Kauhean usein ja melkein aina tällä palstalla keskustelu Tepsin saavutuksista menee vänkäykseksi jostain yksittäisistä pelaajahankinnoista. Esim. Eisenmengelen hankinta on tässä pisara meressä ja se, että onko vastuu hänen hankinnastaan Kalliolla vai Uramalla.
Urheilijohtajan onnistumista voi aika helposti mitata urheilullisella menestyksellä. Osittain toki voi ottaa mukaan myös taloutta (pelaajabudjetissa pysyminen, hyvät pelaajasopimukset jne) sekä pelaajakehityksen.
En nyt jaksa noihin muihin lähteä, mutta se ensimmäinen eli urheilullinen menestys sojottaa kohti lattiaa Uraman kaudella.
Tullessaan taloon 1.5.2020 hän korosti, että tulevan kauden (20-21) joukkue on Kallion et kump kasaama. No, tuolla porukalla otettiin hopeaa.
Tässä kohtaahan kaikki näytti todella hyvältä. Siihen päälle palkattiin vielä Ahokas, joka oli tuossa kohtaa todella kuuma valmentajanimi ja meriittejä jo vyöllään. Todella hyviä omia junnuja oli myös edustuksessa ja tuostahan päästiin toisen kerran putkeen finaaliin.
Urama näytti lähes nerolta.
Mutta, sen jälkeen suoritustaso on valahtanut todella alas.
Ahokkaan toisen kauden riitely ja sekoilu. Miettisen ajan alakulo. Reippaat budjetin ylitykset, joista päästy säästökuuriin. (Ei tietysti pelkästään Uraman, vaan koko konsernin leväperseisyyttä taloudessa)
Posina lasken edelleen tuon jatkuvan virran P-Amerikkaan. Siinä tehty hyvää duunia koko Uraman jakso, vaikkakin tuossa merkkejä taantumisesta.
Eli ts. kaikki mittarit alkaneet osoittamaan väärään suuntaan Uraman toimintajaksolla.
En syytä yhtä miestä tästä, vaan koko Tepsin ongelma. Mutta jos sitä urheilujohtajan onnistumista pitää arvioida, niin en keksi parempiakaan mittareita.
Uramalla nyt 2v jatkot median mukaan. Aika näyttää ja kääntää kurssi. Jos ei käänny (selkeästi parempaan), niin ei mitään perusteita jatkaa sopimusta yhtään pidempään. Budjetti on pieni, mutta siinähän sitä on sauma osoittaa olevansa ammattimies. Ruikutukset vähemmälle ja työhaalarit jalkaan.
Loppusijoitukset
(20-21: 2.)
21-22: 2.
22-23: 10.
23-24: 8.
24-25: 12. (jatkosopimus Uramalle)
Omalla kohdalla "realistinen" odotusarvo tulevien kausien kohdalla on top8 -joukkue. Budjetti pieni, mutta ei Turussa voi tyytyä mihinkään jämäsijoihin. Selkeästi oltava playoff-joukkue, mutta realistista on että TOP4 -sijoituksista ei taistella ilman satumaista onnistumista joka rintamalla (valmennus, loukkaantumiset, täydelliset hankinnat ja hyviä nousuja junnuista).