Jos käy katsomassa muiden Lukon kanssa samoista sijoista kamppailevien joukkueiden suorituksia (HPK, HIFK, ILVES, PELICANS, TPS) sekä jopa kärkijoukkueiden niin on aika helppo nähdä, että liiga on tänä vuonna niin tasainen, että suuria voittoputkia ei juurikaan ole tullut kenellekään. Näitten ensin manittujen joukkueiden kohdalla puhutaan kaikista ns. vuoristoratajoukkueina. Hyvän pelin jälkeen mikä tahansa näistä joukkueista voi hävitä mille tahansa eikä liigassa ole yhtään heittopussia kuten viime kausina on usein ollut.
Edelleen tuo Lukon suuri vaihtuvuus on ollut myrkkyä joukkueen syntymiselle. Tosin ei Lukkokaan ole ainoa joukkue, jolla pelaajaruletti on pyörinyt tähän malliin. Lukolla kyllä pelaajat ovat vaihtuneet ratkaisupaikoille.
Kumpikaan näistä em. asioista ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että todella usein Lukon hävitessä Urama kommentoi halun ja kiiman puuttuneen. Se huolestuttaa. Välillä taas joukkue taistelee esimerkillisesti ja silloin yleensä peli voitetaan. Mikä on sitten vialla? Pelkästä halusta se ei ole aina kiinni, vaan pitää muistaa että kentällä on toinen joukkue ja sen ruorissa valmentaja, joka suunnittelee taktiikkaa Lukkoa vastaan.
Mielestäni nämä Uraman kommentit viestivät kuitenkin nimenomaan siitä, että kaikki eivät pelaa yhteisen tavoitteen eteen. Se näkyy etenkin Lukon joutuessa tappiolle : selät suoristuvat ja tuntuu ettei sydäntä löydy tarpeeksi taistelemaan edes Rauman Lukon kunnian eteen.
Nyt pitää toivoa, että Urama ja kapteenisto järjestäisi vaikka jonkun yhteisen tempauksen joukkueen kanssa ja tauon jälkeen nähtäisiin taas asenteella pelaava Lukko. Tämän lisäksi toivoisin kädet ristissä, että Kovanen ja Laitinen palaisivat ruotuun. Tällä hetkellä Lukon pakistossa on pari sellaista kaveria joiden vastuu on taitoihin/ominaisuuksiin nähden aivan liian suuri.