Uskon joulupukkiin. Uskon hyvän voittoon ja rakkauden loputtomuuteen. Uskon jopa pikkuisiin vihreisiin ukkoihin ikkunalaudalla Absintti-viikonlopun jäljiltä. Mä en kyllä silti usko, etteikö Petun lähteminen Omskiin, ja Summasen muutamaa päivää aiemmin ilmoittama
irtisanoutuminen Omskista, liittyisi toisiinsa muutenkin kuin Omskin aktiivisuuden takia...
(Loput on pelkkää fantasiaa ja kuvitelmaa, jonka suuntaista todellisuutta on kiva luoda)
Oikeastihan tämä kuvio on se hahmottelemani maailmanhistorian jäätävin syväkyykytys, jolle annoin todennäköisyyden next-to-none. HIFK:n olisi pitänyt maksaa Omskille sopimuksen alaisen valmentajan kaappaamisesta eikä toisinpäin. Sitten puheet mediassa ja puolen vuoden karenssi oli vain silmälumetta. Sormunen treenautti joukkuetta pelaamaan valtakunnan hitainta lätkää, joka osataan nyt paljon paremmin kuin muut ja päästään sitä myöhemmin keväällä kokeilemaan muita joukkueita vastaan samalla nopeudella, sillä Summasen arsenaaliin kuuluu Muiden Jengien Etäjarrupoljin. Sillä aikaa Summanen ei suinkaan kuntouttanut olkapäätään, vaan oikeasti Summanen on loihtinut puoli vuotta meille aivan järkyttävän tehokkaan ja nykyaikaisen nopean lätkän pelikirjan. Hannula, Järventie ja Dixon (please dear god) on niitä Summasen palikoita.
Silmälumetta on tietenkin sekin, että kerrotaan sopimuksen syntyneen viikonloppuna. Suullinen sopimus on ollut kauan, kassakaappisopimuskin varmasti. Sitten Summanen esiintyy mediassa joku kulahtanut villapaita päällä ja puhelee verkkaisesti ja leppoisasti, kuin hämätäkseen jollain "olen tullut vanhaksi ja itse asiassa aika kiltiksikin" -setillä, mutta kuin salama kirkkaalta taivaalta tämä kyykytys lyö koko kiekkosuomen järkytyksen valtaan.
Allekirjoittanut on kahden hankinnan päässä antamasta kaiken anteeksi Nybarille, tältä kaudelta. Uskomatonta, mutta totta. Yksikin hankinta ("Dixon"/"Hamilton" tai "Fernholm") niin olisin jo tyytyväinen. Tässä projektissa on vielä toivoa, joten miksi luoda paskaa todellisuutta maalaamalla piruja seinille ja vakuuttamalla itselleen ja toisille, ettei muka ole mitään enää tehtävissä pelastaakseen kautta? Luokaamme hyvää todellisuutta. Sellaista, joka johtaa mm. keväiseen "Kaikki pomppii IFK:lle" -spåramatkaan Nordikselta ytimeen, joka kestää reilusti yli puoli tuntia, koska kuski pelkää spåran nousevan raiteiltaan. Tai vierashallin täydelliseen kaappaamiseen ja siihen, että Kibe tsiigaa meteliä ja kuulee väriä. Punaista väriä.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Summasen tapauksessa voi jopa olla parempi myöhään kuin aikaisin. Pelikirjat on kasassa, mutta henkilökemioiden yhteentörmäykset eivät ole ehtineet aiheuttaa vielä tuhoa.