Puolustusvoimat ja puolustuspolitiikka

[Stonewall]

Muistelisin että JAS:ssa olisi myös datalinkki ja halvimman lentotunnin lisäksi olisi nopein uudelleenvarustaa, eli käytännössä pystyisi viettämään huomattavan paljon enemmän aikaa taivaalla, kuin muut todennäköiset vaihtoehdot. Tämä kompensoi luonnollisesti pienehköä polttoaine- ja asekuormaa, etenkin kun suomalaishävittäjät tulisivat tuskin viettämään kovin pitkiä aikoja kotimaan kamaran ulkopuolella (käytännössä tuskin edes kävisivät keltaisen vihollisen alueella).

Gripen tosiaan kääntyy takaisin taivaalle alle kymmenessä minuutissa, ja sillä saadaan ehdokkaista ylivoimaisesti eniten lentotunteja vuorokaudessa. Se on epäilemättä vahvahko ehdokas, mutta tosiaankin valinnassa taitavat painaa muutkin asiat kuin koneen ominaisuudet.

Enään ei muuten tarvitse puhua keltaisesta vihollisesta. PV:kin on alkanut puhumaan avoimesti Venäjästä. Ja totta onkin, että läntisessä ilmatilassa koneilla on käyttöä (harjoitusten lisäksi) vain jääkiekon maailmanmestareiden koneen satunnaiseen saattamiseen. Idässä sen sijaan voi olla muutakin käyttöä.

 

[pikkuvaimo]

Joo mä unohdin tuon datalinkin tuossa JAS:in kohdalla mainita. Jos tämä koko prosessi tapahtuisi kymmenen vuoden kuluttua, taitaisi F-35 olla ainoa järkevä valinta. Siinä ajassa ehtii pahimmat lapsentaudit korjata, mutta muita 5. sukupolven hävittäjiä ei vieläkään ole. Ja vaikka olisikin, ne ei olisi edes siinä tilassa kuin F-35 on nyt. Raptorin tuotantoa kun tuskin uudelleen aloitetaan (vaikkei taida ihan täysi mahdottomuus ollakaan), ja vaikka alotettaisiin, olisi se silti älyttömän kallis, ja tuskin silloinkaan myytäisiin ulkomaille. Itse uskon, että valinta käydään Super Hornetin ja JAS:in välillä, ja uusi kone on Super Hornet. Vaikkei tuo JAS, kuten mainittua, olisi ollenkaan paha valinta.

 

[Sako]

F-35:tä seuraava kone olisi se optimaalinen valinta, mutta ei tietystikään aikataulullisesti mahdollinen. F-35 saa vain 4 killutinta kiinni ilman että luukut avataan ja menetetään häiveominaisuudet. Eli kun omasuojaohjukset on kiinni, niin hyötykuormalle ei jää tilaa...itse olen kallistunut JASin kannalle.

 

[L4E]

F-35:sta vaihtoehdot olisivat varmaankin B tai C malli. B tietenkin olisi ihanteellisin Suomen olosuhteisiin.

JAS ei taida vielä tukea JSOW ja JASSM aseistusta. JDAM:eille löytyy jo tuki.

F-35B olisi ainakin oma suosikki, jos vain suinkin olisi mahdollista hankkia.

 

[Stonewall]

F-35:sta vaihtoehdot olisivat varmaankin B tai C malli. B tietenkin olisi ihanteellisin Suomen olosuhteisiin.

JAS ei taida vielä tukea JSOW ja JASSM aseistusta. JDAM:eille löytyy jo tuki.

F-35B olisi ainakin oma suosikki, jos vain suinkin olisi mahdollista hankkia.

F-35 B:n haaste on siinä, että siipirakenne kestää vain 7 G rasitusta, eli käytännössä sillä ei voi tehdä minkäänlaista kaartotaistelua venäläisten kanssa, joiden koneet on nimenomaan tehty mahdollisimman notkeiksi. Tai siis voi, mutta silloin tulee alasammutuksi. A ja C taas eivä tule kyseeseen, koska ne vaativat täydellä kuormalla niin pitkän kiitoradan, ettei meillä olisi kuin kaksi kenttää mistä ne voivat operoida (ellei asenneta höyrykatapultteja, kuten lentotukialuksilla - kaipa sekin on mahdollista). Eli tuon F-35 B:n valinta edellyttää kyllä, että kone aina ja joka kerta havaitsee vihollisen ensin. Tämä on mahdollisuuksien rajoissa niin kaun kuin maassa oleva tutkaverkko toimiii. Todella mielenkiintoista nähdä miten valinnoissa käy.

 

[JoharinCrosby]

F-35 B:n haaste on siinä, että siipirakenne kestää vain 7 G rasitusta, eli käytännössä sillä ei voi tehdä minkäänlaista kaartotaistelua venäläisten kanssa, joiden koneet on nimenomaan tehty mahdollisimman notkeiksi. Tai siis voi, mutta silloin tulee alasammutuksi. A ja C taas eivä tule kyseeseen, koska ne vaativat täydellä kuormalla niin pitkän kiitoradan, ettei meillä olisi kuin kaksi kenttää mistä ne voivat operoida (ellei asenneta höyrykatapultteja, kuten lentotukialuksilla - kaipa sekin on mahdollista). Eli tuon F-35 B:n valinta edellyttää kyllä, että kone aina ja joka kerta havaitsee vihollisen ensin. Tämä on mahdollisuuksien rajoissa niin kaun kuin maassa oleva tutkaverkko toimiii. Todella mielenkiintoista nähdä miten valinnoissa käy.

Tästä päästäänkin aiheeseen, että mikä on Puokustusvoimien strategia ilmasodankäynnin osalta? Onko tulevilla hävittäjillä edes tarkoitus osallistua perinteisiin kaartotaisteluihin? Koska jos ilmasodankäynnin painopiste halutaan säilyttää kaartotataisteluissa, niin silloin F-35 on väärä valinta.

Mielestäni Venäjän it-uhka on niin korkea, että panostetaan mielummin stealth-teknologiaan, kuin liikkuvuuteen.

 

[Stonewall]

Tästä päästäänkin aiheeseen, että mikä on Puokustusvoimien strategia ilmasodankäynnin osalta? Onko tulevilla hävittäjillä edes tarkoitus osallistua perinteisiin kaartotaisteluihin? Koska jos ilmasodankäynnin painopiste halutaan säilyttää kaartotataisteluissa, niin silloin F-35 on väärä valinta.

Mielestäni Venäjän it-uhka on niin korkea, että panostetaan mielummin stealth-teknologiaan, kuin liikkuvuuteen.

Jossakin vaiheessa Stealthiin varmasti mennään. Mutta onko aika siihen vielä kypsä on toinen asia, sillä toistaiseksi teknologia kuuluu tarvitsevan niin paljon huoltotunteja lentotuntia kohti, että meillä ei ehkä ole mahdollista ostaa tarpeeksi koneita, jotta niitä riittäisi tarpeeksi ilmaankin. Huollosta olevistahan ei ole mitään hyötyä. Toinen juttu on sitten se, että pystytäänkö niitä kaartotaisteluja sitten välttämään käytettävissä olevilla resursseilla, kun toinen osapuoli kuitenkin aktiivisesti pyrkisi niihin pääsemään. Vataus on tietenkin, että joskus pystytään ja joskus ei.

Tämä hävittäjä valinta on varmasti historiallisen vaikea. Lienee selvää, että F-35n seuraaja on hyvä kone. Mutta tässä vaiheessa kaikissa vaihtoehdoissa on sekä joitakin etuja että joitakin isohkoja puutteita. Eli Stealth-tekniikka tarkoittaa nykyaikana korkeaa hintaa ja alhaista käyttöastetta, mutta silti ne ovat Stealth-koneita. Neljännen sukupolven tai 4++ sukupolven koneet taas lentävät enemmän ja vähemmillä kustannuksilla, mutta ne ovat helpommin havaittavia. Voi siis jo etukäteen sanoa, että markkinoilla ei ole konetta, jossa olisi kaikki hyvät puolet. On vain valittava joku kombinaatio. Henkilökohtaisesti valitsisin joka ruotsalaisen tai amerikkalaisen koneen, mutta en ottaisi riskiä f-35n kanssa. Se voi olla n. vuonna 2030 jo erittäin hyvä, mutta se voi myös olla silloinkin liian kallis. Mutta viisaammathan ratkaisun tekevät.

 

[pikkuvaimo]

Minun käsittääkseni uudelta hävittäjältä nimenomaan vaaditaan lähi-/kaartotaistelukykyä, koska yksi koneen tehtävistä on kyetä tuhoamaan vihollisen hävittäjä. F-35 on liian keskeneräinen moneltakin osin, eikä olisi hyvä valinta. Tuo @Sako mainitsema asia, että jos siipiin asennetaan aseripustimet, niin stealth meni siinä, on aika iso tekijä. Rungon sisäisiin ripustimiin tosiaan mahtuu vain se neljä ohjusta tai pommia.

 

[Blöö]

Hävittäjistä on paha päättää tietämättä tulevaisuuden puolustuspolitiikasta. NATO:n jäsenenä voisi luottaa kaluston riittävyyteen, kun taas yksin toimiessa esim. lento- ja huoltotuntien välinen suhde on hyvin merkittävä asia. Kun jenkkejä on haastateltu F-35 taistelukyvystä, niin he väittävät sen "näkevän" yhdeksän kertaa pidemmälle kuin nykyiset koneet. Vihollinen siis saisi ohjukset peräänsä paljon ennen kuin he edes havaitsevat F-35:n taivaalla. Mene ja tiedä, sano Suomisen Tapsa kun vessapaperia odotteli.

 

[Byvajet]

Osaisiko joku tietävämpi selittää, kuinka estetään se, ettei Venäjä pääse tuhoamaan kiitoratoja ja maantiepätkiä, joilta on mahdollista operoida? Hävittäjät ovat hiton kalliita. Olisi toivottavaa, että ne saataisiin edes ilmaan.

 

[pikkuvaimo]

Osaisiko joku tietävämpi selittää, kuinka estetään se, ettei Venäjä pääse tuhoamaan kiitoratoja ja maantiepätkiä, joilta on mahdollista operoida? Hävittäjät ovat hiton kalliita. Olisi toivottavaa, että ne saataisiin edes ilmaan.

Lyhyesti: on Suomellakin tiedustelu ja ilmatorjunta. Ja F-18 Hornet on suorituskykyinen hävittäjä. Ei taida Venäjältä löytyä yhtään käytössä olevaa konetta, mikä "1:1" pesee Hornetin.

 

[Powerplay]

Kuinka tärkeät nuo hävittäjät Suomelle on? Jotenkin sellainen tunne on, että määrä on kuitenkin niin pieni, että hyöty jää lyhytaikaiseksi, jos oikeasti taistelemaan jouduttaisiin. Omaa tuotantoa ei ole ja mistä koneita tuhoutuneiden tilalle? Olsiko järkevämpää keskittyä ohjuspuolustukseen ja katsoa, että infra täällä toimii niin, että pommittamisesta vastustajalle ei ole niin paljon hyötyä, kuin kuvittelevat? Olisiko järkevää keskittyä siihen miten estetään vastustajan toimet, kun jo ovat täällä. Nopeat maajoukot, tiedustelu ja viestintä kuntoon. Mitä mieltä palstalaiset?

 

[Boulerice]

F35 stealth ominaisuudet ovat hyvät jos ne toimivat, mutta sodassa voidaan takuuvarmasti sanoa, että eivät toimi jos meillä ei ole varaa pitää konetta maassa 35 tuntia lentojen välissä, että saavat huollot tehtyä, koska tuo pinnoitus kuluu todella nopeasti pois.
Muutenkin kallis kone, johon ei saa montaa ohjusta mahtumaan, jolloin vaihtoehtona on laittaa niitä siipiin, jolloin stealth ominaisuudet menevät kokonaan piloille. Vikoja koneissa ollut paljon sekä käyttö todella kallista. Lähitaistelussa kone on täysin toivoton joten niihin ei voi joutua missään tilanteessa.
Mielummin ostaisin 4.5 sukupolven NG gripenin ja rahoilla jotka säästettiin F-35 kaupoissa laittaisin ilmatorjuntajärjestelmiin kiinni.

JAS ei taida vielä tukea JSOW ja JASSM aseistusta. JDAM:eille löytyy jo tuki.
F-35B olisi ainakin oma suosikki, jos vain suinkin olisi mahdollista hankkia.

Gripen NG tukee JSOW ja JSSM aseistusta. MM. aseistukseen kuuluu AGM-158 JSSM ja AGM-154 JSOW pommit, sekä uusin METEOR ilmasta-ilmaan ojus, jota ei saa F-35:n kuin siipeen kiinni.

 

[kahden suunnan sentteri]

Lyhyesti: on Suomellakin tiedustelu ja ilmatorjunta. Ja F-18 Hornet on suorituskykyinen hävittäjä. Ei taida Venäjältä löytyä yhtään käytössä olevaa konetta, mikä "1:1" pesee Hornetin.

Kuinka tärkeät nuo hävittäjät Suomelle on? Jotenkin sellainen tunne on, että määrä on kuitenkin niin pieni, että hyöty jää lyhytaikaiseksi, jos oikeasti taistelemaan jouduttaisiin.

Tässä eräs karkea arvio jonka mukaan ilmasodankäynnin osalta voimasuhteet hyökkääjää vastaan ovat luokkaa 1:2. Eli taktiikalla yms. tulisi kuroa vielä puolet veli venäläisen etumatkasta umpeen. No, sehän meiltä käy.

Ilmasodan lyhyt oppimäärä | ammattisotilas

 

[Wiljami]

Oma mutuiluni @Powerplay :n kysymykseen hävittäjät vs. ilmatorjunta maasta on, että Suomen kannattaisi ehkä keskittää enemmän voimavaroja maasta tapahtuvaan ilmatorjuntaan. Yhden halvankin hävittäjän hinnalla saadaan hankittua useita it järjestelmiä ammuksineen ja yhdistettynä kunnolliseen ilmavalvontaan, nuo järjestelmät pystyisivät aiheuttamaan maahan tunkeutuville lentokoneille huomattavasti suuremman uhan, kuin rajallinen määrä hävittäjiä. Hävittäjiäkin toki tarvitaan, mutta mielestäni Suomen resursseilla pystytään uskottavasti varustamaan lähinnä rauhan ajan tarpeisiin vastaavat ilmavoimat. Fiksuinta olisi mielestäni että sodan ajan tarpeiden suhteen keskitytään lähinnä maajoukkojen varustamiseen mahdollisimman voimakkaiksi ja ilmasotapuoli ulkoistettaisiin osittain Natolle (johon olisi mielestäni viipymättä liityttävä, kuten olen usein jo maininnut).

 

[Stonewall]

Kuinka tärkeät nuo hävittäjät Suomelle on? Jotenkin sellainen tunne on, että määrä on kuitenkin niin pieni, että hyöty jää lyhytaikaiseksi, jos oikeasti taistelemaan jouduttaisiin. Omaa tuotantoa ei ole ja mistä koneita tuhoutuneiden tilalle? Olsiko järkevämpää keskittyä ohjuspuolustukseen ja katsoa, että infra täällä toimii niin, että pommittamisesta vastustajalle ei ole niin paljon hyötyä, kuin kuvittelevat? Olisiko järkevää keskittyä siihen miten estetään vastustajan toimet, kun jo ovat täällä. Nopeat maajoukot, tiedustelu ja viestintä kuntoon. Mitä mieltä palstalaiset?

No virallisestihan tarkoitus on panostaa myös ilmatorjuntaan. Yleisemmin jos tarkoitus olisi käyttää ilmavoimia vain vastustajan ilmavoiman torjumiseen, niin tarve voisi olla vähäisempi. Mutta jo nykyään ja erityisesti jatkossahan koneiden on tarkoitus toimia nopeasti liikkuvana aselavettina, joilla voidaan tukea maavoimia missä tahansa valtakunnan alueella niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessä. Lisäksi asevaikutusta on tarkoitus ulottaa kauemmas vihollisen alueelle ja vastustajan ilmavoimia vastaan voidaan iskeä myös kun koneet ovat maassa. Näihin tehtäviin ei oikein voi mitään korvaavia aseita ajatella. Myöhemmin toki UAV:t tulevat kysymykseen, mutta ei vielä tällä kierroksella.

 

[L4E]

Osaisiko joku tietävämpi selittää, kuinka estetään se, ettei Venäjä pääse tuhoamaan kiitoratoja ja maantiepätkiä, joilta on mahdollista operoida? Hävittäjät ovat hiton kalliita. Olisi toivottavaa, että ne saataisiin edes ilmaan.

F-35B:n etuhan on siinä että sen saa suht olemattomilta pätkiltä ilmaan. Ei se ihan Harrieri ole mutta kuitenkin.

C-mallihan on tehty lentotukialuskäyttöön, joten se myös mahdollinen. A-malli ei kaiketi tule kyseeseen.

Noista kaarreominaisuuksista sen verran, ettei kait tarkoitus olekaan joutua mihinkään tykkitaisteluun vaan vastustaja hoidellaan jo aiemmin ohjuksilla.

Ilmasta maahan ominaisuudet tuolla F-35:llahan on hyvät ja sillähän on tarkoitus korvata Thunderpbolt kakkoset, jotka päteviä panssarintorjunnassa. Lienee aika oleellinen ominaisuus Suomellekin.

Omasta mielestäni olisi tärkeää, että uusilla koneilla voitaisiin operoida myös merimaaleja kohtaan. Tälläistä ei pahemmin ole puolustusvoimien lausunnoissa näkynyt. Järkevää, että ilmavoimat voisi tukea ohjusveneitä myös aluksia vastaan eikä pelkästään lentokoneita.

 

[apulais-GM]

Kuinka tärkeät nuo hävittäjät Suomelle on? Jotenkin sellainen tunne on, että määrä on kuitenkin niin pieni, että hyöty jää lyhytaikaiseksi, jos oikeasti taistelemaan jouduttaisiin.

... Olisiko järkevää keskittyä siihen miten estetään vastustajan toimet, kun jo ovat täällä. Nopeat maajoukot, tiedustelu ja viestintä kuntoon. Mitä mieltä palstalaiset?

Olen siinä uskossa, että tarvittaessa venäläiset tuovat heti välittömästi jonkun heittimen lentokenttien viereen ja siinä menee kiitoradat käyttökelvottomiksi ennen kuin yhtäkään konetta on saatu ilmaan. Tarvittavaa välineistöä on varmaankin varastoituna Suomen alueella.
En sitten tiedä miten helposti teitä pystytään käyttämään lentotoiminnassa kriisitilanteessa. Ehkä tähän on jotkut suunnitelmat.
Tai sitten se teiden käyttö vaatisi ensin lakimuutoksen, mutta muutostarvetta tarkastelemaan ja arvioimaan pitäisi asettaa työryhmä.

Kyllähän tuo jotenkin arveluttaa, että kannattaako oikeastaan hankkia uusia hävittäjiä, kun ne varmaan maksavat sitten satoja miljoonia per kappale. Ehkä miljardinkin jo oikein hienoja ostaa.

 

[puuntakaa]

Kuulin puolustusministerin väläyttävän mahdollisena kahden hävittäjätyypin hankkimista, ja pidin välittömästi siitä ideasta. F-35, ja uusi JAS olisi mielestäni hyvä yhdistelmä.

 

[Stonewall]

Olen siinä uskossa, että tarvittaessa venäläiset tuovat heti välittömästi jonkun heittimen lentokenttien viereen ja siinä menee kiitoradat käyttökelvottomiksi ennen kuin yhtäkään konetta on saatu ilmaan. Tarvittavaa välineistöä on varmaankin varastoituna Suomen alueella.
En sitten tiedä miten helposti teitä pystytään käyttämään lentotoiminnassa kriisitilanteessa. Ehkä tähän on jotkut suunnitelmat.

Sodassahan ei ole tarkoitus käyttää lentokenttiä juuri ollenkaan vaan toiminta hajautetaan käytännössä kokonaan maantietukikohtiin. Mutta se on totta, että harmaan ajan toiminta on toistaiseksi ongelmallista myös lentotukikohtien turvaamisen kannalta. Asiahan on pitkälle poliisin vastuulla, kunnes poikkeuslait astuvat voimaan. Toisaalta voidaan todeta, että Neuvostoliitto jo aikanaan testasi Venäjän nykyään käyttämiä Ukrainassa menetelmiä Talvisodassa. Perustettiin varjohallitus ja lavastettiin asioita miehityksen mahdollistamiseksi. Eli vaikka siviilihallinto ei olekaan välttämättä riittävän epäluuloinen tai riittävällä mielikuvituksessa varustettu, niin tietojeni mukaan PV:ssä parhaillaan varaudutaan juuri harmaan ajan uhkiin mukaanluettuna lentotoiminnan turvaaminen. Historiasta ja nykyisyydestä voi ottaa oppia.

 

[apulais-GM]

Eli vaikka siviilihallinto ei olekaan välttämättä riittävän epäluuloinen tai riittävällä mielikuvituksessa varustettu, niin tietojeni mukaan PV:ssä parhaillaan varaudutaan juuri harmaan ajan uhkiin mukaanluettuna lentotoiminnan turvaaminen. Historiasta ja nykyisyydestä voi ottaa oppia.

Kuulostaa ihan hyvältä. Mutta tosiaan tällaisia "harmaan ajan" toimia lienee turha suunnitella, kun niiden toimeenpaneminen olisi sitten byrokratian takana, eikä Puolustusvoimilla ole toimivaltaa lähteä sooloilemaan. Poliittisella tasolla noiden päätösten tekeminen tunnetusti kestää jonkin aikaa.

Pari viikkoa sitten tuli televisiosta Renny Harlinin ohjaama Georgian ja Venäjän konfliktista kertova elokuva. Sitä katsellessa tuli kyllä mieleen, että olisi tämä Suomi tosiaan aika paljon vaikeampi valloittaa kuin esim. Georgia ja Krim. Sanotaan Suomen maaston olevan vaikeakulkuista isojen järvien ja metsien takia, ja tottahan se on. Vähän toisenlaista kuin Ukrainan arolla, missä ei tarvitse muuta kuin ajaa panssarivaunuilla paikalle ja siinä se.

 

[Syöttöpiste]

Kuulostaa ihan hyvältä. Mutta tosiaan tällaisia "harmaan ajan" toimia lienee turha suunnitella, kun niiden toimeenpaneminen olisi sitten byrokratian takana, eikä Puolustusvoimilla ole toimivaltaa lähteä sooloilemaan. Poliittisella tasolla noiden päätösten tekeminen tunnetusti kestää jonkin aikaa.

Ei tuo "harmaan ajan" toimien suunnittelu ole missään muodossa turhaa. Valmiuslaki ja puolustustilalaki ovat koko ajan voimassa, mutta niiden käyttöön ottoon tarvitaan Valtioneuvoston asetus. Ei siis mitään pitkää lainsäädäntöprosessia. Tuo Valtioneuvoston asetus tehdään kun Valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa toteaa Suomessa vallitsevan poikkeusolot. Tuo asetus on vietävä Eduskunnalle välittömästi vahvistettavaksi, joka siis tapahtunee yksinkertaisesti äänestämällä ilman mitään sen kummempia valiokuntakierroksia tms. sirkusta mitä tavalliseen lainsäädäntöprosessiin kuuluu. Tuosta lopusta en ole aivan täysin varma mutta jotenkin noin olen itse asian ymmärtänyt. Joku asiaan paremmin perehtynyt palstaveli tai -sisar voinee korjata mikäli arveluni tuon Eduskunnan käsittelyn osalta menee täysin metsään. Jos asetusta ei toimiteta Eduskunnan käsiteltäväksi kolmen viikon kuluessa, sen voimassaolo raukeaa. Asetuksessa on tarkasti määritettävä mitä toimivaltuuksia viranomaisille annetaan käyttöön ja koskeeko valmiuslain käyttöönotto koko maata vai vain osaa siitä. Valmiuslain toimivaltuudet ovat voimassa aina kuusi kuukautta kerrallaan, jonka jälkeen Valtioneuvoston on tehtävä uusi asetus. Tarvittaessa asetus voidaan antaa kiireellisenä, jolloin siinä määritellään mitkä toimivaltuudet astuvat voimaan välittömästi. Myös tämä kiireellisenä annettu asetus on kuitenkin hyväksytettävä kolmen viikon kuluessa Eduskunnalla.

Jos paska osuu oikein kunnolla tuulettimeen ja tarvitaan puolustustilalain toimivaltuuksien käyttöönottoa, niin sen voi tehdä tasavallan presidentti omalla asetuksellaan. Asetus on kuitenkin vietävä Eduskunnan hyväksyttäväksi välittömästi ja Eduskunta päättää astuuko asetus voimaan vai ei. Jos ei, voimaan tulo raukeaa välittömästi.

Noiden kummankin asetuksen antamisen käynnistänee Puolustusvoimien antama suositus asiasta tasavallan presidentille tai Valtioneuvostolle. Suomessa on kansalaisten keskuudessa aika kova luotto Puolustusvoimiin viranomaisena ja pitäisin aika kummallisena sitä, että asetusta ei annettaisi PV:n esityksestä huolimatta. PV pystyy tekemään aika paljon erilaisia asioita jo aivan normaaliolojenkin toimivaltuuksilla, joten aivan nollasta ei tarvitse aloittaa kun valmiuslain toimivaltuudet astuvat voimaan. Esimerkiksi kiinteistöjen haltuun otto voidaan toteuttaa jo normaaliolojenkin toimivaltuuksilla, mikäli kyseessä ei ole asuinrakennuksia, niihin liittyviä piha- ja puutarha-alueita, korjaamattomia viljelysmaita eikä maa- ja metsätaloudellisia koekenttiä.

Wikipediassa on aika hyvin kiteytetty valmiuslain ja puolustustilalain eri yksityiskohdat. Tässä myös linkki lakiin Puolustusvoimista joka löytyy kätevästi Finlexistä. (Linkit siis Wikipediaan aiheesta kertoviin artikkeleihin ja Finlexiin)

 

[Stonewall]

Jos paska osuu oikein kunnolla tuulettimeen ja tarvitaan puolustustilalain toimivaltuuksien käyttöönottoa, niin sen voi tehdä tasavallan presidentti omalla asetuksellaan. Asetus on kuitenkin vietävä Eduskunnan hyväksyttäväksi välittömästi ja Eduskunta päättää astuuko asetus voimaan vai ei. Jos ei, voimaan tulo raukeaa välittömästi.

Puolustustilalain osalta on kuitenkin huomattava, että jos eduskunta ei pysty kokoontumaan (vaikkapa vihollistoiminnan takia), niin puolustustila pysyy voimassa, kun se on kerran asetuksella voimaan saatettu. Tämä on tottakai tehty sen takia, että yllätyshyökkäyksellä tai muilla agressivisilla toimilla eduskunnan kokoontuminen voidaan estää, mutta tämä ei saa estää puolustautumista.

Harmaan ajan ongelmiinhan ollaan toki puuttumassa. Ihan päivän pari sisällä puolustusministeri ilmoitti, että kertausharjoituksiin kutsunta-aika lyhenee. Nyt laki edellyttää, että kutsut lähtevät kolme kuukautta aikaisemmin, mikä aikanaan kyllä riitti antamaan reagointi aikaa Venäjän joukkojen keskittämiseen. Nykyään pitää pysytä toimimaan nopeammin. YH on siis edelleen tärkeä keino, jos tilanne oikeasti kiristyy. Lisäksi julkisuudessa on puhuttu maakuntakomppanioiden kokoamisen nopeuttamisesta - tässä puhutaan jo päivistä. Muutakin on varmasti kehitteillä ja tiedän, että poliisin ja PV:n valmiussuunnitelmia ollaan juuri parhaillaan laittamassa uusiksi erityisesti harmaan ajan ongelmiin pureutuen. Parhaillaan myöskin AVI potkii kuntia laittamaan valmiussunnitelmansa ajantasalle, joten Ukrainan tilanne on aiheuttanut laineita monelle hallinnon alalle.

 

[apulais-GM]

Wikipediassa on aika hyvin kiteytetty valmiuslain ja puolustustilalain eri yksityiskohdat. Tässä myös linkki lakiin Puolustusvoimista joka löytyy kätevästi Finlexistä. (Linkit siis Wikipediaan aiheesta kertoviin artikkeleihin ja Finlexiin)

Oikeastaan ihan mielenkiintoista juttua löytyy tuolta wikipediasta, esim. Kokonaismaanpuolustus – Wikipedia

Antaahan tuo vähän uskoa asiaan, vaikka yleensä sitä vain ajatellaan, että Venäjällä on paremmat välineet ja isompi armeija ja se voittaisi Suomen helposti. Ja että pari kunnon ohjusta ja sähköjen katkaiseminen lamauttaa koko Suomen heti alkuun.
Mutta tietysti näitä on mietitty vuosikymmeniä ja vieläkin, vaikka koko maan puolustamista ei kaikki enää pidä uskottavana ja näin.

 

[Stonewall]

Kanada on päättänyt luopua F-35 ohjelmasta (linkki Defence worldin uutiseen aiheesta). Syynä ovat liian kalliiksi käyvät elinkaarikustannukset, epävarmuus koneen jatkuvien teknisten ongelmien ratkaisusta ja niistä johtuva koneen kehittämisen viivästyminen. Nyt jännätään kenelle laittavat tarjouspyynnöt. Todennäköisesti aika samoille tahoille kuin Suomi, ja Ranska on jo ehtinyt tarjoamaankin Rafalea.

Tämänkin uutisen valossa pitäisin koko ajan epätodennäköisempänä, että Suomi päätyy F-35:n - tuskin ainakaan ainoana konetyyppinä. Todennäköisesti meillä ei ole rahaa noihin elinkaarikustannuksiin, vaikka kone saataisiinkin kuntoon. Veikkaan, että Super Hornet ja Gripen pääsevät finaaliin ja valinta ratkaistaan muilla perusteilla kuin koneiden suoritusarvojen vertailulla.