Renkaat

[Shejbal]

Nykyisten autojen pito ja käsittelyominaisuudet ovat jo sen verran hyviä. Ja tietokone paikkaa loput jos ei kädet riitä.

Siinä yksi harhaluulo minkä vuoksi pelti rytisee ja paljon. Luullaan ettei olekaan liukasta kun on nelivedot, ABS, luiston- ja sutimisenestot jne. Nämä apulaitteet eivät kuitenkaan lisää yhtään kitkaa sinne renkaan alle.

Itse ajan talvella pääasiassa nastoilla ihan sen vuoksi, koska on kohtuullisen vittumainen tunne jäädä sutimaan puoleen väliin mäkeä paikalleen ja jono tietenkin perässä. Tällä hetkellä alla on vielä kitkat ja selvitty on tämän päiväisestä myräkästä, mutta pidän kitkoja lähinnä välikelin renkaina. Oikein liukkailla keleillä niillä on kyllä jatkuvasti ongelmissa. Ai niin, mutta mun autosta puuttuu se tietokone joka pitää sen itsestään tiellä...

 

[PeZu]

Se että kumpi on parempi kitkat vai nastat niin siihen ei ole yksinkertaista vastaus ollenkaan. Siihen vaikuttaa ensinnäkin paikkakunta, auton merkki, etu- vai takaveto, enemmän kaupunki/maantieajoa, jne. Johonkin quatroon voisi ihan helposti pistää kitkat huoletta eikä jäisi silti kovin helposti mihinkään jumiin.

Kitkat on sinänsä mukavemmat, mutta tulee pitkässä juoksussa kalliimmaksi, kun ne kuluvat nopeammin ja on jo parin talven jälkeen vaihtokunnossa, jos siis haluaa edes vähän pitoa. Nastat ehkä pidempi kestoisempia ja pärjää yhden/parin talven pidempään riippuen tietysti ajomäärästä.

Itse tuli tänään huomattua että itsellä on aivan paskat nastat alla, vaikka onkin pintaa reillusti, mutta taitaa olla jo niin kovettunut toi pinta että on siksi liukas. Mutta ei oo rahaakaan ostaa uusia, niin on pakko noilla vanhoilla pärjätä...

 

[Aatos]

Siinä yksi harhaluulo minkä vuoksi pelti rytisee ja paljon. Luullaan ettei olekaan liukasta kun on nelivedot, ABS, luiston- ja sutimisenestot jne. Nämä apulaitteet eivät kuitenkaan lisää yhtään kitkaa sinne renkaan alle.

Totta, itse ajelin yöllä viraabelityön vuoksi Tampereella ympäri kaupunkia. Kytkin omasta autostani pois luistoneston, ajonvakautusjärjestelmän ja annoin pyörien sutia reilusti. Sain jotenkin paremman tuntuman lumipöperöön, jota oli paikkapaikoin (on vieläkin) 20-30 cm. Ja matka taittui.

Ja kun muita autoja, muutamia takseja lukuunottamatta, ei juuri liikkunut tyhjää pelikenttää piisasi.

Nastoista ja kitkoista sen verran, että ammattikuskien vakiovastaus on tähän, että jos haluaa päästä joka aamu liikkeelle valinta on ilman muuta nastarenkaat. Itse ajoin pari vuotta sitten kitkoilla koko talven ilman
ongelmia, mutta tuo talvi oli sään suhteen helppo kitkoille.

Voisiko joku ymmärtävä, selittä mulle erään asian. Eli autoni on Golf 2.0 Turbo, ja kun laittaa luistoneston päälle ja painelee kaasua ja luistunestovalo ilmoittaa puuttuvansa ajeluun, samalla ajotietokone ilmoittaa aivan järjettömiä kulutuslukemia. Tyyliin 38-43 litraa sadalla kilsalla. Vähän off topic, mutta täältä löytyy joka alan asiantuntioita, joten tähän varmaan löytyy fiksu vastaus.

 

[kantriantero]

Onko joku vaihtanut kitkoista nastoihin jollain pätevällä perusteella?

Minä. Onhan ne kitkat kieltämättä mukavat ja pari ensimmäistä talvea pitokin oli vielä ok, mutta sen jälkeen kumiseos oli ainakin Nokian Q:ssa kovettunut niin liukkaaksi, että ajamisessa alkoi olla minun makuuni tarpeettoman kovaa jännitystä mukana. Viides talvi samoilla renkailla olikin jo melkoista luistelua vaikka pintaa oli periaatteessa jäljellä vaikka kuinka. Eipä ole tullut käsijarrullakaan leikittyä koskaan niin paljoa kuin viime talvena.

Jos vaihtaa autoa ja siinä samalla renkaita 2-3 vuoden välein, tai kilometrejä tulee niin rutkasti, että renkaat menee vaihtoon tuossa ajassa, niin voisin itsekin vielä harkita kitkarenkaita, muuten en. Omalle lähes päivittäiselle ajoreitille osuu valoristeys, jossa on saanut ylämäkeen useinkin peiliksi sudittujen ajourien välistä epätoivoisesti hakea pitävää kohtaa ja yrittää kieli keskellä suuta kakkosvaihde silmässä nostaa kytkintä, samalla kuin viereisellä kaistalla mummot ruopii nastoilla jonossa rinnalle ja ohi. Mukavuutta ne vaivattomat liikkeellelähdötkin ovat, jota alkaa arvostaa enemmän, kun se puuttuu.

Kitkarenkaiden uutena omistajanahan sitä tuli tietenkin alussa asiaankuuluvasti machoiltua ja ihasteltua ääneen kaikille tuttaville kuinka hyvin niillä pärjää, mutta takki kuitenkin vähitellen kääntyi. Palataan muutaman vuoden päästä uudestaan asiaan ja katsotaan mihin kehitys sitten on kehittynyt - nastalliset Hakkapeliitat tulee sitä ennen alle.

PS. Vai voisiko joku joka on päässyt käsiksi TM:n tämänvuotiseen vertailuun olla niin ystävällinen ja listata tänne parhaat renkaat? Nokialaiset ovat ainakin aina ennen takuuvarmasti pärjänneet noissa, miten nyt?

 

[Target]

PS. Vai voisiko joku joka on päässyt käsiksi TM:n tämänvuotiseen vertailuun olla niin ystävällinen ja listata tänne parhaat renkaat? Nokialaiset ovat ainakin aina ennen takuuvarmasti pärjänneet noissa, miten nyt?

Nokialaiset veivät ykköstilat TM:n ja Tuulilasin testeissä. Continentalit lähes tasoissa. Rengaskoko 205/15.
Yllättävä oli 195/15, eli yleisempi koko, Continentalit olivat paremmat.
Mutta erot olivat niin pieniä, ettei niillä suurempaa merkitystä ole. Kuka tykkää mistäkin.

 

[Daespoo]

Voisiko joku ymmärtävä, selittä mulle erään asian. Eli autoni on Golf 2.0 Turbo, ja kun laittaa luistoneston päälle ja painelee kaasua ja luistunestovalo ilmoittaa puuttuvansa ajeluun, samalla ajotietokone ilmoittaa aivan järjettömiä kulutuslukemia. Tyyliin 38-43 litraa sadalla kilsalla. Vähän off topic, mutta täältä löytyy joka alan asiantuntioita, joten tähän varmaan löytyy fiksu vastaus.

Itse arvaan että se johtuu siitä että autossasi on luistonesto toteutettu ABS-jarrujen avulla eli kun pyörä alkaa sutimaan, luistonesto rajoittaa pyörän pyörimistä jarrujen avulla. Eli ts. moottori käyttää tehoa pyörien pyörittämiseen mutta samalla jarrut jarruttavat pyörintää niin syntyy tilanne jossa et liiku kovin nopeasti eteenpäin mutta moottori kuluttaa bensaa paljon.

Riippuu vähän mistä ajotietokone mittaa ajetun matkan.

 

[pasil]

Volkkari-konsernin autoissa myös ahtopaineet/konetehot tippuu sutimisen myötä. Ei tosin aina, en ole varma mikä tuon paineiden tiputuksen aiheuttaa. Eli antanee sutaista "muutaman" kerran ilman konetehon pudotuksia.

 

[Rodion]

Volkkari-konsernin autoissa myös ahtopaineet/konetehot tippuu sutimisen myötä. Ei tosin aina, en ole varma mikä tuon paineiden tiputuksen aiheuttaa. Eli antanee sutaista "muutaman" kerran ilman konetehon pudotuksia.

Menee OT:n puolelle, mutta villi arvaus:

Konetehoja tiputetaan vähentämällä polttoaineensuihkutusta tai katkomalla sitä ja samalla on tietenkin pakko pienentää moottorin imemää ilmaa, eli kaasuläppää kiinni ettei mene liian laihalle ja sitä kautta tapahtu mitään ikävää.

Kun ilmamäärää pienennetään, niin turbo ei pyöri tarpeeksi tuottaakseen paineita. Eli siis paineet putoaa varmaan ihan samasta syystä miksi paineet putoaa kun nostaa jalan kaasulta.

 

[Daespoo]

Kun ilmamäärää pienennetään, niin turbo ei pyöri tarpeeksi tuottaakseen paineita. Eli siis paineet putoaa varmaan ihan samasta syystä miksi paineet putoaa kun nostaa jalan kaasulta.

Jatketaan vielä snadisti OT. Ilmamäärän ei suoranaisesti pyöritä turboa vaan pakokaasut ja kun kun tarpeeksi ei polteta ainetta pytystä ei myöskään synny turboahtimen vaatimia pakokaasuja joten turbokaan ei pyöri.

Tosin ilmamäärän pieneminen aiheuttaa välillisesti saman mutta enisei.

VW:n turbothan ovat perinteisesti hyvin pieniä jotta ne saadaan mukaan jo alakierroksilla.

 

[White Wolf]

Minä. Onhan ne kitkat kieltämättä mukavat ja pari ensimmäistä talvea pitokin oli vielä ok, mutta sen jälkeen kumiseos oli ainakin Nokian Q:ssa kovettunut niin liukkaaksi, että ajamisessa alkoi olla minun makuuni tarpeettoman kovaa jännitystä mukana. Viides talvi samoilla renkailla olikin jo melkoista luistelua vaikka pintaa oli periaatteessa jäljellä vaikka kuinka. Eipä ole tullut käsijarrullakaan leikittyä koskaan niin paljoa kuin viime talvena.

Tuo onkin Nokian kitkojen ominaisuus...
Taksarin kans olikin tuossa syksyllä just juttua (kun oli talvirenkaiden osto itsellä edessä), että Nokian kitkat on muuten hyvät mutta ensimmäisen talven jälkeen ominaisuudet alkavat tippua todella rajusti.

Ostin sitten itelle Michelinin X-Ice kitkat. Vaikuttaa hyviltä. Viime talven ajelin auton mukana tulleilla "saksan kitkoilla" pysyin niilläkin hyvin tiellä. Enkä jäänyt edes kaupungissa mihinkään risteykseenkään vaikka oli ylämäkeä&jäätä (takavetoinen auto, ei luistonestoa).

Tuo risteyksistä lähteminen sitten onkin yleensä aika mielenkiintoista seurattavaa - oli alla sitten nastat tai kitkat:
-Monet näyttää tekevän sitä, että kirrokset sinne n.3000 ja kytkin ylös nopeasti -> varmasti luistaa/suttaa. Eikö osata lähteä rauhallisesti?

Talviautoilu nyt muutenkin on taito- ja malttilaji.

 

[Rodion]

Jatketaan vielä snadisti OT. Ilmamäärän ei suoranaisesti pyöritä turboa vaan pakokaasut ja kun kun tarpeeksi ei polteta ainetta pytystä ei myöskään synny turboahtimen vaatimia pakokaasuja joten turbokaan ei pyöri.

Jatketaan OT:

Itse asiassa se on juuri moottorin sisään imemä ilmamäärä, joka sitä turboa pyörittää. Voihan se tietenkin olla ehkä hankala ymmärtää, koska pakopuolella se turbo on, mutta kaikki turboa pyörittävä ilma on ainoastaan sitä imuilmaa.

Jos nyt ei huomioda pakopulssien energiaa...

"kun tarpeeksi ei polteta ainetta", meinaat, että sitä ainetta voi polttaa ilman imuilmaa ja silti tulee pakokaasuja...?

Moottorin toiminnan voi yksinkertaistaa, kun ajattelee sitä vain ilmapumppuna, mitä enemmän ilmaa saadaan vedettyä koneen läpi, sitä enemmän saadaan tehoa.

 

[Cosmo]

Q:t ovat alla per tänään, ja ne ovat kyllä uutenakin aika huonot mielestäni. Hyvällä kitkakelillä ne toki pitävät kuten pitää, mutta märällä asfaltilla, (jollaista on kuitenkin tarjolla aika paljon talvirengasajasta) ne ovat kyllä niin liukkaat, että joku voisi siitä jopa nauttia. Sitä en tiedä koveneeko se seos vai ei, mutta melkoinen lentävä matto kärrystä vaihdon jälkeen tulee, vaikka nytt oista talvea aloittavat.

Kauppaan kohta uusia ihmettelemään, mutta sladitellaan nuo nykyiset loppuun sitten tai jätetään "kahdet renkaat" -myyntiargumentiksi. Lisäksi vaihtoa puoltaa 15-tuumainen akuankkakoko, jotka pitäisi vaihtaa vähän isompiin. Tuokohan samalla kasvava renkaan leveys jotain komplikaatioita, hmm..

ESP:n toiminnan ja "hyödyn" olen huomannut konkreettisesti ainakin silloin, kun nousee Tuusulantieltä Kehä I:lle länteen kun ramppi on ihan jäinen ja jyrkkä tietysti. Antaa koneelle vaan kaasua rohkeasti, niin hauskasti nitkutellen kärry kiipeää ylös ihan yllättävän kovaa vauhtia. veto-pusku-oikaisu-veto-pusku-oikaisu jne., sellaista hassua siksakkia. Tämä siis nelarilla ja kitkoilla ja korkealla pulssilla. Toki siitä on kaikki ylös päässeet, mutta onpahan hauskaa ainakin.

Onneksi on taas talvi ja kaikki kysymykset nelivedon hyvyydestä saavat vastauksen. Pitkät loivat lumiset mutkat ja jäiset ylämäkiset lähdöt, oih.

 

[Trenchtown]

Olisko tähän vaikka jotain lähdettä? Olen kyllä aina kuvitellut turbon saavan käyttövoimansa pakokaasuista pl. tietenkin remmiahtimet.

Ei tarvitse kiistellä. Aina oikeassa oleva wikipedia kertoo tässäkin asiassa, että miten se turbo sitten oikein toimii:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Turbo

 

[Salama44]

Noin niinkuin yleensä tästä kitkat vs. nastat asiasta olen tullut siihen tulokseen, että absoluuttista totuutta ei ole. Ajeluympäristö ja ajajan ajotavat ja mieltymykset sen määräävät.

Tästä olen samaa mieltä. Itse ajelin alussa 16 vuotta nastoilla ja sain auton talvikelillä ulos tieltä kaksi kertaa ja useampi läheltä piti peräänajotilanne sattui. Viimeiset seitsemän vuotta olen ajanut kitkarenkailla eikä ole vielä ollut edes yhtään läheltä piti tilannetta. Varovaisuutta täytyy tietenkin tietyissä olosuhteissa noudattaa. Nastoihin luotti ehkä liikaakin ja sen vuoksi tuli näitä vaaratilanteita. Kokemus tuo varmuutta niin kuin eräässä mainoksessa sanotaan.

Ajeluympäristö ja ajomukaavuus ratkaisevat ainakin omalta kohdaltani sen miksi käytän kitkarenkaita. Jos ajaa pääasiassa hyvässä kunnossa pidettäviä pääteitä niin tosi liukkaat päivät, jolloin olen liikenteessä voi laskea talven aikana yhden käden sormilla. Sivuteillä ei ole ongelmia normaalilla pakkaskelillä, mutta jos jäinen tie on märkä niin silloin niitä kannattaa kitkoilla välttää. En näe mitään syytä nastarenkaiden käyttöön, jos ajokilometreista ja ajoajasta yli 90 % tapahtuu talven aikana hyvissä tai tyydyttävissä olosuhteissa joissa pärjää kitkarenkailla. Työmatka on tuttu ja turvallinen, jonka joskus aikoinaan joutui ajamaan liukkaalla kelillä kesärenkaillakin kun jätti nastarenkaiden vaihdon liiaan myöhään. Nyt olen vaihtanut kitkarenkaat lokakuun alussa päälle ja toukokuun alussa pois, eikä talvi ole "yllättänyt" vielä kertaakaan.

 

[Daespoo]

Jatketaan OT:

Itse asiassa se on juuri moottorin sisään imemä ilmamäärä, joka sitä turboa pyörittää. Voihan se tietenkin olla ehkä hankala ymmärtää, koska pakopuolella se turbo on, mutta kaikki turboa pyörittävä ilma on ainoastaan sitä imuilmaa.
.

No nyt voisin väittää että olet kategoorisesti väärässä eli turboahdinta (jonka suomenkielinen nimi on PAKOKAASUahdin) pyörittää nimenomaan moottorissa syntyvät pakokaasut, näiden pakokaasujen avulla turbo työntää lisää ilmaa moottoriin jolloin voidaan työntää myös lisää bensaa joka lisää siis tehoa.

Eli siis sitä ahdinta pyörittää pakokaasut ja tämä pyörimisliike ohjataan mekaanisesti toiselle propellille joka imee imukanaviin lisää ilmaa. Fakta on kuitenkin se että turbon pyörimisvoima tulee pakokaasuista jotka vapaastihengittävissä ohjataan siis suoraan pakoputkistoon (ts. niitä ei käytetä varsinaisesti hyväksi)

On olemassa myös mekaanisia ahtimia kuten yleisimpänä ns. Roots-tyyppinen ahdin joka saa pyörimisvoimansa kampiakselin pyörimisestä. Tässä on se etu että ahdin toimii heti tyhjäkäyntikierroksista lähtien toisin kuin turbo mutta suuremmilla kierroksilla turboahdin antaa enemmän tehoa.

Uusissa VW:n TSI-koneissa on molemmat ahtimet jolla saavutetaan molempien ahdintyyppien hyödyt.

Turboilla voidaan myös kikkailla, esimerkkinä Bugatti EB110 jossa on neljä pientä turboa, tällä saavutetaan se että pienillä kierroksilla pakokaasut ohjataan vain osalle turboista jolloin ne pienen kokonsa ansiosta pyörivät pienemmilläkin kierroksilla ja kierrosten noustessa otetaan muutkin turbot käyttöön.

 

[Rodion]

No nyt voisin väittää että olet kategoorisesti väärässä eli turboahdinta (jonka suomenkielinen nimi on PAKOKAASUahdin) pyörittää nimenomaan moottorissa syntyvät pakokaasut, näiden pakokaasujen avulla turbo työntää lisää ilmaa moottoriin jolloin voidaan työntää myös lisää bensaa joka lisää siis tehoa.

Laitan tähän osoitteen kuvaan, josta selviää mitä tarkoitan:

http://static.howstuffworks.com/gif/turbo-plumbing.gif

Katso kuvaa ja kerro mistä muualta sitä ilmaa saadaan sylinteriin kuin kaasuläpän kautta, eli imuilmaa? Se imetty ilma kompressoidaan ja heitetään sekaan vähän polttoainetta -> ilma kuumenee ja laajeneem kun polttoaine-ilmaseos syttyy kipinästä, tämän jälkeen vaan sen ilman nimitys muuttuu "pakokaasuksi", vaikka ilmamäärä ei sinällään kasva.

Ilman imuilmaa turbo ei pyöri, mutta pelkän imuilman avulla turbo pyörii (kokeilepa startata turboautoa, jossa ei polttoaineensyöttö toimi).

Eli, kun kaasua nostaa, niin imuilman pienentyminen johtaa siihen, ettei turbokaan ahda yhtä paljon kuin ennen, koska imuilman pienentäminen johtaa tietenkin pakokaasujen pienentymiseen.

Jos kuvitellaan, että turbo vaikka ahtaa tietyllä kaasun asennolla (ja kuormalla) 0,5 bar ja nyt vähennetään imuilman saantia 50%. Et voi saada turboa ahtamaan edelleen sitä 0,5 baria ainoastaan polttoainetta lisäämällä, vaan tarvitaan sitä imuilmaa.

Ilmeisesti tässä nyt puhumme vaan aidasta ja aidan seipäästä.

Virittäminen on moottorin hengittämisen parantamista, oikeanlainen virittäminen lähtee aina siitä, että maksimoidaan moottorin saama imuilma ja siten tähän sovitetaan polttoainejärjestelmää siten, että se pystyy pitämään seoksen kurissa.

Ja kuten olen jo todennut: moottorihan on vain iso ilmapumppu, teho on suoraan verrannollinen moottorin läpi kulkevan ilman massaan.

Näin ollen, syy miksi ahtopaineet putoaa luistoneston toimiessa on se, että moottorin imemää ilmaa rajoitetaan.

 

[Daespoo]

No on sulla aika eri käsitys termistöstä jos kutsut pakokaasuja "poltetuksi imuilmaksi" tjsp.

Imuilma = ennen palotapahtumaa
pakokaasut = palotapahtuman tuotos (+mekaaninen liike-energia)

Joka tapauksessa pakokaasut pyörittävät turboahdinta kansankielellä sanottuna ja tämän liikkeen avulla sylinteriin voidaan työntää enemmän imuilmaa kuin vapaastihengittävässä moottorissa.

 

[Rodion]

Imuilma = ennen palotapahtumaa
pakokaasut = palotapahtuman tuotos (+mekaaninen liike-energia)

Joka tapauksessa pakokaasut pyörittävät turboahdinta kansankielellä sanottuna ja tämän liikkeen avulla sylinteriin voidaan työntää enemmän imuilmaa kuin vapaastihengittävässä moottorissa.

Väittelyhän taisi lähteä liikkeelle siitä, että miksi ne ahtopaineet laskevat luistoneston toimiessa. Edelleen olen sitä mieltä, että turbo ei pyöri enää tarpeeksi kovaa, koska imuilman määrää pienennetään. Se tietenkin johtaa pakokaasujen määrä pienenemiseen, joka taas johtaa paine-eron pienentymiseen turbon siipien eri puolilla (eli pakosarjan ja downpipen välillä).

Olin siis vain yhden syy-seuraussuhteen kauempana...

Muistuttaisin ihan yleisesti, että turboa pyörittää nimenomaan paine-ero eikä mikään pakokaasujen liike-energia.

 

[Daespoo]

Itse asiassa väittely ei alkanut siitä vaan siitä väitteestä että imuilma pyörittää turboa joka on totta mutta vain välillisesti, turbon pyörimiseen vaikuttaa vain ja ainoastaan pakokaasujen virtaus. Imuilman määrä vaikuttaa pakokaasujen määrään yhdessä bensan syötön kanssa joten siinä mielessä olet oikeassa.

Siinä mielessä olet väärässä että pakokaasun aiheuttamaa turbon pyörimistä voidaan vähentää myös koskematta imuilman määrään esim. läpällä eli jos annetaan ilmamäärän olla samana mutta vähennetään bensansyöttöä niin seoksesta tulee laiha joka johtaa heikompaan palotapahtumaan -> pakokaasut eivät pyöritä turboa yhtä voimakkaasti.

Eli pakokaasujen syntymiseen tarvitaan molempia, bensaa ja ilmaa.

Puhumme samasta asiasta, eri kantilta. Vähän vain häiritsi tuo termi 'imuilma pyörittää turboa' joka on periaateessa oikein mutta vain välillisesti.

EDIT: lisäsit juuri tuon mitä tarkoitin että olit syy-seuraus suhteessa yhden askeleen jäljessä/edellä (riippuen miten haluaa katsoa)

 

[startin13]

Kitkoilla kitkutellaan.

Itse suosin kitkoja varauksetta. Nasta on ainoastaan nastempi omien kokemusteni mukaan silloin, kun liikutaan nollan molemmin puolin. Eli olosuhteet muuttuu niin että tien pinta menee jäähän.

Lumisella pinnalla tai nastojen rouhimalla alustalla kitkarenkaiden pito on mielestäni mahtava. Ja ajomukavuudeltaa kitkat on ehdoton valinta.
Nastarenkaissa ärsyttää se ulina kovemmilla vauhdeissa asfaltilla. Autossani on apsit ja luistonesto mutta ei epsiä.

Puolikuntoiset kitkat ovat kesärenkaina super-onnettomat, todella liukkaat.

Lisäksi ajelen usein myös nelivetomaastureilla ja niissä nastat ovat mielestäni pakolliset, koska pikkaisen nastattomilla venyy jarrutukset pitkiksi.

 

[Aatos]

Itse asiassa väittely ei alkanut siitä vaan siitä väitteestä että imuilma pyörittää turboa joka on totta mutta vain välillisesti, turbon pyörimiseen vaikuttaa vain ja ainoastaan pakokaasujen virtaus. Imuilman määrä vaikuttaa pakokaasujen määrään yhdessä bensan syötön kanssa joten siinä mielessä olet oikeassa.

Asiasta kanatalouteen.. Eli jyrkkä ei kitkoille omassa käytössä, auto kun on tärkeä vekotin työn puolesta.

Orginal OT oli tuo bensankulutuksen hurja kulutus ajotietokoneen mukaan. Sorry hyvän ketjun aloittajalle, että renkaat kitkattomasti ahdettiin moottorin sielun elämään.

 

[Daespoo]

Tosta luistonestosta vielä VW:n turboissa, en muista tarkalleen miten se on hoidettu mutta käytännössä vaihtoehtoja on siis ABSien käyttö sekä moottorinohjauksen kanssa leikkiminen. Lisäksi mietityttää että vähennetäänkö moottorissa todellakin imuilman määrää vai pyritäänkö tehoa vähentämään bensansyötön avulla? Kuulostaisi järkevämmältä vähentää bensan syöttöä kuin rajata imuilman määrää.

Kitkoissa tärkeätä on se liikkeen alkuvaihe todellakin eli kitkoilla on tärkeätä juuri siinä alussa pitää pito, kun auto on jo vähän liikkeellä niin rengas saa vähän pyörästä tyhjää ilman että auto jää paikalleen. Nastoilla tämä ei ole niin kriittistä.

 

[Rodion]

Tosta luistonestosta vielä VW:n turboissa, en muista tarkalleen miten se on hoidettu mutta käytännössä vaihtoehtoja on siis ABSien käyttö sekä moottorinohjauksen kanssa leikkiminen. Lisäksi mietityttää että vähennetäänkö moottorissa todellakin imuilman määrää vai pyritäänkö tehoa vähentämään bensansyötön avulla? Kuulostaisi järkevämmältä vähentää bensan syöttöä kuin rajata imuilman määrää.

Nämä meidän keskustelut kuuluisivat kyllä jo johonkin autoketjuun ennemmin kuin rengasketjuun... mutta jatketaan nyt täällä?

Luistonestohan toimii sekä ABS:ien että moottorinohjauksen kanssa yhteistyössä: ABS:t jarruttelevat sutivaa pyörää ja samaan aikaan moottorinohjaus leikkaa tehoja.

Se on taas ihan sama puhutaanko polttoainesyötön pienentämisestä vai imuilman määrän pienentämisestä, koska moottoriohjaus pelaa aika pienellä alueella mitä tulee bensa/ilma-suhteen lambda-arvoon.

Bensansyöttöä ei voi vähentää radikaalisti ellei myös ilmanottoa rajoiteta, muuten seossuhde menee liian laihalle ja voi esiintyä nakutusta, joka on erittäin vaarallinen asia moottorin kannalta.

Jos taas yritetään ainoastaan lisätä polttoaineensyöttöä jostain syystä, niin siinäkin tulee rajat vastaan, koska yli tietyn lambda-arvon alkaa katalysaattori ottaa nokkiinsa ja palorintamakaan ei etene sylinterissä toivotunlaisesti.

Kaikista helpoin tapa ymmärtää moottorin ja ohjausjärjestelmän toimintaa on juuri tuo imuilman määrä: kun haluaa tehoa ja painaa kaasua, niin itse asiassa silloin vain helpotetaan imuilman rajoitteita sylinteriin ja sylinteriin tulee enemmän ilmaa -> moottorinohjausjärjestelmä sitten annostelee sopivan määrän poltttoainetta tälle ilmamäärälle.

Jos taas nostetaan kaasua ja halutaan vähemmän tehoa, niin itse asiassa estetään imuilman vapaata kulkeutumista sylintereihin ja taas moottorinohjaus vain toteaa tapahtuneen ja vähentää polttoaineen syöttöä.

Ilman imuilman rajoituksia ja moottorinohjauksen syöttäessä aina tarpeeksi polttoainetta pitääkseen lambda-arvon oikeana, moottori kiertäisi itsensä ylikierroksille...

 

[Aatos]

Ihmettelin kovasti, että mikä v**** vaivaa kun auto alkoi ravistaa n.70 kilometrin nopeudessa.

Kyselin ja ihmettelin, kunnes tajusin että mulla ensimmäisen kerran aluvanteet + talvikiekot yhdistelmä. Lunta ja jäätä oli kertynyt vanteisiin, joten putsasin ne tökkimällä lumiharjalla. Avot, ravistukset loppu siihen..Ja matka munanjatkolla voi jatkua.

 

[Lukkoseppä]

Ihmettelin kovasti, että mikä v**** vaivaa kun auto alkoi ravistaa n.70 kilometrin nopeudessa.

Kyselin ja ihmettelin, kunnes tajusin että mulla ensimmäisen kerran aluvanteet + talvikiekot yhdistelmä. Lunta ja jäätä oli kertynyt vanteisiin, joten putsasin ne tökkimällä lumiharjalla. Avot, ravistukset loppu siihen..Ja matka munanjatkolla voi jatkua.

Meinasin keskiviikkona kirjoittaa täysin samaa, ihmettelin jo tiistaina kotiinpäin ajellessani että mikä vittu tässä laitoksessa nyt on kun tuntui kaupunkinopeudessakin ravistavan rattia hienoisesti. Keskiviikkona piti sitten kokeilla isommalla tiellä että miltä tuntuu... 80km/h oli ihan maksimi, sitten tuli mieleeni että niin, parkkasin autoni tiistaina reteästi melkoiseen lumihankeen, nelivedolla melkein muna pystyssä. Niinhän se sitten oli että vanteiden leveä ja tasainen sisäkehä oli täynnä jäätä, peltivanteilla ei ennen tätä tapahtunut koskaan. Täytynee tottua leveisiin pyöriin ja elämänlaatuun jota kauppias lupasi.