Viime keväänä lähetetyn reserviläiskirjeen tiimoilta jäi askarruttamaan eräs käytännön asia. Elikkä kun sodan ajan vahvuus Suomen puolustusvoimissa on noin 230 000 sijoitettua, niin miten nopeasti "rotaatio" pyörii?
Tarkoitan siis sitä, että varusmiehiä siirtyy reserviin pari kertaa vuodessa ja useammat heistä kenties saavat kotiutuessaan tiedon sodan ajan joukoista, niin putoaako toisesta päästä reserviä samaa tahtia pois about yli 3-kymppisiä tyyppejä? Jos esimerkiksi kesäkuussa 2015 kotiutuneista taistelijoista 50 % sai sijoituksen, ja tuo 230 000 on se nykyinen miesvahvuus, niin silloinhan viime toukokuussa vielä sijoitetuiksi ilmoitetutuista vanhemmista ressuista vastaava määrää pudotettiin pois. Ja sama sykli kaiketi jatkuu koko ajan varusmieskoulutuksen joukkotuotannon pyöriessä. En tiedä miten reaaliaikainen järjestelmä on, mutta kunhan vaan pohdin.
Lyhyt vastaus kysymykseesi. Käytännössä vanhemman ikäluokan taistelijoita putoaa sijoitetusta reservistä sitä mukaa pois, kun tuoreempaa tulee tilalle. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että tippuisi kokonaan reservistä pois. Tämmöinen PV:n sodanajan kokoonpanosta pois pudonnut henkilö jää edelleen reserviin odottamaan sitä tilannetta, että häntä tarvitaan paikkaamaan mahdollista aukkoa jossain joukossa. Eli hän on ikään kuin reservin reservissä. Lopullisesti hän lakkaa olemasta missään reservissä sitten 60-vuotiaana.
Reserviläisen "sotilasura" voidaan kertoa menevän seuraavan polun mukaisesti.
18-vuotiaana henkilöstä tulee osa varareserviä. Hän on varareserviä siihen saakka, kun astuu varusmiespalvelukseen.
Noin parikymppisenä henkilö käy varusmiespalveluksen, jonka perusteella hänelle koulutetaan jonkin sodanajan tehtävän edellyttämä osaaminen (esim. jääkäri).
Varusmiespalveluksen lopussa henkilö sijoitetaan ennalta suunnitellun joukon kokoonpanoon, mikäli hänet todetaan varusmiespalveluksen perusteella sopivaksi siihen. Muussa tapauksessa hänet pyritään sijoittamaan johonkin toiseen joukkoon tai sitten hänen sijoituksensa on varareservissä. Yleensä Samassa yksikössä, samassa saapumiserässä palvelleet sijoitetaan kokonaisena joukkona johonkin kokoonpanoon (esim. jääkärikomppaniaan).
Henkilön sodanajan joukon tyypistä riippuen, joukko käy kertausharjoituksissa muutaman vuoden jälkeen varusmiespalveluksen päättymisestä. Tuota samaa joukkoa saatetaan kertauttaa usemman kerran, ennen kuin sen tilalle (n.10 vuotta varusmiespalveluksesta) koulutetaan uudesta varusmiesjoukosta uudet henkilöt. Tässä vaiheessa tämä 10 vuotta reservissä ollut joukko pyritään sijoittamaan seuraavaan kokoonpanoon, joka sopii sen henkilöstön ikärakenteelle paremmin. (esim. jokin paikalliskomppania). Jos tätä joukkoa ei voida sellaisena sijoittaa mihinkään kokoonpanoon, niin ainakin osa sen taistelijoista sijoitetaan yksittäisiin tehtäviin muissa joukoissa. Tästä johtuu monesti tilanne, jossa jokin selvästi muita iäkkäämpi miehistön jäsen on kertaamassa itseään jopa 10 vuotta nuorempien kanssa. (vrt.
@MustatKortit mainitsema reserviläinen tykkimies).
Jossain vaiheessa henkilölle on kertynyt sen verran ikää, että häntä ei kannata sijoittaa minkään joukon kokoonpanoon, koska tilalle löytyy riittävästi nuorempiakin sotureita. Hän jää kuitenkin varareserviin odottamaan josko sodan aiheuttaman luonnollisen poistuman myötä jostain joukosta alkaisi jälleen tilaa löytymään.
Tuo 230 000 reserviläistä tarkoittaa PV:n sodanajan joukkojen vahvuutta. Reserviläisiä niihin on sijoitettavissa vissiin noin kolminkertainen määrä tällä hetkellä. Toivoa sopii, ettei tuota joukkoa jouduta pienentämään enempää. Nytkin koko maan puolustamisesta puhuminen saa riman heilumaan. Aika näyttää tapahtuuko sotilaiden eläkeiälle jotain muutoksia. Sillä voi olla vaikutusta tuon sodanajan joukon kokoon tai niihin sijoitettavien henkilöiden osaamisvaatimuksiin.
