Yllä suositeltu jäykkäperäinen maasturi on ihan hyvä yleispyörä, mutta jos painotus on asfalttilenkkeihin, niin ihan optimaalisia nuo ei siihen ole. Modernit (yhtään paremmat) maasturit on yhdellä eturattaalla ja yleensä välitys on sellainen, että asfaltilla välitys loppuu kesken, koska se on tehty muuhun käyttöön. Muutenhan noissa on ajoasento ihan miellyttävä aloitella ja rullaavuuskin sopivalla renkaalla on riittävä.
Jos ei tuollaiseen päädy, niin viisain lienee on gravel-pyörä. Näissäkin ajoasento on mukavahko, menee iso rengas ja rullaa hyvin maantiellä soran lisäksi. Pienet polkupätkät ajelee myös näillä, joskin epämukavammin luonnollisesti, kuin maastopyörällä. Huonoja puolia on näiden hinta, joka on yleensä hinnat alkaen malleissa korkeampi, kuin harrastemaastureissa.
Sähkö on hyvä vaihtoehto myöskin aloittelijalle. Eliminoi yllä mainitun ainaisen vastatuulen ja ylämäet, mutta tuo tarvittaessa ihan riittävästi kuntoilua. Tästä kannattaisin myöskin jäykkäperäistä sähkömaasturia tai jotain kaupunkipyörää, jolloin hyväksyy, että sillä ajetaan asfaltilla tai soralla satunnaisesti. Huono puoli sähkössä on alkuinvestointi ja tietynlaiset huoltokulut, jotka on yleensä vähän korkeammat, kuin luomupyörässä.
Vuokraa jostain tai kyselemässä liikkeestä testiin erilaisia vehkeitä. Ainakin täällä paikallisesta saa esim viikonlopuksi yleensä testiin pyöriä. Ihan sikaa säkissä ei kannata ostaa.