Mainos

Puolustusvoimat ja puolustuspolitiikka

  • 801 191
  • 5 080
Suosikkijoukkue
Tappara
Miinottamisessa ja ansoittamisessa ei ole mitään vaikeaa, vain mielikuvitus rajana, jos vain tnt ja sytyttimiä löytyy.
Eikös käsikranaatit edelleen ole käytössä? Sokkahan niissä on melko tiukassa, mutta kyllä siitä saa myös passiivisen putkimiinan light-version viiksilangan avulla. Tosiaan mielikuvitus vain rajana. Yhden miinan voi usealla langalla laittaa pyytämään neljään suuntaan jne.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimon Rakuunat
Mihinkään miinat kieltävään soppariin ei tietenkään olisi pitänyt alunperinkään lähteä. Ihan hölmöläisten hommaa. Halpaa ja tehokasta rojua kun pitää suluttaa ryssältä kaikki reitit tai siis lähinnä pistää maksamaan tulosta riittävän kova hinta.

Naapuri tappelee eri säännöin. Ne termobaariset aseet mä kieltäisin kaikilta mutta niitäkin kaalisopalla on. No ei voi mitään. Meillä on onneksi nykyään Nato.

Nyt ne miinat takaisin ja jeesataan jatkossakin kehitysmaita raivaamaan omiaan.
 

rpeez

Jäsen
Jokainen joka on käynyt ennen ottawan sopimukseen liittymistä varusmiespalveluksen sissijoukoissa on opetellut tekemään tilapäismiinoitteita.
Oli kyse putkimiinasta, sakaramiinasta, tai ansoittamisesta, niin ainakin itse opettelin intissä niiden tekemistä. Tarvikkeet löytyy varmasti vieläkin sotilaan räjähdysainelaukusta. Jos joku kuvittelee että mahdollisen sodan syttyessä nämä viritykset jätettäisiin käyttämättä, kun se on Ottawan sopimuksen vastaisia, on väärässä.
Aivan varmasti oman henkensä pitimiksi tekee kaikkensa miinottamalla, ansoittamalla, sekä suojautumalla.
Miinottamisessa ja ansoittamisessa ei ole mitään vaikeaa, vain mielikuvitus rajana, jos vain tnt ja sytyttimiä löytyy.
Toki Ottawan sopimuksesta voisi irtaantua ja opettaa jokaiselle sotilaalle kaikki konstit.
Mielestäni näin jossain, että tarvikkeet olisi vanhentuneet vuonna 2016. En kyllä ihan varma ole.

Mutta uskon minäkin että asia korjaantuu nyt, kunhan SDP ja Kok ensin vakuuttuu että kansa ja siten niiden kannatus seuraa myönteistä kantaa miinoille.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Jokainen joka on käynyt ennen ottawan sopimukseen liittymistä varusmiespalveluksen sissijoukoissa on opetellut tekemään tilapäismiinoitteita.
Oli kyse putkimiinasta, sakaramiinasta, tai ansoittamisesta, niin ainakin itse opettelin intissä niiden tekemistä. Tarvikkeet löytyy varmasti vieläkin sotilaan räjähdysainelaukusta. Jos joku kuvittelee että mahdollisen sodan syttyessä nämä viritykset jätettäisiin käyttämättä, kun se on Ottawan sopimuksen vastaisia, on väärässä.
Aivan varmasti oman henkensä pitimiksi tekee kaikkensa miinottamalla, ansoittamalla, sekä suojautumalla.
Miinottamisessa ja ansoittamisessa ei ole mitään vaikeaa, vain mielikuvitus rajana, jos vain tnt ja sytyttimiä löytyy.
Toki Ottawan sopimuksesta voisi irtaantua ja opettaa jokaiselle sotilaalle kaikki konstit.

Juuri näin. Ja itse asiassa missä tahansa joukoissa, koska nämä sisältyivät ihan p-kauden koulutukseen. Itsekin asepalveluksen vuosituhannen vaihteessa käyneenä osaisin edelleen koska tahansa virittää putkimiinan tai sakaramiinan, koska se on helppoa kuin mikä. Sitä tavaraa oli silloin muuten varastot väärällään ja, koska kyseessä on niin palikka ase kuin voi olla, ne varastot saisi hetkessä taas väärälleen. Eli sinänsä on aika sama onko niitä varastossa juuri nyt vai ei.

Ja tähän liittyy kaksi asiaa:

1) Henkilömiinat ovat helppoutensa ja edullisuutensa takia erittäin tehokas ase tuota Venäjän Ukrainassakin käyttämää URAAAAA!!!-sodankäyntitapaa vastaan, jossa laitetaan ihan perkeleesti äijiä rynnimään kohti lähes varmaa kuolemaa. Siksi Suomen pitäisikin ottaa tämä pelote ihan virallisestikin käyttöön. Miinat aseena suoraan vähentää tuon nerokkaan URAAAAA!!!-strategian tehoa.

2) Silti voidaan lopettaa itsellemme valehtelu siitä, etteikö miinat aiheuttaisi uhkaa siviileille myös Suomessa sotatilanteen jälkeen, mikäli skenaario Venäjän hyökkäyksestä toteutuisi. Viimeksi itsellemme valehteli Häkkänen tämän päivän Hesarissa. Tietenkin pioneerien asettamat laajat strategiset miinoitteet merkitään miinoitekarttoihin, mutta yhtä selvää on, että näin ei voida tehdä yksittäisten jalkaväkiosastojen taktisten miinoitteiden osalta. Tietenkään semmoisia ei ole mitään keinoja kattavasti merkitä mihinkään digitaalisiin miinoitekarttoihin, vaan siellä ovat ja sinne jäävät, jos vihollinen tai joku eläin ei niitä satu epäonnekseen räjäyttämään.

"Kyllä me tuonne niitä joku 57 viriteltiin. Jääkäri Mäkinen, mihin te virititte omanne 5 kappaletta?"

"Herra luutnantti, tuolla lähellä tuota kiveä on muutama ja muistaakseni jossain tuossa ison petäjän vieressä pari ja..."

Eli tottakai nuo ovat riski siviileille. Ei meillä ole mitään erillismiinoja tai edes erillisosaamista, miksi juuri meillä nämä eivät olisi riski. Ero on toki se, että ollaan harvaan asuttu maa täynnä selkosia, jonne hakeutuu ainoastaan kaltaiseni eräjormat ja -jormattaret. Tiheästi asutuilla alueilla miinat tietenkin ovat myös isompi riski.

Tämä ei kuitenkaan eroa sinänsä monista muista aseista. Räjähtämättömät (ns. suutarit) tykistöammukset ja -kranaatit sekä käsikranaatit ynnä muut ovat niin ikään uhka siviileille sodan jälkeen - suutareiksi jääneistä ohjuksista ja pommeista nyt puhumattakaan. Suutareiksi jäänyttä henkilökohtaista aseistusta (myös miinoja) on pitkin meidänkin vanhaa rintamalinjaa, josta suurin osa sijaitsee toki Venäjän puolella. Mutta löytyy meidänkin puolelta talvisodasta jäänyttä tavaraa (ja tietenkin saksalaisten Lapin sodan aikaan kylvämää materiaalia). Ne vain ovat - kuten edellä viitattua - alueilla, joilla on aika marginaalisesti trafiikkia.

Toisen maailmansodan aikaisia pommeja puolestaan löydetään ja tehdään vaarattomaksi ympäri Eurooppaa (erityisesti Saksassa) viikoittain. Jonkun verran näitä edelleen kai löytyy myös Suomesta.

Eli miinat ovat riski siviileille konfliktin päätyttyä ja sitä on turha kieltää ja valehdella itselleen. Se ei silti tarkoita, etteikö näitä voisi ja pitäisi itsepuolustustarkoituksessa käyttää, kuten muitakin normaaleja aseita.

***

Tästä tullaan laajempaan moraaliseen pohdintaan koskien Ottawan sopimusta.

En ole varsinaisesti koskaan ymmärtänyt koko sopimuksen ajatusta siinä mielessä, että siinä on otettu yksi asetyyppi tavallaan tikun nokkaan, vaikka siviileille aiheutetaan kammottavaa tahallista ja tahatonta kärsimystä ihan millä tahansa ihmisen kehittämällä aseella. Koska ihminen nyt vaan on ihmiselle vittupää. Tietenkin olisi hyvä kieltää kaikki aseet kansainvälisellä sopimuksella ja noudattaa sitä sopimusta, mutta tiedämme hyvin realismin sen suhteen, että noudatettaisiinko tuommoista sopimusta vai ei.

Vaikkapa Srebrenicassa ja Ruandassa käytettiin rynnäkkökivääreitä, pistooleita, puukkoja ja ylipäätään mitä tahansa käteen osuvaa vastenmielisen tappamispaskan aikaansaamiseksi eikä silti ole olemassa kansainvälistä sopimusta rynnäkkökiväärien kieltämiseksi. Peilaten samanlaiseen moraaliseen pohjakäsitykseen, miinojen osalta keskustelun olisikin ennemminkin pitänyt edetä niin, ettei itse asetta vastaan ole järkevää tai tehokasta tehdä kieltävää kansainvälistä sopimusta. Parempi yritys olisi ehkä voinut olla pyrkimys kieltämään se, että henkilömiinoja kylvetään kuin rairuohoa esimerkiksi pitkin viljelykseen käytettäviä peltoja.

Tai jos mennään vielä pari askelta eteenpäin, niin parasta olisi kieltää kaikki aseet autoritaarisilta roskavaltioilta sekä terroristeilta, ja valvoa sitä kieltoa. Tämä siksi, että niin miinoja kuin muitakin aseita käyttämällä ihmisoikeusrikoksiin tahallaan ja huolimattomuuttaan syyllistyvät 99 prosenttisesti juurikin autoritaariset roskavaltiot ja terroristit. Valitettavasti tämä kielto ei onnistu siksi, koska autoritaariset roskavaltiot ovat enemmistö YK:ssa, joka olisi ainoa taho, jota kautta globaalit sopimukset edes teoriassa ovat mahdollisia.
 
Viimeksi muokattu:

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vasemmistoliiton ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi kannattaa Ottawan sopimuksesta irtautumista. Hänen oma isänsä on astunut aikoinaan saksalaisten jättämään miinaan, mutta tämä ei Mustajärven kantaan ole vaikuttanut, kuten ei tietysti pidäkään.

Tämä voi olla monesta yllättävä lausunto, kun miettii mm. Mustajärven eriävää mielipidettä NATO-hakemukseen liittyen. Mies on kuitenkin reservin kapteeni, ja tuntuu kyllä rationaalisesti ymmärtävän miinojen merkityksen. Toivottavasti vasemmistoliitossa huomioidaan tämä näkemys.

 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
YK on tänään Putin-mielinen ompelukerho. Heidän tekemisensä ja paheksumisensa on yhtä tyhjän kanssa.

Ei YK ole itsessään hyvä tai huono - tai kova tai pehmeä. Sen päätöksentekoprosessi on kuitenkin toimimaton siksi, koska maailman valtioista enemmistö on roistovaltioita ja muita epädemokratioita. Eli YK:ssa demokraattista päätöksentekovaltaa käyttävät epädemokraatiset toimijat.

Ei demokraattinen päätöksenteko toimi koskaan, jos päätöksentekijät itse eivät sitoudu demokratiaan. YK:n päätöksentekojärjestelmä hyväksyy tällä hetkellä paskahallinnot tasaveroisiksi liberaalien demokratioiden kanssa, mitä niiden ei tietenkään pitäisi olla.

"Unlimited tolerance must lead to the disappearance of tolerance... We must therefore claim, in the name of tolerance, the right not to tolerate intolerance." -Karl Popper
 
Viimeksi muokattu:

duud

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Voi spekuloida ihan yleisellä tasolla sotataktiikasta tuossa tilanteessa.

Joo, olisi pitänyt jättää sana "Suomen" pois. Ymmärrän yskän.

Edit. Lähinnä mietin vuoden 1941 ja 2024 kalusto-eroja tuollaisessa tilanteessa jos ilmasta maahan ilmatukea ei ole saatavilla.
Ei kai tuollaista bunkkeriketjua vastaan hyökättäisi ollenkaan, vaan Ilmavoimat ja kaukovaikutusaseet möyhentäisivät tuon palasiksi. Ilmavoimat on mielestäni tärkeimmässä osassa puolustusta, jos itäinen naapurimme tulee rajan yli. Pelkästään pohjoismaiden yhteiset voimat riittävät tänne pohjoisrintamalle.

Tuossa ei ajatuksessa ei mahda olla mitään kovin salaista. Mies-&tankkivoimin ei kannattaisi puskea ollenkaan, vaan nikkaroida omia bunkkereita ja odotella ilmavoimia avuksi.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ei kai tuollaista bunkkeriketjua vastaan hyökättäisi ollenkaan, vaan Ilmavoimat ja kaukovaikutusaseet möyhentäisivät tuon palasiksi. Ilmavoimat on mielestäni tärkeimmässä osassa puolustusta, jos itäinen naapurimme tulee rajan yli. Pelkästään pohjoismaiden yhteiset voimat riittävät tänne pohjoisrintamalle.

Tuossa ei ajatuksessa ei mahda olla mitään kovin salaista. Mies-&tankkivoimin ei kannattaisi puskea ollenkaan, vaan nikkaroida omia bunkkereita ja odotella ilmavoimia avuksi.
Jep, noin se varmaan menisi tositilanteessa nykyään. Siksi lisäsin tehtävän vaikeusastetta sillä ettei Hornetit uskaltaisi operoida alueella.

On nuo "Koskelat" aikoinaan olleet hurjissa paikoissa kasapanoksineen. Nykyään on himarssit, rpg:t ynnä muut. Oli tuossa 1941 hyökkäyksessä kenttätykistö ja heittimet tietysti apuna, muttei riittänyt läpimurron saamiseen.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: duud

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Miinoilla on pirun iso psykologinen vaikutus. Kun ensimmäinen astuu sakaramiinaan, siinä rupeaa kavereilla vieressä käymään mielessä kannattaako juuri tuosta jatkaa. Varmasti ainakin merkittävästi hidastava vaikutus. Ja ehkä jopa itänaapurikin kuskaa haavoittuneita pois, hidastaa entisestään.

Meillä on pirusti itärajaa enemmän Venäjän kanssa kuin monella muulla. Siksi kieltosopimusten merkitys on täysin eri kun verrataan eri maiden puolustuksia. Jossain Belgiassa tai Skotlannissa ei varmaan hirveästi jalkaväkimiinoja tarvita. Sitten taas jossain Suomen Kuhmon erämaassa sitäkin enemmän. Jotta saadaan vihollinen ohjattua sinne missä meillä on paras puolustus. Joka paikkaan ei miehet ja kalusto riitä. Varsinkaan tuollaista sodankäyntiä vastaan mitä tapahtuu Ukrainassa.

Aikoinaan kun Suomi empi liittymistä Ottawan sopimukseen, olin sitä mieltä ettei ikinä. Ainakaan ennen kuin USA ja Venäjä liittyy. Eivätkä nämä ole vieläkään siinä. Eikä myöskään Kiina ja Intia. Juu Euroopan maat ovat. Se onkin fiksua rajoittaa asejärjestelmiä mitkä on käytössä vastustajalla. Pelata eri säännöillä.

Eilen telkkarissa kyselivät korvaavista järjestelmistä. Ja sitten viitattiin seuraaviin sopimuksiin. Mm. Oslon sopimukseen, joka rajoittaa rypäleaseita. Veikkaan, ettei Venäjä ole myöskään siinä. Mutta olen 100% varma, että myös venäläissotilaan liike hidastuu kun jalkaterä lentää tangentin suuntaan, astuessa sakaramiinaan.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Miten Tuntemattomassa Sotilaassa kuvattu bunkkerilinjaa vastaan suoritetettava hyökkäys nykypäivän asein ja taktiikoin toteutettaisiin? Olettaen että hyökkääjä olisi Suomen armeija ja sen kalusto.

Tässä vielä kippi tilanteesta.



Tänne nettiinkö ne Suomen armeijan taktiikat pitää paljastaa?
En tiedä niiden salaisuusastetta, mutta ehkäpä juuri siksi nostan esiin.

Ei kai tuollaista bunkkeriketjua vastaan hyökättäisi ollenkaan, vaan Ilmavoimat ja kaukovaikutusaseet möyhentäisivät tuon palasiksi. Ilmavoimat on mielestäni tärkeimmässä osassa puolustusta, jos itäinen naapurimme tulee rajan yli. Pelkästään pohjoismaiden yhteiset voimat riittävät tänne pohjoisrintamalle.

Tuossa ei ajatuksessa ei mahda olla mitään kovin salaista. Mies-&tankkivoimin ei kannattaisi puskea ollenkaan, vaan nikkaroida omia bunkkereita ja odotella ilmavoimia avuksi.

No ihan varmasti hyökätään linnoitteita vastaan. Eikä se taktiikka nyt ihan hirveästi ole vuosien mittaan muuttunut. Ensin murjotaan epäsuoralla ja sitten lahdataan porukassa loput.


Että silleen...
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Irti vaan ja kyse on Suomen puolustustamisesta nykyistä paremmin. Hieman noita hämyisiä aikoja käsitellään tässä jutussa. Paine miinakieltoon oli Suomessa kova ja itse rakennettu niin, että osin puolustusvoimatkin sätkivät Halosen tahdissa. Oliko jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus virhe Suomelle? ”Meille jäi mustapekka käteen”

Kiellon jälkeen seuraava versio oli jokunen osa puolustusvoimien johtoa, poliitikkoja ja asiaan perehtymättömiä kansalaisia, jotka vakuuttivat Suomen korvanneen jalkaväkimiinat. Paskapuhetta.

Kokoomus oli Kataisen aikaan tuolloin niin aseistariisuvan liberaali, että puolustusvoimien määrärahoja supistettiin ja miinakieltokin meni puolueessa heittämällä läpi. Hyvä esimerkki, miten maata ei tule hallita.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ei YK ole itsessään hyvä tai huono - tai kova tai pehmeä. Sen päätöksentekoprosessi on kuitenkin toimimaton siksi, koska maailman valtioista enemmistö on roistovaltioita ja muita epädemokratioita. Eli YK:ssa demokraattista päätöksentekovaltaa käyttävät epädemokraatiset toimijat.
Turvallisuusasioissa tuokaan ei ole niin olennaista, koska vaikka yleiskokouksessa enemmistö olisikin demokratioilla, turvallisuusneuvosto on se, joka nämä asiat oikeasti päättää. Ja siellä tietysti on pysyvinä jäseninä täydellä veto-oikeudella kaksi täysin epädemokraattista maata.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Saa nähdä koska hallituksen Ottawan sopimuksen selonteko valmistuu. Häkkänen ei osaa sanoa varmaksi, valmistuuko hallituksen selonteko tämän vuoden puolella. Häkkänen myös puhuu, että nyt Maavoimat on tulevina vuosina etusijalla Puolustusvoimien kehittämisessä. Häkkänen myös korostaa jalkaväkimiinojen koulutuksellista puolta. Koskelalta jotain kommentteja asiaan. Kyllä, itsekin irtaantuisin Ottawan sopimuksesta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo STT:lle, että pyysi kesällä Puolustusvoimia arvioimaan jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta ja Ukrainan sodan oppeja.

Keskustelu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta virisi jälleen viikonloppuna, kun Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola kommentoi asiaa MTV:n uutisille. Jaakkola ei ottanut suoraan kantaa sopimuksesta irtautumiseen, mutta totesi Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen sitten vuoden 2012, jolloin Suomi liittyi sopimukseen.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi sunnuntaina Iltalehdelle jalkaväkimiinoihin liittyen, että Maavoimat on tulevina vuosina etusijalla Puolustusvoimien kehittämisessä.

Häkkäsen mukaan suunnitelma Maavoimien uudistamiseksi kattaa suuria kokonaisuuksia, jotka ovat vielä suunniteltavina.

– Miinat ei ole ihan suoraan sellainen järjestelmä, joka nyt olisi tässä suunnittelupöydällä.

Häkkänen sanoo, että jos jalkaväkimiinat otettaisiin takaisin Suomen puolustusjärjestelmään, olisi se myös koulutuksellinen ja puolustusteollinen kysymys.

Hallitus on antamassa puolustusselonteon eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. Häkkäsen mukaan vielä ei ole varmaa, ehtiikö selvitys jalkaväkimiinoista siihen.

– Mehän puhumme aseesta, joka on vaarallinen siviileille. Kun se on siellä maastossa, se ei valitse sitä, astuuko siihen sotilas vai astuuko siihen lapsi, joka leikkii metsässä. Tälle on ollut ihan oikea peruste, jonka takia tätä sopimusta on tarvittu, Koskela sanoo.

Vasemmistoliiton Koskela myös huomauttaa, että Puolustusvoimille myönnettiin aikanaan lisärahoitusta jalkaväkimiinojen korvaamiseen muilla suorituskyvyillä. Puolustusvoimat on korvannut jalkaväkimiinoja esimerkiksi raskailla raketinheittimillä, lennokeilla ja viuhkapanoksilla.

 

duud

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jep, noin se varmaan menisi tositilanteessa nykyään. Siksi lisäsin tehtävän vaikeusastetta sillä ettei Hornetit uskaltaisi operoida alueella.

On nuo "Koskelat" aikoinaan olleet hurjissa paikoissa kasapanoksineen. Nykyään on himarssit, rpg:t ynnä muut. Oli tuossa 1941 hyökkäyksessä kenttätykistö ja heittimet tietysti apuna, muttei riittänyt läpimurron saamiseen.
Onneksi NATO ilmavoimilla on jo F35 hävittäjiä, joilla uskaltanee/voinee vihollisen ilmatorjuntaa mykistää ja liitopommein kurmuuttaa vihua bunkkereissaan ja heidän reservejään&tykistöä. Tarkoitin lähinnä, että ilmavoimat on melkeinpä välttämätön tuki tuollaisessa operaatiossa.
 

duud

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
No ihan varmasti hyökätään linnoitteita vastaan. Eikä se taktiikka nyt ihan hirveästi ole vuosien mittaan muuttunut. Ensin murjotaan epäsuoralla ja sitten lahdataan porukassa loput.


Että silleen...
Tarkoitin tuossa, että nykypäivän rynnistyksessä ilmavoimat ovat tärkeä osa tuota epäsuoran tulivalmistelua sitä tukemassa asein ja maalituksessa. Ilman ilmavoimia homma on paljon hankalampaa.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Turvallisuusasioissa tuokaan ei ole niin olennaista, koska vaikka yleiskokouksessa enemmistö olisikin demokratioilla, turvallisuusneuvosto on se, joka nämä asiat oikeasti päättää. Ja siellä tietysti on pysyvinä jäseninä täydellä veto-oikeudella kaksi täysin epädemokraattista maata.

No jos katsoo turvallisuusneuvoston päätöksiä vuosikymmeniä taaksepäin, niin ei se kovin hääviä ole ollut se demokraattisten maidenkaan päätöksenteko. Siellä on omat lehmät olleet aika pahasti ojassa

Tämän ei ole tarkoitus olla mikään mutku USA vaan enemmän kritiikkiä koko laitoksen päätöksen tekoa kohtaan. Kyllä ne demokratiat ajaa niitä omia kansallisia etujaan tavalla tai toisella ja sitä kautta se päätöksenteko ajautuu laihoihin kompromisseihin, tyhjiin päätöslauselmiin ja paskanjauhantaan. Nykyisellään aika turha foorumi jonka arvovaltaa suurvallat on vuoronperään rapistaneet.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Myös a-studion ketjussa kysellään ainakin nimimerkin @Kimmo_Ahteri toimesta, miksi jalkaväkimiinat tulisi palauttaa kun korvaavia miinoja on käytössä: "Herää vain kysymys että mitä korvaavat järjestelmät ovat jos maamiinat ovat ainoa oikea pelote hyökkääjää vastaan."

Vastaan tänne.

Suoraan korvaavia miinoja ei ole käytössä. Ottawan sopimus kieltää kaikki ns. passiiviset miinat, jotka haavoittavat/tappavat sotilaita siinä kuin siviilejäkin. Räjähdyksen keskeinen tarkoitus on esimerkiksi silpoa ihmisen jalkaterä tai jalka, jotta hän haavoittuisi vakavasti ja muut resurssit joutuisivat häntä auttamaan. Tähän kiellettyyn ryhmään kuuluvat mm. sakara- ja putkimiinat. Jälkimmäinen räjähtää ansalangan kosketuksesta ja levittää teräskappaleita valittuun suuntaan.

Nyt maastossa on käytössä mm. panssarimiinoja, jotka eivät räjähdä sotilaan astuessa sen päälle. Uutta on myös ns. hyppypanokset. Kun hyppypanos laukaistaan, räjähdepanos nostaa mötikän noin 25 metrin korkeuteen, jossa se räjähtää ja ampuu alas tuhansia kuulia tai sirpaleita alaspäin.

Erona esimerkiksi hyppypanoksiin on sekin, että jalkaväkimiinat ovat passiivisia. Ne odottavat vihollisen kosketusta ilman muita toimia. Hyppypanos laukaistaan (elektronisesti tai johdolla) eli se vaatii tähystystä ilmasta tai muuten ja lisäksi henkilön, joka hyppypanoksen laukaisee. Päätös tehdään siis näköhavainnon pohjalta tuli se sitten ilmasta tai maastosta. Tämä sitoo resursseja ja aiheuttaa lisäkustannuksia mm. henkilöiden sekä droonien osalta. Suomella on myös viuhkapanoksia käytössä. Tämä miina kylvää terästä viuhkamaiselle alueelle. Laukaisu kuten hyppypanoksessakin.

Kun keskustellaan jalkaväkimiinojen palauttamisesta, keskustellaan miinoista, jotka ovat passiivisia eivätkä sido resursseja tarkkailemaan vihollista, tekemään päätöstä miinan laukaisemisesta ja laukaisemaan miinaa. Suomi merkitsi jo aiemmin kaikki miinat elektronisesti siten, että ne oli helppo löytää ja räjähdevaara poistaa. Jalkaväkimiinoja käytetään tilanteessa, jossa ollaan lähellä sotaa tai sodassa vihollisen kanssa. Niiden teho perustuu osin pelotevaikutukseen.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Käsittääkseni vielä 2010-luvulla arvioitiin, että Venäjällä olisi merkittävä kyky raivata jv-miinoja koneellisesti. Osa miinapelkoa kun on niiden hidas raivaaminen.
Nyt on Ukrainan sodan myötä paljastunut ainakin, että Venäjä operaatiosuunnittelussa ei juurikaan välitetä miestappioista - mutta käytännössä tappiot tietenkin hidastavat toimintaa. Toisaalta on huomattu, että Venäjän raivauskykykin on rajoittuneempi.
Havaintojen perusteella miinat ovatkin tehokkaampi ase kuin vielä reilu kymmenen vuotta sitten ajateltiin.

Itse en tiedä nostaako miinapelote kynnystä hyökätä. Mutta varmuudella niiden avulla voitaisiin tuottaa merkittäviä tappioita sekä hidastaa hyökkäystä. Ja tietenkin voidaan ohjata vihollisia haluttuihin maaston kohtiin parhaan oman asevaikutuksen pisteisiin.
Sotilaat varmaan osaavat arvioida kuinka suuri asia jv-miinapelote on, mutta näin maallikkona näkisin sille tarpeen.
 

rpeez

Jäsen
Tätä vähän pelkäsinkin, että keskustelu lähtee väärille urille kun aletaan 1940 luvun kokemuksia pitämään faktoina nykypäivän tilanteeseen, kuten mielipide Hesarissa.

Esimerkiksi, jostain luin että miinoissa on nykypäivänä mahdollista automaattinen deaktivoituminen yms. Nyt tarvittaisiin sotateknisiä asiantuntijoita kertomaan tämänpäivän jalkaväkimiinoista ja niiden aiotusta käytöstä pitämään julkinen keskustelu kasassa.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Itse en tiedä nostaako miinapelote kynnystä hyökätä. Mutta varmuudella niiden avulla voitaisiin tuottaa merkittäviä tappioita sekä hidastaa hyökkäystä. Ja tietenkin voidaan ohjata vihollisia haluttuihin maaston kohtiin parhaan oman asevaikutuksen pisteisiin.
No ei varmasti nosta. Jos putinin venäjä päättää hyökätä Suomeen, niin se hyökkää. Oli täällä miinoja tai ei. Nuo miinat ovat vain sitten itse sodassa iso ase kuten itsekin jo toteat.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Käsittääkseni vielä 2010-luvulla arvioitiin, että Venäjällä olisi merkittävä kyky raivata jv-miinoja koneellisesti. Osa miinapelkoa kun on niiden hidas raivaaminen.
Nyt on Ukrainan sodan myötä paljastunut ainakin, että Venäjä operaatiosuunnittelussa ei juurikaan välitetä miestappioista - mutta käytännössä tappiot tietenkin hidastavat toimintaa. Toisaalta on huomattu, että Venäjän raivauskykykin on rajoittuneempi.
Havaintojen perusteella miinat ovatkin tehokkaampi ase kuin vielä reilu kymmenen vuotta sitten ajateltiin.

Itse en tiedä nostaako miinapelote kynnystä hyökätä. Mutta varmuudella niiden avulla voitaisiin tuottaa merkittäviä tappioita sekä hidastaa hyökkäystä. Ja tietenkin voidaan ohjata vihollisia haluttuihin maaston kohtiin parhaan oman asevaikutuksen pisteisiin.
Sotilaat varmaan osaavat arvioida kuinka suuri asia jv-miinapelote on, mutta näin maallikkona näkisin sille tarpeen.

Jalkaväkimiinojen merkitys esim. panssarimiinotteiden (telamiinat) suojana, on jäänyt keskusteluissa paitsioon. Suomella on valtavat varastot paikassaan tehokkaita telamiinoja, joiden suojaaminen jalkaväkimiinotteilla on jokaisen panssaritorjuntamiehen peruskauraa. Suojaamattomat telamiinat on "helppo" ja nopea raivata jalkatyöllä, jos raivaaja ei joudu pelkäämään jalkaväkimiinoja. Sodassa kautta historian liikkeen nopeus ja yllätyksellisyys on hyökkääjälle elintärkeää. Pienemmillä resursseilla operoivalle puolustajalle tärkeää on pyrkiä hidastamaan hyökkääjää, sekä ohjailemaan painopisteitä haluttuun suuntaan. Tavallinen korpraali, jopa se itävaltalainenkin, ymmärtävät puheet "korvaavista" järjestelmistä satutuokion tarinoiksi, jotka sopivat toiveiden maailmaan luotuun doktriiniin, johon ei pitänyt enää kuulua maailmansodan (sen ensimmäisen) kaltaisia massiivisia, ihmishengistä piittamattomia lihamyllyjä. Tuota maailmaa ei vain koskaan tullut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös