Mainos

Raipe, Joppe, Pulu ja Mikke Kanadassa 2011 eli Suomen otteet nuorten MM-kisoissa.

  • 140 074
  • 457

tuukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ei Armian tarvi olla ensimmäisenä jokaista kulmakiekkoa rouhimassa, ei vääntämässä laidassa kaikissa kaksintaisteluissa. Eiköhän Se oo semmosta Heatley-tyylistä pelisilmää, milloin kannattaa mennä rouhiin ja milloin ottaa pari taka-askelta ja odottaa ranteet lukossa irtokiekkoa. Pelistä jäi kaks voitettua kamppailua hyökkäyspäässä mieleen ja tärkeet maalit niistä iskettiin. Nimenomaan Armian väännöistä kaks jäi mieleen. Näitten kaverien tarvii tavallaan säästellä jossain tilanteessa, että ovat toisessa skarppina. Avainasemassa on valmentaja ja ketjun roolitus.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Itse koen Armian osalta lähinnä ongelmaksi sen, että hänellä ei löydy oikein joko a)rohkeutta b)palaa ajaa semmoisiin paikkoihin missä noilla taidoilla ja raameilla tekisi paljon enemmänkin tehoja. Joku puhui Rick Nashista, niin Armialla olisi periaatteessa rahkeita jopa olla tuhoisa kaveri NHL:ssä, jos löytyisi vielä enemmän sitä tiettyä paloa ja särmää.

Itseäni siis lähinnä jää harmittamaan Armian kohdalla, jos hän ei käytä sitä kaikkea potentiaaliaan sen takia, ettei viitsi kiristää ruuvia tai tehdä ikäviä asioita. Eilen esim. Salomäen maali ja Armian maali Donskoin syötöstä tuli siitä kun Armia meni vähän mukavuusalueensa ulkopuolella ja meni vääntöön. Samoin vielä lisää sitä uskallusta ja särmää sinne kun ajaa taidoillaan maalin eteen kiekon kanssa.

Noin muuten edelleen vähän kyllä ihmetytti peluutus ja pakko sanoa että jos osaa tehdä oikeita asioita ja on tahtoa, niin yllättävän paljon näköjään voi kehittää luisteluaan vielä tuossakin iässä kuin Mi.Granlund on tehnyt. Kaveri kun on nykyisin jopa Suomen hyökkäyksen parhaimmistoa luistelussa tai sitten se vain korostuu kun rinnalla on Pulkkinen ja pikkuveli.
 
Oikeastaan näitä kaikkia neljää henkilöä, yhtä herraa ja kolmea poikaa yhdistää se tekijä, että he eivät ole kummoisia luistelijoita. Eikä oikeastaan kovin moni muukaan Suomen joukkueesta.

Minun mielestäni suurin puute tähän on juoksuharjotteiden tekemättömyys tai niiden laatu. Toisena suurimpana se, että näillä pojilla ei ole kovinkaan suurta taustaa muista lajeista. Teemu Selänne oli Suomen mittapuulla todella lahjakas juoksija ja esim. Pavel Bure tunnetusti veti harjoitteluissaan 100 metrin viivajuoksuja, nämä herrat ovat/olivat jäällä pitelemättömiä.

Nykyään, kun katsoo hokijätkien menoa, niin alkulämmittelyissä vedetään se parikierrosta housut polvissa hokihölkkää ja se on siinnä. KooKoosta tiedän ainakin sen, että he kyllä tekevät kelkkajuoksuja silloin tällöin, mutta aika puolivillaisesti. Yksinkertaisesti juoksuharjotteita ei ole tai ne ovat aivan vääränlaisia, esim. kesällä juostaan jotain mäkijuoksua ja päätellään, että se toisi nopeutta. Luistelemalla ei nopeus kehity juuri ollenkaan, vaan kestävyys, salilla saadaan voimaa jalkoihin, mutta ei nopeutta. Nopeus saadaan jalkojen hermotusta ja iskutusta nopeuttamalla ja tähän helpoin keino on mielestäni juoksu.

Tällaista tuli vain tuossa mieleen.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Selittäkääs nyt vielä tarkemmin tuo kokonaisvaltainen pelaaminen. Mikä Armian kokonaisvaltaisesta pelaamisesta tekee huonomman kuin esim. Pulkkisen, Ruutun, Donskoin tai Ma Granlundin?

Tuota itsekin juuri eilen kommentoin, että kukaan pelaaja ei missään maailman huippusarjassa pelaa maali/peli -tahdilla, joten Armian lailla isossa roolissa pelaavan hyökkääjän on kyettävä antamaan jotain effortia silloinkin, kun tulee se maaliton peli. Pelin on kokonaisvaltaistuttava. Ei hänestä mitään pelintekijää tarvitse, eikä pidäkään lähteä muokkaamaan, mutta esim. kaksinkamppailu- ja puolustuspelaamisen täytyy olla parempaa silloin kun tehoja ei tule

Hejony mielestäni kiteytti asian. Omaan silmään Armia oli kaksi erää ketjunsa riippakivi, ei saanut yhtään syöttöä omille, sooloili sumppuun, menetti kiekon tai rääppäsi onnettoman rannarin. Mielestäni kahdessa ekassa ketjussa täytyy kyetä pelaamaan fiksummin, tasaisemmin, kokonaisvaltasemmin. Lainattava kiekkoa, ettei ketjun peli puuroudu täysin.

Tässäkin keskustelussa on mopo täysin hakotiellä. En tiedä, kummat vituttaa enemmän: Armia-negatiiviset "fleguilijat", vai porilaiset foliohatut kultapojun joutuessa kaltoin kohdelluksi. Korkeita varauksia, kärkiketjujen pelaajia seurataan aina suurennuslasilla näissä kisoissa. Se on fakta. Kanadasta vois tuoda meillekin tuon kulttuurin, jossa kritiikki ei ole kivittämistä eikä posi fanipoikailua. Peli näyttää kaiken.
 

Touho

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Suomi, Minnesota
Ennakkoonhan Suomen mv-kolmikko oli vuosikausiin heikoin

Eikös tässä ikäluokassa mennyt niin, että mv-kolmikko on oikeastaan parastasoisin moniin vuosiin, mutta se selvä ykkösmaalivahti puuttuu (tai ei puutu enää)? Tietysti Aittokallio on pelannut vasta yhden pelin, mutta vaikea on nähdä Aittokallion hyytyvän.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Yksinkertaisesti juoksuharjotteita ei ole tai ne ovat aivan vääränlaisia, esim. kesällä juostaan jotain mäkijuoksua ja päätellään, että se toisi nopeutta. Luistelemalla ei nopeus kehity juuri ollenkaan, vaan kestävyys, salilla saadaan voimaa jalkoihin, mutta ei nopeutta. Nopeus saadaan jalkojen hermotusta ja iskutusta nopeuttamalla ja tähän helpoin keino on mielestäni juoksu.

Tällaista tuli vain tuossa mieleen.

Toisaalta juoksemalla kehityt hyväksi juoksijaksi ja minä taas en käsitä miksi luistelu olisi huono vaihtoehto kehittää luistelua. Salilta saa voimaa SEKÄ nopeutta sillä voima on nopeutta, kyse on juuri tuosta hermotuksesta. Lisätietoja voivat antaa painonnostajat sekä kuulantyöntäjät. Varmaan se juoksuharjoittelukin on hyvästä, kun sen tekee oikein.

Mitä tulee sitten Joel Armiaan niin peli näyttää kaiken ja 2+1 USA:ta vastaan on mielestäni aika tyly näyttö. Armiasta pitää ymmärtää, että hän on roolipelaaja, maalintekijä jonka tärkein tehtävä on iskeä maaleja, ja nyt hän ratkaisi voiton Suomelle. Tämä on helppoa matematiikkaa. Ainahan voi jeesustella, että Armia ei tee sitä tai tätä mutta pitää ymmärtää, että hänellä tulee aina olemaan heikkouksia, niiden kanssa tulee vain elää. Pääasia on kehittää sitä vahvuutta eli juurikin maalintekoa. Kaikki eivät vain osaa tehdä maaleja, se on tyly fakta, vaikka sitä kuinka harjoittelisi niin jos ei ole luontaista kykyä siihen niin se ei vain onnistu. Armiankin pitää antaa kasvaa rauhassa eikä vääntää väkisin johonkin muottiin, jotta hänestä tulisi salonkikelpoinen pelaaja.

Toinen asia oli Aleksander Barkov ja hänen luistelunsa. Joo, on hidasta mutta katsokaapa nyt oikeasti, kun Barkov on kentällä niin milloin hän on pelin ulkopuolella? Sitten on se, että Barkov on jatkuvasti hyvässä peliasennossa ja pystyy jatkamaan peliä. Luistelu paranee iän myötä aivan saletisti, kun voimaharjoittelun saa tosissaan aloittaa ja kroppa pystyy jo liikuttelemaan moista järkälettä. Minä sanon, että siinä on pelottava sälli kymmenen vuoden päästä. Niin se oli isänsäkin mukamas hidas mutta vittu siltähän et kiekkoa ottanut pois kuin aseella, ja se luistelu kuitenkin oli tasapainoista ja taloudellista, aivan kuten pojallakin näyttäisi olevan.

Jos jostain pitää mussuttaa niin se on Mikael Granlund jota kohtaan on hirmuiset odotukset näistä kisoista. Granlundin pitää dominoida, piste. Toistaiseksi hän ei ole sitä tehnyt, vaikka paljon vastuuta kantaakin mutta aikaahan on vielä ja tärkeimmät matsit vasta edessä.
 

Kaitsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimo Summanen ja antipatiat
Toinen asia oli Aleksander Barkov ja hänen luistelunsa. Joo, on hidasta mutta katsokaapa nyt oikeasti, kun Barkov on kentällä niin milloin hän on pelin ulkopuolella? Sitten on se, että Barkov on jatkuvasti hyvässä peliasennossa ja pystyy jatkamaan peliä. Luistelu paranee iän myötä aivan saletisti, kun voimaharjoittelun saa tosissaan aloittaa ja kroppa pystyy jo liikuttelemaan moista järkälettä. Minä sanon, että siinä on pelottava sälli kymmenen vuoden päästä. Niin se oli isänsäkin mukamas hidas mutta vittu siltähän et kiekkoa ottanut pois kuin aseella---

Aamen. Hieman toivoisi realismia noihin "alaikäisille" asetettuihin odotuksiin. Jos nämä 94 ja 95 syntyneet pojat eivät heti dominoi ympäri kenttää, niin sitten on luokkaa: "täys paska, ei sillä mittään tee". Pyytäisin näitä kivittäjiä katselemaan vanhoja nauhoja nuorten mm-kisoista, miten Lecavalier tai Crosby pelasivat kisoissa saman ikäisinä. Olivatko he joukkueensa pistekärkiä?

Pokka, Ristolainen, Barkov ja jopa Määttäkin ovat kisoissa keräämässä kokemusta ja opettelemassa peliä. Vasta vuoden päästä heiltä on lupa odottaa pelilillistä johtajuutta ja Barkovilta vain hyvää vastuunkantoa terävimmän kärjen takana. He kaikki ovat vasta matkalla ja parin vuoden päässä siitä missä esimerkiksi Granlund ja Pulkkinen ovat nyt. Ja hekin ovat matkalla; ensimmäistä kertaa kokemassa miltä tuntuu, kun joukkueen odotukset lepäävät heidän henkilökohtaisten onnistumisten varassa.

Ei tuomita kavereita, ennen kuin on oikeasti sen aika. Jos kuumottaa, niin pohtikaa sitten ääneen tuliko J. Niinimäestä tai M. Elomosta se tähti, jota joskus povattiin.
 

Misi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga-Jokerit, St. Louis Blues, Teemu Pulkkinen
Eilen nähtiin jo hieman "fiksumpaa" Pulkkista. Ilmeisesti videopalaverissa oli puututtu ykköskentän liialliseen siirtelyyn maalipaikoissa, sillä Pulkkinen tuntui ampuvan hanakammin kuin pitkään aikaan näkemissäni peleissä. Edelleen kaverin pelaamisessa on suuria ongelmia, kun vertaa ukon potentiaalia.

Hyökkäyspäässä kiekon saadessaan Pulkkisen ensimmäinen ja usein viimeinen ajatus on, kenelle kiekon voisi syöttää. Samalla luistelu menee liukumiseksi ja lopulta kun syöttöpaikkaa ei tahdo löytyä ja pakki on jo iholla, niin syötöstä tulee liian vaikea.

Kaverilla on loistava pelisilmä ja syöttötaito, mutta kiekon kanssa pitäisi pyrkiä myös aktiiviseen liikkeeseen ja välillä haastaa vastustajaa, jonka jälkeen sillä laukaisutaidolla kannattaisi yrittää maalintekoa. Tällä hetkellä Pulkkisen pelaaminen puuroutuu liian usein, koska liike kiekon kanssa puuttuu aivan täysin. Pelaaminen on mennyt pelkäksi syöttelyksi pitkälti "liian" hyvien ketjukaverien ansiosta. Suurin syy löytynee viime kauden otteista, kun Kerälän johtama kolmikko oli hyökkäyspäässä turhan ylivoimainen ja peli meni välillä turhan hienoksi.

Itsekäs ja maaliahne Pulkkinen, joka osaa myös syöttämisen taidon on se pelaaja, joka lyö itsensä joskus läpi kansainvälisillä kentillä, tämän hetkinen "liukuva" Pulkkinen sitä ei tee.

Aktiivinen liike, haastaminen, itsekkyys, maaliahneus.. Tässä olet asian ytimessä. Pulkkisen pelaamiseen on tultava enemmän juuri näitä! Noin niinkuin pitkässä kuvassa Pulkkisen on kehitettävä pelaamistaan tähän suuntaan ja tässä turnauksessa jo askelia on otettavissa. Varmasti ei yhdessä yössä peli muutu täysin, mutta eilen ja useasti tällä kaudella aiemminkin maaliahneus on ollut jo aika hyvin kohdallaan. Se on mun mielestä just positiivinen asia ja hyvän maalintekijän merkki että vaikka aina ei osu niin maalia haetaan aktiivisesti silti ja lauotaan paljon. Terve itsekkyys on hyvää, mutta kuten sanoit myös tulee olla pelisilmää milloin sitä kiekkoa jakaa milloin ei. Tällä hetkellä Pulkkinen on maaliahne mutta melko epäitsekäs. Vähän liiankin ja hakee tosiaan hyvin usein syöttöä.

Eilen näin tosin minäkin aika tervettä tasapainoa Pulkkisessa, tätä "fiksuutta" mitä käytit. Paljon vetoja mutta ei tyhmällä tavalla pään hakkaamista seinään vaan kiekkoa osattiin jakaa. Välillä juuri kaipaisi vielä nimenomaan rohkeaa haastamista 1vs1 tilanteissa ja tuo aktiivinen liike on suuri kehityksen kohde ettei peli menisi hyökkäysalueella kiekossa sellaiseksi liukumiseksi. Nämä siis Pulkkisen kehityskohteet pitkässä juoksussa, kuitenkin eilinen peli oli Pulkkiselta aika onnistunut tämän hetken pelaamiseen suhteutettuna. Eikä hän huonosti pelannut muutenkaan! Erittäin yritteliästä ja "fiksua" mun mielestä. Eiköhän verkotkin rupea pikkuhiljaa heilumaan ja ykkösen peli toimimaan! :)

Kiva lukea kerrankin tälläisen maajoukkuefanin näkemyksiä näistä meidän junnuista jotka eivät ole millään tavalla vääristyneitä vaan täysin asian ytimessä!

Tää hyppäs aika ronskisti ulos kyllä varsinaisesti näistä kisoista ja käsittelee enemmän Pulkkisen puutteita yleisesti. Menis ehkä enemmän Pulkkisen omaan ketjuun mutta menköön tänne..
 

Lazuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Selittäkääs nyt vielä tarkemmin tuo kokonaisvaltainen pelaaminen. Mikä Armian kokonaisvaltaisesta pelaamisesta tekee huonomman kuin esim. Pulkkisen, Ruutun, Donskoin tai Ma Granlundin?
Kritisoin jo tuossa aiemmin esimerkiksi Pulkkista, joten en mitenkään kohdista kritiikkiäni yhteen kaveriin. Samalla tavalla esim. Granlundit voisivat parantaa vielä paljon. Armiaa kritisoin lähinnä siksi, että hänen pelaamisensa oli keskustelun aiheena ja halusin tuoda näkemykseni esiin. Ei tämä nyt ihan oikeasti ole niin henkilökohtaista, että täytyy ottaa nokilleen, jos omaa poikaa kritisoidaan.

Sanotaan nyt sitten vielä kerran, että monella on petrattavaa. Etenkin hyökkäyspää ei ole vielä esittänyt parhaita otteitaan ja toivonkin ehkä jonkinmoisia muutoksia seuraavaan peliin, kun vastustaja on alustavasti heikompi ja siten ehkä voitaisiin kokeilla erilaisia koostumuksia. Omat suosikkini ovat puolustajista Mäkinen ja hyökkääjistä Salomäki, joiden pelaamista on ilo seurata. Ja nyt en halua ketään nillittämään valinnoistani, sillä on siellä monia muitakin, jotka ansaitsevat ison peukun. En nyt vain jaksa alkaa luettelemaan kaikkia.

End of discussion minun osaltani.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Mirot

Suomen Mirot, Aaltonen ja Hovinen, pistivät silmään USA-pelissä. Kummastakaan en ole aiemmin kuullut, mutta molemmat tekivät paljon hyviä ratkaisuja kentällä. Hovinen on myös mukavan kokoinenkin suomalaiseksi pakiksi. Viitsisitsä et sä viitsis kirjoittaa pienet kykyjenetsijäraportit heistä?
 

Mikke73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukat, Ässät
Hejony mielestäni kiteytti asian. Omaan silmään Armia oli kaksi erää ketjunsa riippakivi, ei saanut yhtään syöttöä omille
Joo, noissa kahdessa erässä se ainoa kerta kun ko. ketju sai tulosta aikaan, oli nimenomaan Armian laitapelaamisen ansiosta. Että sellainen riippakivi.
 

ralph cox

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, AS Roma, Blues
Hienoa, että ensi kertaa viiteen vuoteen voitettiin nuorten-mm:ssä joku nelikosta Can, Rus, Swe, USA. Kivaa, että on pelaajia, joilta voi odottaakin jotain. Voisiko tässä Tauno Tasalakkien Luvatussa Maassa antaa tilaa orastavan tähteyden kehittymisellekin. "mitä tuo 17 -vuotias Zidane oikein kuvittelee itsestään, miksei se vaan juokse ja pistä palloa nopeasti eteenpäin"
 

Joe Plop

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Aamen. Hieman toivoisi realismia noihin "alaikäisille" asetettuihin odotuksiin...

Pokka, Ristolainen, Barkov ja jopa Määttäkin ovat kisoissa keräämässä kokemusta ja opettelemassa peliä.

Hyvä kirjoitus. Kaikkiaan noissa junnuissa itseäni eniten häiritsee se että he ylipäänsä ovat tuolla kisoissa. Ei sillä etteivätkö olisi tässä joukkueessa ansainneet paikkaansa mutta se, että Suomen juniorikiekkoilun taso yleensä on niin heikko ettei löydy yhtä joukkueellista 18-19 vuotiaita, tarpeeksi laadukkaita pelaajia. "Joudutaan" ottamaan mukaan 16v pelaajia, vaikkakin lahjakkaita sellaisia...
 

Ioota Rhoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Broad Street Bullies
Jos unohdetaan nimet selässä sekä odotukset, jotka nuo nimet tuovat mukanaan ja aletaan puhumaan pelkästään suorituksista kaukalossa...

Aloitetaan ykkösketjusta:

Suomen ykkösketju on ollut joukkueen paras ketju. Suurilla jääajoilla pelannut kolmikko on suorittanut tasaisesti kummassakin ottelussa luoden paljon maalintekopaikkoja ja ennen kaikkea suoriutuen parhaiten omassa päässä.

Ykkösestä 11 näyttää olevan ketjun pelinrakentaja, jonka syötöistä onkin syntynyt eniten maalintekopaikkoja. 11 on kuitenkin usein selvästi hitain mies jäällä, eikä tahdo millään pysyä luistimilla kun isommat vastustajat käyvät töytäisemässä. Ketjun kaksi muuta joutuvatkin usein auttamaan ja varmistamaan tilanteissa, joiden pitäisi olla kaksinkamppailuja.

6 on ollut aktiivisin hyökkäys päässä, mutta aktivisuus on näkynyt lähinnä hutilaukauksina ja varsin verkkaisina kiekon kuskaamisina. 6:lla on oikea suunta jäällä, kohti vastustajan maalia, (mikä on jo huomattavasti paremmin kuin kahdella muulla,) mutta vasta saatuaan kiekon ja silloinkin hieman huonolla tähtäyksellä. 6 liikkuminen ilman kiekkoa on ollut heikkoa. 6:en kannattaisi aktiivisemmin hakea itselleen vapaata laukaisu paikkaa, sillä nämä kaksi muuta näyttävät kyllä saavan ne vaikeammatkin syötöt perille.

20 taitaa olla puolustavasentteri. 20 ei aja hyökkäyspäätyyn kovinkaan ahnaasti vaan jää alemmaksi varmistamaan. 20 on pelannut virheetöntä varmaa peliä ja varsin uhrautuvaista puolustamista, mutta mitään kovin luovaa hyökkäyspelaamista ei pojalta ole näkynyt. 20 ei myöskään taida kovinkaan usein päästä maalintekotilanteisiin sen verran näytti jäätyvän saadessaan unelma syötön lapaansa. No, 20 on ketjunsa paras luistelija, ahkerin rouhija ja antaa myös paikan tullen maukkaita taklauksia, joten kyllähän se tässä ketjussa paikkansa täyttää.

Ottaen huomioon vastustajien taso, en löydä kovinkaan paljoa kritisoitavaa ketjun suorituksista kahden pelin jälkeen. Ketjun suurin haaste ja kehittämisen kohde on suoraviivaisuuden puute, ehkä kaukalon koko ja pelin tempo vaati vielä totuttelua. Oman maalin puhtaana pidon ja hyökkäyspään maalipaikkojen luonnin takia sanoisin, ettei tätä ketjua kannata vielä rikkoa. Pisteitä tulee kyllä varmasti kun roolit ja kemiat alkavat osua kohdilleen.
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Tuolla toisessa ketjussa on jotenkin päädytty sellaiseen hämmentävään konsensukseen, että Suomen ykkösketjun peli ei tällä hetkellä toimisi. Mistä lienee moinen johtopäätös tehty, kun kuitenkin kyseinen ketju rakensi esimerkiksi USA:ta vastaan lähes kaikki Suomen laatupaikat erityisesti avauserässä. Ei kai se tee ketjun pelistä huonoa, että Pulkkiselle sattui sellainen päivä, että vedot paukkuivat mihin sattuu.
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Yritetään nyt edelleen epätoivoisesti siirtää keskustelua tänne.
Mutta sitä ei pääkaupunkiseudulla ymmärretä millään että Pulkkinen ei ole missään mittarissa edes erityisen lahjakas, se on vaan äärimmäisen, timanttisen kova tekemään töitä.
Kaveri kuitenkin paukutti aikanaan 15-vuotiaana C-junnuissa 107 pistettä 28:ssa ottelussa, seuraavalla kaudella B-junnuissa 77 38:ssa. Minusta tuo kertoo poikkeuksellisesta lahjakkuudesta.

Vai oliko kyse vain siitä, että Pulkkinen oli tehnyt kymmenvuotiaasta asti töitä "äärimmäisen, timanttisen" kovasti? Mitä se lahjakkuus muuten on?
 

RepoMies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maple Leafs
Kiitti, nyt täytyy hankkia uus näppis kun kahvit tuli nenästä.

Mulla ei onneks ollu kahvia.

tomukku kirjoitti:
Pulkkinen ei ole missään mittarissa edes erityisen lahjakas, se on vaan äärimmäisen, timanttisen kova tekemään töitä.

Mihin perustat väitteen että Pulkkinen ei olisi erityisen lahjakas. Pulkkisella on hyvä pelisilmä ja erittäin hyvä maalivainu, joiden ansiosta on ollut tässäkin turnauksessa paljon maalipaikoilla. Nämä ovat nimenomaan niitä ominaisuuksia joihin ei kovallakaan työn teolla voi kovin paljon vaikuttaa. Lahjakas kaveri siis.

********

Mistähän pystyy muuten seuraamaan kisojen pistepörssiä? Allkaa Huberdeaut ja muut jo kohta karata Granlundilta jos ei pistetahti muutu.
 
Eipä Granlundilla kannata seurata noita tilastoja, vaan kokonaispeliä. Hän pelaa kapteenin roolissa molempiin suuntiin yhtä kovalla panoksella ja mielestäni on Suomen joukkueesta aktiivisin + paras takakarvaaja. Hänellä ei ole paineita NHL-scouttien vakuuttamisesta, koska hän on heidät vakuuttanut jo aikusten MM-kisoissa ja hänen NHL-paikka on varma.. näytönmahdollisuuden hän saa.

Tilastoja näissä kisoissa on turha seurata. Tasoerot ovat niin valtavat, että ne eivät kerro totuutta.
 

jamppa1919

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠Ässät♠
Mi Granlundin pelissä ei ole mielestäni ollut muuta moitittavaa kuin aloitukset, missä mies on ollut ihan sukka kahdessa ekassa pelissä. Mikä mahtaa olla aloitusvoittoprosentti? Ihmettelen jos on edes 30%. Onko Makke muuten parempi aloittaja jos häntä kokeiltais aloituksissa Miken sijaan?
 

Misi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga-Jokerit, St. Louis Blues, Teemu Pulkkinen
Mi Granlundin pelissä ei ole mielestäni ollut muuta moitittavaa kuin aloitukset, missä mies on ollut ihan sukka kahdessa ekassa pelissä. Mikä mahtaa olla aloitusvoittoprosentti? Ihmettelen jos on edes 30%. Onko Makke muuten parempi aloittaja jos häntä kokeiltais aloituksissa Miken sijaan?

En nopealta vilkaisulta löytänyt tilastoja kuin aloitustilaston 30 parhaasta, mutta ilmeisesti menee ainakin alle 50% niinkuin suurimmalla osalla Suomen joukkueesta. Itseasiassa ainut yli 50% aloituksia kahminut suomalainen on laituri Alexander Ruuttu joka on aloittanut kymmenen kertaa turnauksen parhaalla prosentilla 80%.

edit. nyt löytyi. Miken aloitusprosentti turnauksen ajalta on 48,84 %. Nosti tilastoaan selkeästi USA pelissä jossa aloitusprosentti oli jo 58.33%, Kanada pelissä se jäi hänelläkin vain 36,84 %:iin

edit2. Laitetaas nyt vielä lähteet peliin:

Kanada-peli
USA-peli
 
Viimeksi muokattu:

haepis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tuomarit, KooKoo, Red Wings
Mi Granlundin pelissä ei ole mielestäni ollut muuta moitittavaa kuin aloitukset, missä mies on ollut ihan sukka kahdessa ekassa pelissä. Mikä mahtaa olla aloitusvoittoprosentti? Ihmettelen jos on edes 30%. Onko Makke muuten parempi aloittaja jos häntä kokeiltais aloituksissa Miken sijaan?

MiG on voittanut 21 43 aloituksestaan, eli prosentiksi muodostuu 49.
 

jamppa1919

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠Ässät♠
edit. nyt löytyi. Miken aloitusprosentti turnauksen ajalta on 48,84 %. Nosti tilastoaan selkeästi USA pelissä jossa aloitusprosentti oli jo 58.33%, Kanada pelissä se jäi hänelläkin vain 36,84 %:iin

Okei eli on se sitten parempi kuin luulin. USA peli näköjään mennyt hienosti aloitusten suhteen ja tosiaan tuo Kanada pelin aloitusprosentti näyttäsi kertovan syyn mielikuvalleni.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös