Journalismi paitsi kuvaa, myös tuottaa todellisuutta. Mikrokokoista puoluetta edustava ministeri taistelee pian vaaleissa tulevaisuudestaan. Häneltä kysytään äänestäjilleen merkittävästä identiteettikysymyksestä. Mitä hän voi vastata?
Hän ei voi sanoa, että luottaa puolustusvoimien asiantuntijoiden kykyyn laskea varusmiehen ravinnetarve oikein, jos se kerran on onnistunut tähänkin mennessä. Ei, vaikka hän ajattelisin näin. Yleisö, jolle hän puhuu ei hyväksyisi sitä.
Ministeri on siis asemassa, jossa hän voi (pyrkiessään turvaamaan poliittisen tulevaisuutensa) ilmaista vain vastustavansa kasvisruokaa. Todellisuus, jossa ministeri kyseenalaistaa armeijan osaamisen siis syntyy sitä kuvattaessa.
Tai jotain, vittuakos minä tiedän.
Tosin aivankuin muissakin "kasvisruokapäivä"-jutuissa, kysyn vain: Miksei tarjota molempia ja anneta jokaisen itse päättää? Käsittääkseni ainakin pääkaupunkiseudulla on ammatti(korkea)koulujen ruokaloissa molemmat sekä kasvis että lihavaihtoehto tarjolla joka päivä ja jokainen on tyytyväinen.
Vai onko tässä taas ongelmana se että ylläoleva mahdollistaa "väärin"valitsemisen?
Niinistön itkupotkuja pidän naurettavina, joskin sinänsä ymmärrettävinä, että vaalityötähän tuo vaikuttaa tekevän ja "vanhaa" äänestäjäkuntaansa kosiskelevan. Siis ymmärrettävinä, en hyväksyttävinä. Pellen ja yleisen naurunaiheen tuolla toiminnalla itsestään tekee, mutta jos ja kun on niitä jo valmiiksi, niin eipä hänellä mitään menetettävääkään ole.
Ekologian kannalta se voisi olla paljon järkevämpää. Mutta jos tarkoitus on tuottaa kustannussäästöjä, niin ei. Voit mennä markettiin vertailemaan nyhtökauraa/härkäpaputuotteita/jne, vs. ulkomailta rahdattua soijarouhetta.Minun mielestäni on hyvä, että kasvisruokaa tarjotaan enemmän. Sitä en sitten niinkään ymmärrä, että miksi sen tulee olla soijaa ja muuta tuontitavaraa. Miksei Puolustusvoimat tee diilejä paikallisten ruoantuottajien kanssa ja hanki paikallista ruokaa suoraan tiloilta? Ruoka olisi laadukasta, lähellä tuotettua, ja huoltoketjun käyttöä tulisi harjoiteltua ja hiottua kuin itsestään.
No kun peilaa asiaa siihen faktaan, että jo nykyään on armeijan safka niin paskaa ja väärin rakennettua, lautasmalli ei toteudu lähellekkään, kiitos puuttuvien proetiinien, niin vaikea on kuvitella että se siitä paranee lisäämällä soijan määrää ruokavaliossa. En toki tiedä mitä henkilön X tai Y aikana intissä syötiin, mutta ainakin minun siellä viettämän vuoden aikana suurin osa energiasta tuli ihan vääristä lähteistä ja omilla rahoilla sitten parhaansa mukaan sitä täydennettiin.Juuri näin!
Onhan tuo nyt sikäli ihan naurettavaa ministeriltä, että kun asepalveluksessa syödään viikon aikana 28 ateriaa (siis jos on kiinni koko viikon ma-su), ja jos niistä kahdella ei ole tarjolla lainkaan lihaa niin kuolevatko varusmiehet silloin lihan puutteeseen? Nyt tosiaan tuli vain hyvä paikka kerätä poliittisia irtopisteitä, ja maalailla kauhukuvia jostain massiivisesta pitsan syönnistä..
Kun mietitte asiaa niin huomaatte, että vaikkapa kouluissa on esimerkiksi meidän 80-luvun syntyneiden lapsuudessa jo ollut kasvisruokapäiviä: on ollut ruokana pinaattilettuja, kesäkeittoa sun muuta. Eikä silloin 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa ollut tarjolla kuin se yksi ainoa vaihtoehto, eli käytännössä oli siis kasvisruokapäivä. Silloin kenellekään ei vain tullut mielenkään, että tässä nyt olisi kysymys jostakin "kasvisruokapäivästä", ruoka oli tarjolla ihan vain ruokana. Niin että missä oli joku silloinen ministeri puolustamassa minua, kun minut häikäilemättömän ideologisesti pakotettiin syömään ala-asteen kesäkeittoa?
Mitä itse kasvisruokapäiviin tulee, niin niissä vastustan vanhana änkyränä ainoastaan ajatusta pakottamisesta. Ei mulla kasvisruokaa vastaan mitään ole ja syön sitä itse asiassa aika paljonkin, mutta jos joku määräisi sen syömisen pakolliseksi, niin varmaankin potkisin tutkainta vastaan. Samoin oletettavasti silloinkin, jos joku määräisi, että lautaseltani on X päivää viikossa pakko löytyä lihaa. Toisaalta armeijassa nyt muutenkin pakotetaan, opetetaan toimimaan käskyjen mukaan ja jättämään kaikenlainen individualismi minimiin, joten onko tuo sitten niin paha jos joinain päivinä on pakko koostaa ateriansa kasviksista, ei varmaankaan.
Tämä pakottamisena tämän pitäminen minusta huvittavaa, kun 80-luvulla koulussa oli kasvisruokapäiviä 2-4 kertaa kuukaudessa. 1-2 puuropäivää kuukaudessa, pinaattilettuja ja hernarin osalta en muista oliko siinä kinkkua vai ei. Osassa liharuokia sattumat ainekin tuntui olevan harvassa. Taannoin kurkkasin ja edelleen Espoon kouluissa oli puuropäivät voimissaan. Kun ennen ensisijainen oli kustannussäästö, niin nyt tätä pidetään ideologisena pakottamisena.Mitä itse kasvisruokapäiviin tulee, niin niissä vastustan vanhana änkyränä ainoastaan ajatusta pakottamisesta. Ei mulla kasvisruokaa vastaan mitään ole ja syön sitä itse asiassa aika paljonkin, mutta jos joku määräisi sen syömisen pakolliseksi, niin varmaankin potkisin tutkainta vastaan.
Armeijassahan ei ketään pakoteta syömään lihaa. Päinvastoin. Kasvisruokavaliota noudattavat saavat aina kasvisruuan. Oltiin sitten kasarmilla tai metsässä.Niin sitä alkaa väkisinkin miettimään, että miksi kasvisruuan tarjoaminen nähdään pakottamisena, mutta ei liha- tai kalaruokien? Kun kuitenkin parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimusten mukaan syömme aivan liikaa lihaa, on täysin perusteltua pitää pelkkiä kasvisruokapäiviä. Eikä kyse ole mistään pakottamisesta vaan ihan vain ruuan tarjoamisesta. Tässäkin asiassa tärkeintä olisi nähdä kokonaisuus. Yksi kasvisruokapäivä ei muuta sitä kokonaisuutta yhtään huonommaksi, kun asia toteutetaan edes jollain tapaa asiantuntevasti.
Tämä pakottamisena tämän pitäminen minusta huvittavaa...
Kyllä mä näkisin (kuten jo aiemmin mainitsinkin), että sama ongelma tulisi kohdallani vastaan, jos olisi "liharuokapäiviä" tai "kalaruokapäiviä". Ja kyllähän niitä onkin, niitä ei vain "markkinoida" sellaisina. Varmaankin tuo "pakottamisen" vierastaminen juontaa juurensa auktoriteettivastaisuuteeni, mene ja tiedä. Ja vielä kerran: tiedostan kyllä toimintamallini järjettömyyden ja epäloogisuuden. Meikäläisessä vain on tuollainen valuvika, mutta onneksi sentään tiedostan sen.Niin sitä alkaa väkisinkin miettimään, että miksi kasvisruuan tarjoaminen nähdään pakottamisena, mutta ei liha- tai kalaruokien?
Et vastannut miksei voisi vain tarjota molempia vaihtoehtoja.Ei vaan siksi, että lihaa ei tarvitse syödä joka päivä ja syömme liikaa lihaa. Mielummin sitten kasvispäivänä eri kasvisvaihtoehtoja, jotta jokaiselle löytyy jotakin.
Puolustusministeri Niinistön ulostulo armeijan kasvisruoka-kysymyksessä on naurettavan populistinen yritys saada edes jollain tavalla vanhan äänestäjäkunnan huomio itseensä. Ymmärtäisin tämän vielä kansanedustajalta, mutta että ministeriltä. Ja tämän takia siellä nyt joku virkamies käyttää työaikaansa siihen, että selvitetään asiaa, joka on jo selvitetty.
Armeijassahan ei ketään pakoteta syömään lihaa. Päinvastoin. Kasvisruokavaliota noudattavat saavat aina kasvisruuan. Oltiin sitten kasarmilla tai metsässä.
Se että lihaa syödään liikaa, ei tarkoita että se pitää kaikilta kieltää. Jotenkin tuntuu että kasvisruokapäiviä kannattavat ihmiset kuvittelevat, että lihaa syövät vetävät juhannusgrillauksen tapaan pelkkää makkaraa ja kyljyksiä, eikä muuta. Lihansyöjillä liha on vain osa ruokavaliota. Kyllä hekin kasviksia syövät sen lihan ohessa.
Viittasit siihen, että "kasviruokaa tarjotaan," niin siitä ei ole tässä kyse. Sitä ei tarjota, vaan se on ainut vaihtoehto. Jos olisi vaihtoehtona liharuoka tai kasvisruoka kaikille, se olisi tarjoamista. Nyt kun kasvisruokapäivänä on vain kasvisruokaa, se ei ole tarjoamista. Ja vastaavasti taas, kasvisruokavalion ihmiset, heille taas tarjotaan joka päivä se kasvisvaihtoehto.
Et vastannut miksei voisi vain tarjota molempia vaihtoehtoja.
Niin. Eli koska ihmiset eivät muuten tajua, tulee heiltä lihavaihtoehto poistaa?Vastasin. Siksi, että lihaa ei tarvitse syödä joka päivä ja syömme liikaa lihaa.
Koska liharuoka ei ole silloin vaihtoehtona, siksi se on ainut vaihtoehto, eli sy sitä tai ole syömättä.Tottakai, itsestään selvää. Kyse oli vain siitä mielikuvasta ja miten asiat nähdään. Ihmeen jyrkkää suhtautumista. En ymmärrä, miten yksi lihaton päivä voidaan nähdä johonkin asiaan pakottamisena. Etenkin kun se fakta on, että syömme liikaa lihaa.
Tästä on 12 vuotta aikaa. Nyt kasvissyöjiä on jo paljon paljon enemmän. Ajat ovat muuttuneet.2006 kävin armeijan
Miten sinä yhdistät laitosruoan ja liian lihansyönnin, tämä jää nyt allekirjoittaneelle epäselväksi. Oletko nähnyt armeijan sopissa muuten lihaa kuin sattumina? Melkoinen väite että armeijassa sitä lihaa kuluisi tonni kaupalla.Vastasin. Siksi, että lihaa ei tarvitse syödä joka päivä ja syömme liikaa lihaa.
Tämä pakottamisena tämän pitäminen minusta huvittavaa, kun 80-luvulla koulussa oli kasvisruokapäiviä 2-4 kertaa kuukaudessa. 1-2 puuropäivää kuukaudessa, pinaattilettuja ja hernarin osalta en muista oliko siinä kinkkua vai ei.
"Tällä hetkellä Suomen noin 22 000 varusmiehestä vain 88 on kasvissyöjiä, uutisoi Ruotuväki. Varusmiehistä vain hieman alle 0,5 prosenttia on ilmoittanut varuskuntaravintolaan kasvisruokavaliostaan."Näin on varmasti ja hyvä niin. Meitä saapui silloin 1200 ja itse olin ainut 100% kasvissyöjä. Toinen ei syönyt sianlihaa uskontonsa takia. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää kuinka paljon kasvissyöjiä siellä nykyään vipeltää.
Tämä pakottamisena tämän pitäminen minusta huvittavaa, kun 80-luvulla koulussa oli kasvisruokapäiviä 2-4 kertaa kuukaudessa. 1-2 puuropäivää kuukaudessa, pinaattilettuja ja hernarin osalta en muista oliko siinä kinkkua vai ei. Osassa liharuokia sattumat ainekin tuntui olevan harvassa. Taannoin kurkkasin ja edelleen Espoon kouluissa oli puuropäivät voimissaan. Kun ennen ensisijainen oli kustannussäästö, niin nyt tätä pidetään ideologisena pakottamisena.
Kasvisruokapäivien ei tarvitse olla 100% vegaaneja eikä asiassa tarvitsisi olla niin jyrkkä. Munaa tai maitotuotteita voisi ihan hyvin käyttää sekä satunnaisesti kalaa. Se että liha jäisi kerran viikossa pois ei pitäisi olla mikään ongelma.
Tiedän sen verran monia läskejä vegaaneja, että väittäisin liikunnan olevan tässäkin se olennainen tekijä. Toisaalta täyttävän ja samalla ravitsevan kasvisaterian valmistaminen on haastavampaa kuin samanlaisen sekaruuan valmistaminen, minkä vuoksi vegaanit mässyttävät paljon epäterveellisiä välipaloja, ja lihovat. Intissä nämä kasvisruokapäivät ovat perinteisesti niitä päiviä, kun illalla nälissään kassulle tilataan juurikin sitä pizzakebua. Myös sotkun kassa kiittää."Mutta kun mä HALUUUUN jauhelihaa...."
Hyvää tekee nuorille pojille vähän päästä irti niistä nelivuotiaan makutottumuksista, jospa vaikka surkea/olematon suomalainen ruokakulttuuri pääsisi eteen päin pizza/kebab-linjasta. Ja kaduilla vastaan vyöryvän läskin määrästä päätellen kasvisruoka EDES joskus tekisi monelle muullekin hyvää.