Kun Raimo Summanen saapui Hifkiin, puhui moni nimimerkki palstalla (eivät välttämättä nyt lainaamani) juurikin runkosarjasijoituksen noususta vähintään kuuden joukkoon, mutta kyllä siellä vilahteli joidenkin viesteissä jopa kotiedut puolivälieriin jne...nyt tuntuu, että itsepetos jatkuu tästä eteenpäin, kun olikin tarkoitus vasta tosipeleissä näyttää Ramin kortit...
Itse olen ollut koko ajan huolissani, mitä uutta Raimo Summanen tuo Hifkiin ja toistaiseksi huoleni on ollut aiheellinen. Tilastollisesti mitään ei ole tapahtunut.
Hieman ihmettelen, että miksi sinä Ässien fanina olet niin huolissasi meistä? Itsekin olen toki huolissani Ässistä, sillä he ovat samassa tilassa, kuin IFK on ollut monena keväänä; noussut kevään viimeisten 15 pelin aikana kriisijoukkueesta jopa neljän parhaan joukkoon. Play-offeissa kyyti kuitenkin on kylmää, kun muiden kuntopiikki osuu kohdille ja oma bensa on jo lopussa. Toivon kuitenkin, ettet ota tähän kantaa, sillä tämä ketju ei ole sille oikea paikka.
Sen sijaan uskoisin, että kovinkaan moni ei realistisesti uskonut IFK:n nousevan uskottavaksi playoff-joukkueeksi Summasen tultua. Muistan lukeneeni yhden jos toisenkin viestin, jossa todettiin muutoksen tulevan liian myöhään. Sen sijaan tärkeää oli, että reagoitiin ja näytettiin, että edes jotain yritetään.
Itse en jaksa uskoa playoff menestykseen. En uskonut siihen joulutauon jälkeisessä voitokkaassa jaksossakaan. Ikävää todellisuutta on, että IFK:n peli ei vain taida olla niin kypsää, että sillä pitkässä juoksussa voitaisiin kaataa kärkijoukkuetta neljää kertaa seitsemästä. Pieniä valonpilkahduksia on ollut (esim. SaiPaa vastaan erinomainen viimeinen erä), mutta kun tätä peliä vertaa KJ:n ajan kiekkoon, niin onhan tämä ihan soosia. Ykkössentteri puuttuu! Milloin viimeksi on joukkue voittanut SM-kultaa, kun ykkössentterinä on operoinut Maken, Elkinsin tai Erikssonin tasoinen jätkä? Ei pienintäkään henkilökohtaista hyökkäystä yhtäkään edellämainituista herroista kohtaan. Makke voi ensi kaudella olla valmis ykkössena. Eriksson ja Elkins olisivat erinomaisia kolmossenttereitä, Köyri jopa ideaalinen. Mutta kun ykkössentterin pitää olla virtuoosi. Joku, joka henkilökohtaisella panoksella voi kääntää ottelun. Joku, jota vastustajan valmentajat joutuvat yömyöhään analysoimaan löytämättä ratkaisua hänen pysäyttämisekseen.
Toivon todella, että IFK klaaraa SaiPan (ja Kärpät Lukon). Kun kiekko torstaina tippuu jäähän, unohdan kaiken tämän negatiivisen, mitä IFK:sta nyt ajattelen. 38 tunnin ja 30 minuutin päästä mietin, että totta kai Markus Granlund on yksi liigan kovimmista ykkössenttereistä. Ja tietysti säälipleijareista voidaan nousta mestaruuteen. Totta helvetissä Joël Perrault on jääkiekkoilija, onhan sillä luistimet ja maila ja kaikkea.
IFK on vain ollut niin syntisen surkea playoff-avauksissa. Kotietu on ryssitty ihan mutulla 80% todennäköisyydellä 2000-luvulla. Ja sitten pitäisi seuraava matsi pelata Lappeenrannassa, joka myyttien mukaan on IFK:lle vaikea paikka (viimeiset kuusi kautta: SaiPan voitot 4, Tasapelit varsinaisen peliajan jälkeen 3, HIFK voitot 7).
Tietysti, jos SaiPa hoidellaan ja Narrit asettuu puokkareissa vastaan, niin taivas on rajana. Kylmä fakta toki on, että Narrit on meitä kylvettänyt aika viileästi paikallisissa tämän kauden. Mutta näissä on aina niitä pieniä asioita, jotka ratkaisee. Peltosen yllätyspaluu kesken sarjan, Jokeritähden epäonnekas loukkaantuminen, mitä vain.
Ei jaksa enempää. Ugh.