivat nähneet jo 90-luvulla samoja asioita mitä minä, niin en usko, että Suomessa olisi yhtään sinisilmäistä ihmistä ja myöskään tätä ongelmaa. Ikävä kyllä, tästä suomalaisten sinisilmäisyydestä tulevat kärsimään tulevaisuudessa kaikki ja siinä vaiheessa on enää myöhäistä tehdä mitään ja se vituttaa kyllä.

 

[TosiFani]

Eikös nämä rehtorit KiVa-kouluineen ole pahinta myrkkyä yleiselle koulurauhalle, oppilasturvallisuudelle ja koulunkäynnin mukavuudelle? Voi olla toki, että olen median yksisilmäisen uutisoinnin varassa, mutta jotenkin Musta Tuntuu, että koulun maine voi joidenkin reksien kohdalla olla tärkeämpi kuin se, että asioihin puututtaisiin, vaikka sitten tulisikin julkisuuteen kuva ei-niin kivasta koulusta.

Jos (ja kun) yllä oleva on täyttä shaibaa, niin pahoittelen jo valmiiksi ennakkoon.

Tämän tyylisessä keskustelussa helposti yleistetään ja se antaa väärän kuvan kokonaistilanteesta.

Nuorten pahoinvointi ja resurssien vähyys ovat tosiasioita, mitkä vaikuttavat varmasti lähes jokaiseen kouluun Suomessa. Miten ja miten paljon onkin sitten jo toinen juttu. Se mitä olen porilaisissa yläkouluissa sijaistanut, koulutyö on näyttäytynyt varsin tylsänä perussuorittamisena. Porukkaa on pienryhmissä, osa porukasta ei käy lainkaan koulua, mutta suuri enemmistö suorittaa hyvin.

Itselläni on aina ollut hyviä rehtoreita, joidenka kouluissa oppilaat ovat tunneilla ja rehtori puuttuu tarvittaessa tilanteisiin.

 

[kyykäärme]

Eikös nämä rehtorit KiVa-kouluineen ole pahinta myrkkyä yleiselle koulurauhalle, oppilasturvallisuudelle ja koulunkäynnin mukavuudelle? Voi olla toki, että olen median yksisilmäisen uutisoinnin varassa, mutta jotenkin Musta Tuntuu, että koulun maine voi joidenkin reksien kohdalla olla tärkeämpi kuin se, että asioihin puututtaisiin, vaikka sitten tulisikin julkisuuteen kuva ei-niin kivasta koulusta.

Jos (ja kun) yllä oleva on täyttä shaibaa, niin pahoittelen jo valmiiksi ennakkoon.

Salailut menevät usein rehtoreiden esimiesten tasolle. Kouluja kielletään antamasta tietoja esimerkiksi sisäilman laadusta. Kiusaamistatapauksissa usein rehtori ei voi vastata kysyjille, koska samalla voisi paljastua osallisten henkilötietoja.

 

[moby]

Ei vapaa kasvatus tai pelikoneet sekä naama telkkarissa ole uusia juttuja kasvatuksessa. Osaltaan jo 70-90 luvulta lähtien (vapaa kasvatus ainakin 70-luvulta, muut myöhemmin). Vieläkin enemmän todellisuutta oli se, että lapset saivat tehdä mitä huvittaa ja kukaan ei tiennyt missä kenenkin lapset olivat ja milloinkin.

Pakko hieman korjata näitä hyvin yleisiä virhekäsityksiä vapaasta kasvatuksesta. Vapaa kasvatus ei tarkoita sitä, että lapsi saa tehdä mitä vaan. Vapaa kasvatus tarkoittaa sitä, että lapselle annetaan vaihtoehtoja. Esim. jos mennään ulos syömään, lapselle annetaan 2-3 vaihtoehtoa, mistä hän saa valita mitä syö.

Vapaa kasvatus on oikein hyvä vaihtoehto opettaa lasta miten maailma ympärillä toimii.

 

[koukku]

Muuten, olen aiemminkin tänne kirjoittanut, miten meillä yläkoulussa riehutaan tuntien aikana. Tänään oli yhden alueen vessat tuhottu aika perusteellisesti. Isoja käsipaperipaketteja tungettu pönttöihin, lattiakaivoihin ja ilmanvaihtoputkiin ja päästetty vedet valumaan. Muutenkin oli sotkettu. Jokohan nyt reksejä kiinnostaisi katsella valvontakameroista, keitä siellä alueella on tuntien aikana pyörinyt. Parin kaverin koulupäivä keskeytettiin iltapäivästä, olivat niin hyvissä "fiiliksissä". Rikkoivat tahallaan kemian luokan tavaroita, silmät vaan pyöri päässä ja suusta tuli ihmeellistä lällätystä. Nämä olivat albaanikavereita (vähemmän yllättäen).

Mikähän tuo vessojen sotkemisjuttu on, sitä on nimittäin ollut tänä syksynä jatkuvasti vanhassa koulussanikin, onko taas joku perkeleen tiktok-haaste? Mutta mutta, kun kuuntelee yllä olevan kaltaisia kuvauksia kouluarjesta, niin pakkohan se on todeta, ettei tällä hetkellä ole tipan tippaa ikävä yläkouluun. Ei, vaikka suurin osa oppilaista oli aivan mahtavia tyyppejä, nuo kuormittavat tekijät vievät vaan hohdon koko hommasta.

 

[Ck]

Pakko hieman korjata näitä hyvin yleisiä virhekäsityksiä vapaasta kasvatuksesta. Vapaa kasvatus ei tarkoita sitä, että lapsi saa tehdä mitä vaan. Vapaa kasvatus tarkoittaa sitä, että lapselle annetaan vaihtoehtoja. Esim. jos mennään ulos syömään, lapselle annetaan 2-3 vaihtoehtoa, mistä hän saa valita mitä syö.

Vapaa kasvatus on oikein hyvä vaihtoehto opettaa lasta miten maailma ympärillä toimii.

Ei se ole virhekäsitys. Vapaa kasvatus on nimenomaan sitä, että lasta ei juurikaan kasvateta. Mainitsemasi esimerkki taas on erittäin järkevää kasvatusta ja jossain autoritäärisen sekä vapaan välimaastossa. Sanoisin esimerkistäsi, että se on ohjaavaa ja lapsilähtöinen kasvatustyyli.

Sinulla on käsitteellinen ongelma. Vapaa kasvatus mielletään juuri oikein, kuten se täällä on aiemminkin esitetty, koska se on yleinen ajatus siitä kasvatustavasta. Eli niin sanotusti yleinen käytäntö käyttää tuota sanaa.

Kuitenkin, kasvatuksessa on paljon harmaasävyjä, eli ei ole olemassa pelkästään kahta ääripäätä, eli autoritäärinen-vapaa kasvatus. Oikeastaan on vielä vapaata kasvatusta äärimmäisenä oleva, mutta se ei ole kasvatusta ollenkaan, eli täydellinen heitteillejättö.

 

[kyykäärme]

Mikähän tuo vessojen sotkemisjuttu on, sitä on nimittäin ollut tänä syksynä jatkuvasti vanhassa koulussanikin, onko taas joku perkeleen tiktok-haaste? Mutta mutta, kun kuuntelee yllä olevan kaltaisia kuvauksia kouluarjesta, niin pakkohan se on todeta, ettei tällä hetkellä ole tipan tippaa ikävä yläkouluun. Ei, vaikka suurin osa oppilaista oli aivan mahtavia tyyppejä, nuo kuormittavat tekijät vievät vaan hohdon koko hommasta.

Vessojen sisällä ei ole kameroita. Siellä ollaan isolla porukalla. Välituntien aikana ajetaan oppilaat pois, jos on useampi mennyt kuin yksi, mutta he viestittelevät toisilleen kesken tunnin ja eri luokkien oppilaat karkailevat tunneilta ja kokoontuvat tuntien aikana.

Lähdetään hakemaan jotain kaapista tai mikä vaan tekosyy ja sitten juostaan käytävillä ja kokoonnutaan vessoissa. Siellä sotketaan paikkoja tai diilataan sähkötupakkaa, nuuskaakin ehkä mutta se on vähentynyt ja ties mitä, sen verran sekaisin osa porukasta alkaa iltapäivisin olla. Osa oppilaista on jo päässyt koulusta ja jää jonnekin luuhaamaan, niitä yritetään ajaa ulos, mutta on mahdoton kissa - hiiri -leikki, pahimmat lintsarit eivät edes mene tunneille vaan jäävät käytäville tuntien ajaksi.

 

[hulkster19]

Sinä katsot tätä kokemusperäisesti, eli sinulla on hyviä kokemuksia, jonka takia olet mahdollisesti vähän sinisilmäinen tässä asiassa. Minulla on molempia kokemuksia ja jos kaikki ihmiset olisivat nähneet jo 90-luvulla samoja asioita mitä minä, niin en usko, että Suomessa olisi yhtään sinisilmäistä ihmistä ja myöskään tätä ongelmaa. Ikävä kyllä, tästä suomalaisten sinisilmäisyydestä tulevat kärsimään tulevaisuudessa kaikki ja siinä vaiheessa on enää myöhäistä tehdä mitään ja se vituttaa kyllä.

Mitä ihmettä? Sivuutat eriävän näkemyksen sillä, että se on kokemusperäinen, ja sitten perustat oman kantasi ihan yhtä kokemusperäiselle pohjalle. Mielenkiinnosta, kun minulle jää hieman epäselväksi: mikä on kohta liian myöhäistä?

Alkuun pieni anekdootti: kun katsotaan rikollisuutta kokonaisuutena, maahanmuuttajista useimmin epäiltynä (per 1000 henkilöä) ovat viime vuosina olleet ruotsalaiset. Onko rikollisuus ruotsalaisilla siis verissä? Tuskinpa vain, mutta nämä asiat harvemmin ovat kauhean yksinkertaisia selitettäviä. Puhumattakaan siitä, että omassa elämässä vastaan tulleiden kokemusten perusteella voisi vetää johtopäätöksiä jostain kansanluonteesta suuntaan tai toiseen.

Jos nyt vaikka Lähi-itää ja arabimaailmaa ajatellaan, niin kulttuuriset erot ovat kyllä valtavat. Mutta jos tuo työn vieroksuminen ja rikollisuuden suosiminen töiden kustannuksella olisi näihin osiin maailman kansoja jotenkin koodattuna, niin miten ihmeessä selität arabimaailman edistyksellisyyden Eurooppaan verrattuna keskiajalla? Esimerkiksi matematiikassa ja luonnontieteissä tehtiin tuolla läpimurtoja, joita Euroopassa keksittiin vuosisatoja sen jälkeen. Iranin kehitys ennen islamilaista vallankumousta oli myös huikeaa, mutta fundamentalistit tulivat ja pistivät lopun sillekin.

@Ann Arbor on kyllä mielestäni jäljillä, mutta ovat ne erotkin melkoisia. Islamilaiseen maailmankuvaan kuuluu tietynlainen fatalismi ja ajatus siitä, että jumala suo kaiken. Tämä on osaltaan myös hyvin passivoiva ajatus. Toinen ongelmallinen kulttuuriero varsinkin työn suhteen on arabien aikakäsitys, joka eroaa länsimaisesta aika tavalla ja on huomattavasti joustavampi. Hommat tehdään ajallaan, paitsi jos ilmaantuu jotain muuta, niin on ihan ok jättää se työ toiseen ajankohtaan. Toisin sanoen vaikkapa länsimaiseen täsmällisyyteen tottuneet saattavat turhautua helpostikin arabien kanssa työskennellessään ja pitää heitä laiskoina. Mutta huomattavaa on, etteivät nämä asiat ole mitenkään sellaisia, etteikö niistä voisi ihmisiä myös pois kasvattaa. En tässäkään väitä, että länsimainen kulttuuri olisi välttämättä mitenkään ylivertaista kun en mikään arabikulttuurin asiantuntija ole, mutta tänne työhön tulevien soisi joka tapauksessa tekevän töitä paikallisen yhteisön sääntöjen ja tapojen mukaan. Ja siihen opettaminen ei kyllä ole mitenkään mahdotonta ainakaan yksittäisten työntekijöiden kohdalla, vaikka kokonaiskuvassa olemmekin tässä epäonnistuneet. Olen joskus lukenut tästä ihan kiinnostavan tutkimuspaperin, yritän kaivaa sen myöhemmin esiin.

Selitystä paikallisen työkulttuurin kehittymättömyydelle arabimaailmassa (näin länsimaisesta näkökulmasta siis) on välillä ainakin länsimaisten sosiologien keskuudessa haettu uskonnosta, mutta se itsessään on melko huono selitys, koska islaminuskon periaatteista löytyy ihan vastaavaa työnteon ja yrittämisen arvostusta kuin vaikkapa länsimaisesta protestantismista. Keskiajan jälkeen tuolla on toki jääty kehityksessä jälkeen ihan huomattavasti, mutta tätä selittää suurelta osin alueella päänsä nostanut uskonnollinen fundamentalismi, kuten pitkälti selittää myös Euroopan taantumuksellisuutta keskiajalla. Esimerkiksi Iranissa 1900-luvulla hienosti alkanut demokratiakehitys perustui aluksi juurikin sekulaarisuuden ihanteeseen ja mallia otettiin Ranskan vallankumouksen valtion ja uskonnon erottamisen ihanteesta. Sama pätee itse asiassa Turkkiin Kemal Ataturkin uudistusten osalta, mutta nyt siellä on taas lipsuttu kohti umpi-islamilaista yhteiskuntaa. Iranin osalta sekulaarisuutta taidettiin tosin ajaa lopulta turhan autoritäärisellä politiikalla, joka lopulta johti sitten tuohon islamilaiseen vallankumoukseen. Mutta jos jotain reseptiä noihin yhteiskuntien ongelmiin paikallisesti etsisin, niin aloittaa pitäisi uskonnollisesta fundamentalismista luopumisella. Tämän hetken tapahtumat Iranissa kivuliaisuudestaan huolimatta luovat toivoa siitä, että suunta on oikea.

MItä tulee tuohon rikollisuuteen, niin Yhdysvalloissa on ilmeisesti tehty jotain oikein, koska siellä ei ole havaittu tutkimuksissa pakolaisten lisäävän rikollisuutta (lähde lopussa). Päin vastoin; Eniten pakolaisia ottaneista kaupungeista on itse asiassa tullut turvallisempia. Tämä nyt tuskin liittyy pakolaisiin vaan ennemminkin yhteiskunnan kehitykseen yleisesti ottaen. Lähtisin hakemaan selitystä rikollisuuden olemattomuudelle pakolaisten vähäisyydestä per capita (Euroopassa otetaan paljon enemmän) ja toisaalta paikallisen työmarkkinan joustavuudesta sekä byrokratian vähäisyydestä. Enkä nyt yksioikoisesti sano, että nämä olisivat meillä mitään ratkaisuja ongelmaan (sikäli kun ongelma edes on merkittävä), kun yhteiskunnatkin ovat niin erilaisia, mutta jotain perspektiiviä kuitenkin. Ja kyllä, merkittävä osa pakolaisista tuli tuonne tutkimusjakson aikana Irakista. Sellainen disclaimeri tähän, että pakolaisten rikostilastoja tuolla en itsessään mistään löytänyt, mutta jos se rikollisuus olisi joku maailmanlopun ongelma, jollaiseksi se näissä nykykeskusteluissa usein maalataan, niin luulisi näkyvän ihan yleisesti rikollisuuden lisääntymisenä (varsinkin, kun nuo pakolaisten sijoituskaupungit ovat osaltaan väkiluvultaan aika pieniä verrattuna pakolaisten määrään). Tästä toivoisi kyllä vähän pidemmän ajanjakson tutkimusta, mutta tuon perusteella rikollisuutta ei ainakaan irakilaisten ominaispiirteeksi voi laittaa. Yhdysvalloissa on muuten myös havaittu, että niiden pahamaineisen paperittomien keskuudessa rikollisuus on itse asiassa matalampaa kuin kantaväestön keskuudessa. Tälle ilmiölle on oma nimikin, pakolaisparadoksi. Kun taas puhutaan maahanmuutosta yleisesti, numerot kääntyvät vielä enemmän päälaelleen, mutta tämä nyt käsittää ihan kaiken maahanmuuton ja humanitaarinen on kai Yhdysvalloissa kaikesta maahanmuutosta ihan promilleluokkaa.

Toivon todellakin, ettet vihjaile työn vieroksumisen tai rikollisuuden olevan joku kiveenhakattu ominaisuus vaikkapa arabimaailman kansoissa.

Lähde toiseksi viimeiselle kappaleelle:

Is There a Link Between Refugees and U.S. Crime Rates?

When a large number of refugees arrive in a given city, does crime rise in subsequent years? It’s a question obviously relevant to many current debates, both in the United States and in Europe. And one many policymakers are focused on now. To examine this issue, we used refugee resettlement data...

research.newamericaneconomy.org

Edit: No tulipa tästä ihan vahingossa pitkä sepustus, kiitos vain jos jaksoit lukea loppuun. Samalla tajusin, että parempi paikka viestille olisi ehkä tuo yleinen maahanmuuttokeskustelun ketju, josko vaikka joku kiltti mode viitsisi siirtää. @Moderaattorit

 

[Ck]

Mitä ihmettä? Sivuutat eriävän näkemyksen sillä, että se on kokemusperäinen, ja sitten perustat oman kantasi ihan yhtä kokemusperäiselle pohjalle. Mielenkiinnosta, kun minulle jää hieman epäselväksi: mikä on kohta liian myöhäistä?

Alkuun pieni anekdootti: kun katsotaan rikollisuutta kokonaisuutena, maahanmuuttajista useimmin epäiltynä (per 1000 henkilöä) ovat viime vuosina olleet ruotsalaiset. Onko rikollisuus ruotsalaisilla siis verissä? Tuskinpa vain, mutta nämä asiat harvemmin ovat kauhean yksinkertaisia selitettäviä. Puhumattakaan siitä, että omassa elämässä vastaan tulleiden kokemusten perusteella voisi vetää johtopäätöksiä jostain kansanluonteesta suuntaan tai toiseen.

Jos nyt vaikka Lähi-itää ja arabimaailmaa ajatellaan, niin kulttuuriset erot ovat kyllä valtavat. Mutta jos tuo työn vieroksuminen ja rikollisuuden suosiminen töiden kustannuksella olisi näihin osiin maailman kansoja jotenkin koodattuna, niin miten ihmeessä selität arabimaailman edistyksellisyyden Eurooppaan verrattuna keskiajalla? Esimerkiksi matematiikassa ja luonnontieteissä tehtiin tuolla läpimurtoja, joita Euroopassa keksittiin vuosisatoja sen jälkeen. Iranin kehitys ennen islamilaista vallankumousta oli myös huikeaa, mutta fundamentalistit tulivat ja pistivät lopun sillekin.

@Ann Arbor on kyllä mielestäni jäljillä, mutta ovat ne erotkin melkoisia. Islamilaiseen maailmankuvaan kuuluu tietynlainen fatalismi ja ajatus siitä, että jumala suo kaiken. Tämä on osaltaan myös hyvin passivoiva ajatus. Toinen ongelmallinen kulttuuriero varsinkin työn suhteen on arabien aikakäsitys, joka eroaa länsimaisesta aika tavalla ja on huomattavasti joustavampi. Hommat tehdään ajallaan, paitsi jos ilmaantuu jotain muuta, niin on ihan ok jättää se työ toiseen ajankohtaan. Toisin sanoen vaikkapa länsimaiseen täsmällisyyteen tottuneet saattavat turhautua helpostikin arabien kanssa työskennellessään ja pitää heitä laiskoina. Mutta huomattavaa on, etteivät nämä asiat ole mitenkään sellaisia, etteikö niistä voisi ihmisiä myös pois kasvattaa. En tässäkään väitä, että länsimainen kulttuuri olisi välttämättä mitenkään ylivertaista kun en mikään arabikulttuurin asiantuntija ole, mutta tänne työhön tulevien soisi joka tapauksessa tekevän töitä paikallisen yhteisön sääntöjen ja tapojen mukaan. Ja siihen opettaminen ei kyllä ole mitenkään mahdotonta ainakaan yksittäisten työntekijöiden kohdalla, vaikka kokonaiskuvassa olemmekin tässä epäonnistuneet. Olen joskus lukenut tästä ihan kiinnostavan tutkimuspaperin, yritän kaivaa sen myöhemmin esiin.

Selitystä paikallisen työkulttuurin kehittymättömyydelle arabimaailmassa (näin länsimaisesta näkökulmasta siis) on välillä ainakin länsimaisten sosiologien keskuudessa haettu uskonnosta, mutta se itsessään on melko huono selitys, koska islaminuskon periaatteista löytyy ihan vastaavaa työnteon ja yrittämisen arvostusta kuin vaikkapa länsimaisesta protestantismista. Keskiajan jälkeen tuolla on toki jääty kehityksessä jälkeen ihan huomattavasti, mutta tätä selittää suurelta osin alueella päänsä nostanut uskonnollinen fundamentalismi, kuten pitkälti selittää myös Euroopan taantumuksellisuutta keskiajalla. Esimerkiksi Iranissa 1900-luvulla hienosti alkanut demokratiakehitys perustui aluksi juurikin sekulaarisuuden ihanteeseen ja mallia otettiin Ranskan vallankumouksen valtion ja uskonnon erottamisen ihanteesta. Sama pätee itse asiassa Turkkiin Kemal Ataturkin uudistusten osalta, mutta nyt siellä on taas lipsuttu kohti umpi-islamilaista yhteiskuntaa. Iranin osalta sekulaarisuutta taidettiin tosin ajaa lopulta turhan autoritäärisellä politiikalla, joka lopulta johti sitten tuohon islamilaiseen vallankumoukseen. Mutta jos jotain reseptiä noihin yhteiskuntien ongelmiin paikallisesti etsisin, niin aloittaa pitäisi uskonnollisesta fundamentalismista luopumisella. Tämän hetken tapahtumat Iranissa kivuliaisuudestaan huolimatta luovat toivoa siitä, että suunta on oikea.

MItä tulee tuohon rikollisuuteen, niin Yhdysvalloissa on ilmeisesti tehty jotain oikein, koska siellä ei ole havaittu tutkimuksissa pakolaisten lisäävän rikollisuutta (lähde lopussa). Päin vastoin; Eniten pakolaisia ottaneista kaupungeista on itse asiassa tullut turvallisempia. Tämä nyt tuskin liittyy pakolaisiin vaan ennemminkin yhteiskunnan kehitykseen yleisesti ottaen. Lähtisin hakemaan selitystä rikollisuuden olemattomuudelle pakolaisten vähäisyydestä per capita (Euroopassa otetaan paljon enemmän) ja toisaalta paikallisen työmarkkinan joustavuudesta sekä byrokratian vähäisyydestä. Enkä nyt yksioikoisesti sano, että nämä olisivat meillä mitään ratkaisuja ongelmaan (sikäli kun ongelma edes on merkittävä), kun yhteiskunnatkin ovat niin erilaisia, mutta jotain perspektiiviä kuitenkin. Ja kyllä, merkittävä osa pakolaisista tuli tuonne tutkimusjakson aikana Irakista. Sellainen disclaimeri tähän, että pakolaisten rikostilastoja tuolla en itsessään mistään löytänyt, mutta jos se rikollisuus olisi joku maailmanlopun ongelma, jollaiseksi se näissä nykykeskusteluissa usein maalataan, niin luulisi näkyvän ihan yleisesti rikollisuuden lisääntymisenä. Tästä toivoisi kyllä vähän pidemmän ajanjakson tutkimusta, mutta tuon perusteella rikollisuutta ei ainakaan irakilaisten ominaispiirteeksi voi laittaa. Yhdysvalloissa on muuten myös havaittu, että niiden pahamaineisen paperittomien keskuudessa rikollisuus on itse asiassa matalampaa kuin kantaväestön keskuudessa. Tälle ilmiölle on oma nimikin, pakolaisparadoksi. Kun taas puhutaan maahanmuutosta yleisesti, numerot kääntyvät vielä enemmän päälaelleen, mutta tämä nyt käsittää ihan kaiken maahanmuuton ja humanitaarinen on kai Yhdysvalloissa kaikesta maahanmuutosta ihan promilleluokkaa.

Toivon todellakin, ettet vihjaile työn vieroksumisen tai rikollisuuden olevan joku kiveenhakattu ominaisuus vaikkapa arabimaailman kansoissa. Ylipäätään koko arabimaailman tarkasteleminen yhtenä könttänä (johon edellä itsekin sorrun, mutta menköön nyt) on vähän kuin puhuisi Afrikasta yhtenä valtiona.

Lähde toiseksi viimeiselle kappaleelle:

Is There a Link Between Refugees and U.S. Crime Rates?

When a large number of refugees arrive in a given city, does crime rise in subsequent years? It’s a question obviously relevant to many current debates, both in the United States and in Europe. And one many policymakers are focused on now. To examine this issue, we used refugee resettlement data...

research.newamericaneconomy.org

En edes jaksa lukea. Vastasinko sinulle? Enkä sinällään sivuuttanut mitään.

 

[koukku]

Vessojen sisällä ei ole kameroita. Siellä ollaan isolla porukalla. Välituntien aikana ajetaan oppilaat pois, jos on useampi mennyt kuin yksi, mutta he viestittelevät toisilleen kesken tunnin ja eri luokkien oppilaat karkailevat tunneilta ja kokoontuvat tuntien aikana.

Lähdetään hakemaan jotain kaapista tai mikä vaan tekosyy ja sitten juostaan käytävillä ja kokoonnutaan vessoissa. Siellä sotketaan paikkoja tai diilataan sähkötupakkaa, nuuskaakin ehkä mutta se on vähentynyt ja ties mitä, sen verran sekaisin osa porukasta alkaa iltapäivisin olla. Osa oppilaista on jo päässyt koulusta ja jää jonnekin luuhaamaan, niitä yritetään ajaa ulos, mutta on mahdoton kissa - hiiri -leikki, pahimmat lintsarit eivät edes mene tunneille vaan jäävät käytäville tuntien ajaksi.

Joo tuo oli tuttu kuvio jo viime lukukaudella, osa ei mennyt tunneille, vaan hengasi käytävässä koko päivän. Vessat pysyivät kuitenkin pääosin siisteinä, nyt tuntuu, että ne paskotaan muutaman kerran viikossa (tämä siis ex-kollegoilta kuultuna). Tuo kyllä vituttaa, ettei anneta mitään arvoa yhteiselle omaisuudelle.

 

[kyykäärme]

Joo tuo oli tuttu kuvio jo viime lukukaudella, osa ei mennyt tunneille, vaan hengasi käytävässä koko päivän. Vessat pysyivät kuitenkin pääosin siisteinä, nyt tuntuu, että ne paskotaan muutaman kerran viikossa (tämä siis ex-kollegoilta kuultuna). Tuo kyllä vituttaa, ettei anneta mitään arvoa yhteiselle omaisuudelle.

Nuo on vielä keksineet jonkinlaisen vartioinnin. Yksi kyttää käytävää ja huutaa ope tulee! kun näkee opettajan, ja kaikki pinkovat karkuun. Meillä on sellainen koulu, missä on useita kaksikerroksisia siipiä, ylös ja alas pääsee kummastakin päästä. On syvennyksiä ja piilopaikkoja, ainakin niitä vessoja vähän joka puolella. On aikamoista rallia tai paremminkin ovaaliajoa.

 

[hulkster19]

En edes jaksa lukea. Vastasinko sinulle? Enkä sinällään sivuuttanut mitään.

No tämähän se on mahtava asenne. Et tietysti vastannut, mutta meikäläisen paskapuhemittari hälytti sen verran, että halusin kommentoida. Viestistä tuli ehkä turhan pitkä, kun mieleen nyt sattui tulemaan aika paljon perusteluja ja aihe yleisestikin kiinnostava. Jatka ihmeessä valitsemallasi tiellä, ei se minulta pois ole.

 

[TosiFani]

Ei se ole virhekäsitys. Vapaa kasvatus on nimenomaan sitä, että lasta ei juurikaan kasvateta. Mainitsemasi esimerkki taas on erittäin järkevää kasvatusta ja jossain autoritäärisen sekä vapaan välimaastossa. Sanoisin esimerkistäsi, että se on ohjaavaa ja lapsilähtöinen kasvatustyyli.

Sinulla on käsitteellinen ongelma. Vapaa kasvatus mielletään juuri oikein, kuten se täällä on aiemminkin esitetty, koska se on yleinen ajatus siitä kasvatustavasta. Eli niin sanotusti yleinen käytäntö käyttää tuota sanaa.

Kuitenkin, kasvatuksessa on paljon harmaasävyjä, eli ei ole olemassa pelkästään kahta ääripäätä, eli autoritäärinen-vapaa kasvatus. Oikeastaan on vielä vapaata kasvatusta äärimmäisenä oleva, mutta se ei ole kasvatusta ollenkaan, eli täydellinen heitteillejättö.

Vapaa kasvatus tarkoittaa käsitteenä sitä, että luotetaan lapsen arvostelukykyyn, eikä häntä kielletä. A.S. Neillin Summerhill koulu/ pedagogiikka edustaa tätä puhtaimmillaan. Suomessa tämän tyylinen kasvatus on ollut harvinaista. Vapaa kasvatus käsitettä käytetään usein väärin, sillä tarkoitetaan useimmiten varsin normaalia kasvatusta.

Suomalainen perinne muistaa usein sotien jälkeistä, autoritaariseen johtamiseen perustuvaa kasvatusta hyvällä. Kun aika muuttui 60-70 luvuilla, alettiin puhua vapaasta kasvatuksesta, vaikka lasta kontrolloitiin edelleen varsin paljon.

 

[Cobol]

Ehkä tähän väliin hieman katujengeistäkin? Viime aikainen keskustelu on pyörinyt katujengien ympärillä. Syystäkin.

Poliisi on nyt määritellyt sen, mikä on katujengi. Hyvä, että määrittely on tapahtunut ja se pohjaa muistaakseni hyvin eurooppalaisten tutkijoiden määrittelyyn. Määrittelyjä toki on useita.

Poliisin mukaan katujengi on useiden henkilöiden muodostama ryhmä, jolla on oma nimi ja identiteetti. Jengiin kuuluvat henkilöt tekevät erilaisia rikoksia yhdessä ja yksin. Tunnistettujen jengien nimet viittaavat usein katuihin tai kaupunginosiin.

Katujengissä on yleensä yksi tai useampi johtohahmo sekä ydinryhmä. Jengien keskeiset henkilöt ovat tällä hetkellä suomalaisia parikymppisiä miehiä, joilla maahanmuuttajatausta. Ryhmissä ja niiden vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä. Useilla keskeisillä jäsenillä on nuoresta iästä huolimatta pitkä rikoshistoria.

Suomessa katujengit eivät pidä katuja tai asuinalueita hallussa. Niihin kuuluvilla henkilöillä on kuitenkin laajaa vaikutusvaltaa sosiaalisen median alustoilla, joilla he ruokkivat rikollisen elämäntavan ihannointia ja vastakkainasettelua. Myös gangstarap-musiikkia käytetään uhoamisen ja vastakkainasettelun keinona. Vastakkainasettelut eskaloituvat väkivaltaisina yhteenottoina, joita on nyt jo nähty useita.

Poliisikomentaja Aapio korostaa yhteistyön merkitystä jengirikollisuuden torjunnassa - Poliisi

poliisi.fi

***

Iso kysymys on Ruotsin kokemusten pohjalta, kyetäänkö Suomessa estämään ns. Ruotsin tie, jossa katujengit pitävät tiettyä osaa alueista hallussaan ja kontrolloivat huumekauppaa. Aikaa on ja myös poliittista halua toimia. Mutta löytyvätkö keinot maahanmuuttajataustaisten kanssa tilanteessa, jossa monien heistä tulot muodostuvat erilaisista tuista. Muutama vuosi sitten luku oli 70-80 prosenttia tuesta riippuen. Ja tätä tukea oli nautittu alusta alkaen keskeytyksettä.

Miten tämän porukan saisi ensin kouluun, sitten oppimaan siellä ja vielä vähintään opistotasoisen koulutuksen kautta työelämään? Ellemme tässä onnistu, se on sitten siinä. Ainakaan lisää vastaavassa tilanteessa olevia humanitaarisia maahanmuuttajia ei Suomeen kannata ottaa ennen aiempien ongelmien ratkaisemista. Kun kotouttaminen ei toimi riittävän hyvin/juuri lainkaan, määrän lisääminen merkitsee ongelmien kasvattamista tulevaisuudessa.

Olisi mukava lukea, millaisia ratkaisuja mietitään. Mitä tehdä konkreettisesti niille jostain lukemani noin 1 200 helsinkiläisnuorelle, joilla on maahanmuutajatausta ja jotka eivät viihdy koulussa?

 

[Ck]

No tämähän se on mahtava asenne. Et tietysti vastannut, mutta meikäläisen paskapuhemittari hälytti sen verran, että halusin kommentoida. Viestistä tuli ehkä turhan pitkä, kun mieleen nyt sattui tulemaan aika paljon perusteluja. Jatka ihmeessä valitsemallasi tiellä, ei se minulta pois ole.

Se asenne oli sulla heti lähdössä pilalla.

En sivuuttanut hänen kokemuksiaan vaan kuten minullakin, minulla on myös hyviä kokemuksia ulkomaalaisista.

Kuitenkin jos henkilöllä on pelkästään positiivisia kokemuksia, niin todennäköisesti ei ole edes koskaan törmännyt heihin, jotka ovat ongelmallisia ja jos niitä kokemuksia ei ole maahanmuuttajista, niin todennäköisesti ymmärrys on hiukan sinisilmäinen.

Puhun nyt sellaisesta väkivallasta, johon ulkomaalaiset ihan normaalin oloiset nuoret olivat kyvykkäitä jo 90-luvulla, mitä suomalainen ei olisi voinut kuvitella olevan edes. Ei siis ole kohdistunut minuun, mutta siis tavallisilla nuorilla se raa'an väkivallan käyttämisen kynnys oli hyvin pieni.

Ja tässä ei toimi, kyllä suomalaisetkin vaan se toiminnan määrä oli todella laajaa ja raakaa henkilöiden määrään nähden.

Siksi en jaksanut kommentoida viestiäsi ja toinen syy oli vänkäävä asenne, johon en nyt jaksa lähteä mukaan.