(iltalehti tänään)
Kapina kytee
Suomen jääkiekkomaajoukkueessa kytee kapina.
Uusi päävalmentaja Raimo Summanen ei ole valmentanut vielä päivääkään, mutta jo nyt osa NHL-ammattilaisista on ilmoittanut, ettei maajoukkuepaita enää jatkossa kiinnosta.
Vain Summanen tietää miksi.
Tai kyllä asian tietää moni muukin. Sen vuoksi Summasen ympärille koottiin kokeita entisiä ammattilaisia, joista erityisesti Jari Kurrin harteille kasataan nyt toiveet siitä, että hän pystyy puhumaan NHL:n avainpelaajat myös jatkossa maajoukkueen käyttöön.
Kurria ja hänen näkemyksiään pelaajat kunnioittavat. Summanen ei vielä ole ammattilaisten kunnioitusta pystynyt hankkimaan. Väitetään.
***
Tiedän kirjoittavani arasta aiheesta ja tiedän, että liiton johto toivoo, että asiasta vaiettaisiin.
Mutta kun Summanenkin peräänkuulutti avointa keskustelua ongelmista käydessään kovasanaista keskustelua pelaajayhdistyksen Pekka Ilmivallan kanssa, niin uskallan "bannabullan" uhasta huolimatta nostaa kissan pöydälle.
Pelaajien viesti valmennusjohdolle tuntuu olevan se, että Summasen ja pelaajien olisi syytä käydä rakentava keskustelu maajoukkueen nykytilasta, tulevaisuudesta ja valmennusjohdon näkemyksistä heti kesän alussa.
Tuossa keskustelussa Summaselta toivotaan selkeitä näkemyksiä siitä, mihin suuntaan hän aikoo maajoukkuetta kehittää ja miten hän aikoo maajoukkuetta peluuttaa.
Yksi avainkysymys on se, salliiko Summanen myös erilaisten näkemysten esittämisen.
Seurajoukkueissa näin ei aina ole ollut, ja omia käsityksiään esittäneet pelaajat ovat tunteneet sen nahoissaan. Maajoukkueessa näin ei voi olla.
***
Summasen nimittämistä maajoukkueen päävalmentajaksi on kritisoitu taas MM-kisojen aikana. On kuitenkin aina paikallaan miettiä miksi. Olisiko kritiikin, joka tulee valmentajien puolelta, taustalla nähtävissä myös kateutta. Voisiko kritiikin syy olla se, että juuri kyseinen valmentaja syrjäytettiin valintaprosessissa?
Summanen tuo varmasti uusia ja tuoreita näkemyksiä maajoukkueeseen. Samalla maajoukkueen runko saattaa muuttua ja nuoret pelaajat saavat yhä enemmän vastuuta. Se ei välttämättä ole huono asia.
NHL:n ihannoinnin yhteydessä on myös hyvä muistaa se tosiasia, että jokaiselle NHL-pelaajalle MM-kisat ovat kuitenkin rankan kauden jälkeen vasta kauden toiseksi tärkein tavoite. Kun takana on yli 80 ottelua siinä tärkeimmässä sarjassa, näkyy se pakostakin, kun pelataan isolla jäällä.
***
Käytäväkeskusteluissa lyödään jo vetoa siitä, onko Summanen ensimmäinen maajoukkueen päävalmentaja, joka saa potkut, ennen kuin on valmentanut yhdessäkään ottelussa.
Lyön roponi vetoa, ettei ole.
Annetaan nyt ensin pelaajana lähes kaiken mahdollisen kokeneen ja valmentajanakin kotimaassa kaiken voittaneen Summasen antaa näyttönsä. Kun tutusta ja turvallisesta Aravirran ajasta siirrytään tuntemattomaan ja ehkä selkeästi särmikkäämpään Summasen aikaan, saattaa se pelottaa joitakin.
Avoin ja rehellinen keskustelu on suomalaisille kuin punainen vaate, mieluummin ollaan hiljaa, ja mutistaan ja rutistaan selän takana.
Selkäänpuukottajia tässä maassa riittää.
Jos Summanen on valmis avaamaan keskustelun pelaajien kanssa, niin samaa odottaisi pelaajilta. Ja sen jälkeen ne, jotka eivät suutaan saaneet auki, tekevät niin kuin sovittiin tai hiipivät nurkkiinsa murjottamaan.
Ja pitävät suunsa kiinni.
JARI PORTTILA
Kapina kytee
Suomen jääkiekkomaajoukkueessa kytee kapina.
Uusi päävalmentaja Raimo Summanen ei ole valmentanut vielä päivääkään, mutta jo nyt osa NHL-ammattilaisista on ilmoittanut, ettei maajoukkuepaita enää jatkossa kiinnosta.
Vain Summanen tietää miksi.
Tai kyllä asian tietää moni muukin. Sen vuoksi Summasen ympärille koottiin kokeita entisiä ammattilaisia, joista erityisesti Jari Kurrin harteille kasataan nyt toiveet siitä, että hän pystyy puhumaan NHL:n avainpelaajat myös jatkossa maajoukkueen käyttöön.
Kurria ja hänen näkemyksiään pelaajat kunnioittavat. Summanen ei vielä ole ammattilaisten kunnioitusta pystynyt hankkimaan. Väitetään.
***
Tiedän kirjoittavani arasta aiheesta ja tiedän, että liiton johto toivoo, että asiasta vaiettaisiin.
Mutta kun Summanenkin peräänkuulutti avointa keskustelua ongelmista käydessään kovasanaista keskustelua pelaajayhdistyksen Pekka Ilmivallan kanssa, niin uskallan "bannabullan" uhasta huolimatta nostaa kissan pöydälle.
Pelaajien viesti valmennusjohdolle tuntuu olevan se, että Summasen ja pelaajien olisi syytä käydä rakentava keskustelu maajoukkueen nykytilasta, tulevaisuudesta ja valmennusjohdon näkemyksistä heti kesän alussa.
Tuossa keskustelussa Summaselta toivotaan selkeitä näkemyksiä siitä, mihin suuntaan hän aikoo maajoukkuetta kehittää ja miten hän aikoo maajoukkuetta peluuttaa.
Yksi avainkysymys on se, salliiko Summanen myös erilaisten näkemysten esittämisen.
Seurajoukkueissa näin ei aina ole ollut, ja omia käsityksiään esittäneet pelaajat ovat tunteneet sen nahoissaan. Maajoukkueessa näin ei voi olla.
***
Summasen nimittämistä maajoukkueen päävalmentajaksi on kritisoitu taas MM-kisojen aikana. On kuitenkin aina paikallaan miettiä miksi. Olisiko kritiikin, joka tulee valmentajien puolelta, taustalla nähtävissä myös kateutta. Voisiko kritiikin syy olla se, että juuri kyseinen valmentaja syrjäytettiin valintaprosessissa?
Summanen tuo varmasti uusia ja tuoreita näkemyksiä maajoukkueeseen. Samalla maajoukkueen runko saattaa muuttua ja nuoret pelaajat saavat yhä enemmän vastuuta. Se ei välttämättä ole huono asia.
NHL:n ihannoinnin yhteydessä on myös hyvä muistaa se tosiasia, että jokaiselle NHL-pelaajalle MM-kisat ovat kuitenkin rankan kauden jälkeen vasta kauden toiseksi tärkein tavoite. Kun takana on yli 80 ottelua siinä tärkeimmässä sarjassa, näkyy se pakostakin, kun pelataan isolla jäällä.
***
Käytäväkeskusteluissa lyödään jo vetoa siitä, onko Summanen ensimmäinen maajoukkueen päävalmentaja, joka saa potkut, ennen kuin on valmentanut yhdessäkään ottelussa.
Lyön roponi vetoa, ettei ole.
Annetaan nyt ensin pelaajana lähes kaiken mahdollisen kokeneen ja valmentajanakin kotimaassa kaiken voittaneen Summasen antaa näyttönsä. Kun tutusta ja turvallisesta Aravirran ajasta siirrytään tuntemattomaan ja ehkä selkeästi särmikkäämpään Summasen aikaan, saattaa se pelottaa joitakin.
Avoin ja rehellinen keskustelu on suomalaisille kuin punainen vaate, mieluummin ollaan hiljaa, ja mutistaan ja rutistaan selän takana.
Selkäänpuukottajia tässä maassa riittää.
Jos Summanen on valmis avaamaan keskustelun pelaajien kanssa, niin samaa odottaisi pelaajilta. Ja sen jälkeen ne, jotka eivät suutaan saaneet auki, tekevät niin kuin sovittiin tai hiipivät nurkkiinsa murjottamaan.
Ja pitävät suunsa kiinni.
JARI PORTTILA