Puolustusvoimat ja puolustuspolitiikka

[Sako]

@MustatKortit
Onko sukellusveneissä it-järjestelmät? Jos on, niin se on minulle iso uutinen. Pinnan alta laukaistava ohjus ei sinänsä ole juttu, mutta sieltä on pirun paha nähdä ketä ammutaan...

Maataistelujen osalta on suuri haloo hekoista hiipunut juuri mainitsemastasi syystä, sillä nykyaikaista vastustajaa vastaan ne on erittäin haavoittuvaisia.

 

[MustatKortit]

@MustatKortit
Onko sukellusveneissä it-järjestelmät? Jos on, niin se on minulle iso uutinen. Pinnan alta laukaistava ohjus ei sinänsä ole juttu, mutta sieltä on pirun paha nähdä ketä ammutaan...

Maataistelujen osalta on suuri haloo hekoista hiipunut juuri mainitsemastasi syystä, sillä nykyaikaista vastustajaa vastaan ne on erittäin haavoittuvaisia.

Lähinnä meinasin PV:n taloustilannetta, josta sinäkin olet varmasti tietoinen. Pidän aika epärealistisena, että hekoihin satsattaisiin pelkästään sukelluvene-torjunnan takia, kun käytännössä joka Ruotuväen numerosta saamme lukea, että pyritään löytämään vain ja ainoastaan sellaisia asejärjestelmiä, joita pystytään käyttämään monipuolisesti.

 

[Sako]

@MustatKortit
Taloustilanne on aina kamala PV:n kannalta, se vaihtelee erittäin kamalasta vain kamalaan. Nyt ollaan ollut siellä erittäin päässä pitkään.

Siis tuossa tulisi heikoille lisää käyttöä, kun kuunteluvermeet olisi erillinen ja siirrettävä järjestelmä.

Ennen mitään subien torjuntaa tulisi maavoimat pistää edes jonkinlaiseen kuntoon. Se on mielipiteeni.

 

[kahden suunnan sentteri]

Ennen mitään subien torjuntaa tulisi maavoimat pistää edes jonkinlaiseen kuntoon. Se on mielipiteeni.

Mikä maavoimissa mättää? Eikö meillä ole uskottava puolustus?

 

[MustatKortit]

Mikä maavoimissa mättää? Eikö meillä ole uskottava puolustus?

Maavoimat on itse asiassa aika hyvässä kunnossa. Kaikki on toki suhteellista, maavoimat voisi luonnollisesti olla vahvempikin, mutta aselajeista tuo on se PV:n vahvin.

 

[Sako]

Aselajeista maavoimat on se, joka on kärsinyt eniten säästöistä. Reserviä on pienennetty kaluston vanhenemisen tahtiin ja se on huono juttu maassa, missä on pieni väestö mutta paljon pinta-alaa ja diktatuuri naapurissa.

Everstiluutnantti Mika Kerttusen mukaan[37] varusmiesten vuosittainen koulutusmäärä voitaisiin laskea puoleen, eli 12 500:een vuoden 2009 määrästä 25 000 varusmiehestä. Kerttusen laskujen mukaan 12 500 vuosittain koulutettua varusmiestä riittäisi muodostamaan 250 000 miehen vahvuiset sodanajan joukot.
Asevelvollisuus Suomessa – Wikipedia

 

[Susi Mikkolainen]

Iltalehden tämän päivän kolumnissa Ääniharava ja miinaharava sanotaan että Halonen piti miinakieltoa aseteollisuuden voittona ja että tätä miinakieltoa puoltaneet hörhötahot eivät vieläkään myönnä. Eli rivien välistä on luettavissa että Halonen olisi vastustanut miinakieltoa, koska korvaaviin härjestelmiin olisi uponnut liikaa rahaa. Jos näin on niin Halosen pisteet nousevat hieman, mutta olisi hän silti voinut tästä pressana pitää ääntä.

En linkkaa kolumnia, koska uus känny...

 

[Sako]

Se oli Halonen, joka ajoi miinakieltoa. Tai sitten joku pisti Halosen ajamaan. Toi oli pressan päätettävä asia, sitä lajia ulkopolitiikkaa.

 

[mjr]

Se oli Halonen, joka ajoi miinakieltoa. Tai sitten joku pisti Halosen ajamaan. Toi oli pressan päätettävä asia, sitä lajia ulkopolitiikkaa.

Ei sitä kyllä tämän uuden perustuslain aikana presidentti yksin päättänyt yhtään mihinkään - tarvittiin hallituksen ja eduskunnan myötävaikutus. Tyhmä tuo päätös oli joka tapauksessa.

 

[Sako]

Ilman että kukaan on aktiivinen, ei tällaiset asiat etene ja käsitykseni mukaan Halonen oli aktiivinen. Hallituksen ja eduskunnan vastuusta ollaan samaa mieltä.

Ex-puolustusministeri hämmästyneenä.

MTV: Haglund ihmettelee Jussi Niinistön lausuntoa: "En tiedä, mitä ministeri ajaa takaa"
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) arvioi STT:n haastattelussa, että Suomen sodan ajan joukkojen vahvuutta tulisi arvioida uudelleen, sillä hänen mukaansa Suomen alueen uskottava ja kustannustehokas puolustaminen voi olla supistuneella vahvuudella hankalaa.
-----------------
Haglundin mukaan nykyinen vahvuus on realistinen, eikä joukkojen palauttaminen entiseen ole mahdollista.

- Ei ole asejärjestelmiä, ei ole aseita eikä koulutettua reserviä siihen kokoon. En tiedä, mitä ministeri Niinistö ajaa takaa, Haglund sanoo MTV:lle.

Haglund toteaa haastattelussa, että hyvin koulutettu nykyinen vahvuus on eurooppalaisessa mittakaavassa erittäin vahva.

Reserviä kyllä löytyy, jos halutaan. Siinä Hakki valehtelee. Aseiden puute on totta, sillä armeijan uudistaminen tarkoittaa politiikan korukielessä armeijan supistamista. Tuo Eurooppalainen mittakaava on vain väärä skaala. Suomen sotilaalliset uhat eivät tule Belgiasta tai Ruotsista, se mittari vahvuudelle on Venäjä, yksin ja ainoastaan. (Islam on toistaiseksi poliisin heiniä.)

Hakki tuntui järkevältä poliitikolta, mutta tämä löysä puhe syö uskottavuutta isoin askelin.

Niinistö on ajan hermolla, vaikka vanha eliitti muuta juttelee.

 

[kahden suunnan sentteri]

Ilman että kukaan on aktiivinen, ei tällaiset asiat etene ja käsitykseni mukaan Halonen oli aktiivinen. Hallituksen ja eduskunnan vastuusta ollaan samaa mieltä.

Joo, Halonen oli aktiivinen, ja kaikki puolueet paitsi persut. Jostain syystä vain Halonen halutaan muistaa.

 

[MustatKortit]

... Jostain syystä vain Halonen halutaan muistaa.

Johtunee osin siitä, että Halonen on itse halunnut muistaa itseään juuri näistä päätöksistä. Haloselle iso miinus, niin toki myös kaikille muille poliittisille toimijoille, jotka sopimusta olivat järkkäämässä.

Sopimuksen allekirjoittamisen ja toimeenpanon perustelut eivät pidä vettä, asiaa perusteltiin sillä, että Suomi haluaa saada kunnioitusta kv.forumeilla. Tosiasiassa Suomen tilanne olisi ymmärretty täydellisesti, mikäli olisimme kieltäytyneet liittymästä Ottawaan.

 

[Stonewall]

Puolustusministeri Niinistö siis vaihtaa ministeriön kansliapäälikköä (linkki Hesarin uutiseen). Varuskuntien alasajon ja puolustusvoimauudistuksen arkkitehtina pidetty Arto Räty saa väistyä ja antaa tietä insinöörikenraalimajuri Jukka Juustille, joka on nyt ministeriön resurssipoliikan yksikön johtajana. Juustihan ei ole koulutustaan saanut maanpuolustuksen puolelta vaan on diplomi-insinööri. Olen Rädyn kanssa jossain toiminut (taisi olla tuolloin operaatiopäällikkönä) ja hän on kyllä oman asiansa osaava. Mutta nyt hän vastustaa ilmeisen jyrkästi Niinistön suunnitelmia selvittää (henkilö)maamiinojen palautusta ja mahdollisesti joidenkin varuskuntien uudelleen avausta tulevaisuudessa. Eikä Räty ole samoilla linjoilla edes Niinistön kaavaileman sodanajan vahvuuksien nostamisen kanssa. Joten vaikka Hesari tuota pitikin yllätyksenä, niin tosiasiassa looginen siirto Niinistöltä poistaa jarrumies hänen kaavailemiensa uudistusten tieltä.

Symbolisesti ministeri Niinistön piti tänään puheen Suomen suurlähettilälle (linkki puolustusministeriön sivulle). Se voidaan tiivistää siten, että Suomi-laivan kurssi on käännetty. Puolustuksen alasajo on päättynyt. Ajoitus ei varmasti ollut sattuma, vaan pääleikkaaja sai väistyä juuri puheen alla. - Ei sillä, että Räty olisi muuta tehnyt kuin noudattanut poliittista ohjausta, mutta on ymmärrettävää että ajan muutuessa miehitys muuttuu.

 

[Sako]

Rädyn poistaminen on oikeastaan loogista, sillä hänen elämäntyönsä oli rapauttaa Suomen puolustuskyky (tietysti poliittisesti ohjattuna), joten Niinistö poistaa vain pahan ja tietysti nykyisiä uudistuksia vastustavan kannon.

 

[Stonewall]

Rädyn poistaminen on oikeastaan loogista, sillä hänen elämäntyönsä oli rapauttaa Suomen puolustuskyky (tietysti poliittisesti ohjattuna), joten Niinistö poistaa vain pahan ja tietysti nykyisiä uudistuksia vastustavan kannon.

Rätykin osoitti turhaa joustamattomuutta Niinistöä kohtaan, kun asettui niin kovin vastustamaan miinaselvitystä ja muita Niinistön hankkeita. Virkamiehistön pitäisi aina toimia poliittisessa ohjauksessa. Rädylle tuntui sopivan hyvin varuskuntien alasajo, mutta hänellä tuntui olevan kummallisia komplikaatioita puolustusvoimien takaisin jaloilleen nostamista vastaan. Loppujen lopuksi en yhtään ihmettele, että hän sai lähteä. Sen sijaan en osaa arvioida Jukka Juustin pätevyyttä, mutta hänenhän on sanottu olleen toiseksi pätevin kansliapääliköksi, joten lienee luonnollinen valinta. Voisi myös kohtuullisella varmuudella olettaa hänen olevan myötämielisempi Niinistön linjalle - asia joka on sinällään absurdi, kun tottakai kansliapäälikön pitäisi noudattaa poliittista ohjausta eikä toimia omalla agendalla.
Saa nyt sitten nähdä mitä mieltä upseerit tästä ovat. Tuskin siitä isoa ongelmaa tulee. Upseeri kuin upseeri kohtaa urallaan tilanteita, etteivät nimitykset mene oman mielen mukaan ja niiden kanssa pitää aina osata elää.

 

[Blöö]

Mä kannatin aikanaan jopa sitä Vasemmiston liikenneministeri Kyllöstä, kun se potki pois ylimielisiä virkamiehiä. Poliittinen ohjaus on kaiken a ja o. Jos virkamies ei sitä ymmärrä, niin on väärissä hommissa.

 

[Sako]

- asia joka on sinällään absurdi, kun tottakai kansliapäälikön pitäisi noudattaa poliittista ohjausta eikä toimia omalla agendalla.
-----
Saa nyt sitten nähdä mitä mieltä upseerit tästä ovat. Tuskin siitä isoa ongelmaa tulee. Upseeri kuin upseeri kohtaa urallaan tilanteita, etteivät nimitykset mene oman mielen mukaan ja niiden kanssa pitää aina osata elää.

Räty taisi olla liian varma sekä omasta asemastaan että vallitsevasta politiikasta ja maksaa siitä sopivan hinnan. Olisi varmaan ollut näkemisen arvoinen ilme, kun kuulee että potkut tuli.
-----
Olen hiukan yllättynyt siitä, että joku viitsii miettiä vaikutuksia upseeristoon. Sillä sotilas korvaa sotilaan ja Rädyn aika ei ole ollut kovin kaksista PV:lle.

 

[Hakki#20]

Räty taisi olla liian varma sekä omasta asemastaan että vallitsevasta politiikasta ja maksaa siitä sopivan hinnan. Olisi varmaan ollut näkemisen arvoinen ilme, kun kuulee että potkut tuli.
-----
Olen hiukan yllättynyt siitä, että joku viitsii miettiä vaikutuksia upseeristoon. Sillä sotilas korvaa sotilaan ja Rädyn aika ei ole ollut kovin kaksista PV:lle.

Itse asiassa tuo on upseeristolle kova kolaus koska tilalle nimitettävä Juusti on koulutukseltaan erikoisupseeri. Näin upseerit menettäisivät yhden korkea-arvoisen viran.

 

[Sako]

Suomen puolustus on tienhaarassa - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat

Linkissä sotaministeri ja pv:n komentaja kertoilee säästöjen vaikutukset puolustuskykyyn. Päivän iltapulun lööpissä taas oli, että Suomen puolustuskyky on Pohjolan heikoin...Juttua en lukenut, mutta asioita seuraava tietää missä mennään: meillä on kyllä paljon reserviä, mutta kunnon aseita ei, kiitos parin vuosikymmen säästämisen ja meri- että ilmavoimien suosimisen.

 

[Daespoo]

Erinomainen ase sukellusvenettä vastaan on heko, jossa kuuntelujärjestelmä. Tämä sitten joko ampuu itse tai toimii tulenjohtajana.

On ja ei ole, riippuen sijainnista. Avomerellä helot tulevat alas nopeasti, saaristossa (jossa subit harvemmin liikkuvat kiitos rannikon ja merenpohjan muotojen), elinaikaa löytyy.

Ja joissain subeissa taitaa nykyään jo ollakin AA ohjuksia (torpedo-putkista laukaistavia) joilla saadaa helot alas tarvittaessa, joskin niiden laukaisu on aika iso signaali vastatoimille.

Joo, Halonen oli aktiivinen, ja kaikki puolueet paitsi persut. Jostain syystä vain Halonen halutaan muistaa.

Jep, tässä oli virallisesti kaikki mukana vaikka esim. Kokoomuksessa oli isot epäilykset tämän suhteen. Halosta ei voi syyttää kaikesta mutta isolti silti.

 

[Stonewall]

Itse asiassa tuo on upseeristolle kova kolaus koska tilalle nimitettävä Juusti on koulutukseltaan erikoisupseeri. Näin upseerit menettäisivät yhden korkea-arvoisen viran.

Itse en pitäisi huonosti osuvana, jos minua luonnehdittaisiin maanpuolustusmyönteiseksi tai jopa hivenen patrioottiseksi persoonaksi. Tästä huolimatta upseeriston kitinä ministeriön kansliapäälikön nimityksen suhteen harmittaa. Myönnettäköön, etten ole ihan varma kuinka laajasti tai kuinka suurella intohimolla he ovat Juustin nimitystä vastustamassa, mutta ilmeisesti jonkinlaista vastentahtoisuutta esiintyy.

Fakta kuintenkin on, että Juusti ja Räty ovat kerran aikaisemminkin hakeneet samaa virkaa, kun molemmat pyrkivät EUn puolustusalan viraston EDAn johtajiksi. Tällöinkin Juusti katsottiin pätevämmäksi (valinnan teki EUn valintalautakunta). Eli tässä mielessä lienee painotuksesta kiinni kumpi on kansliapääliköksi sopivampi/pätevämpi, ja Juusti on näkökulmasta riippuen hyvinkin Rätyä parempi. Krtiikin pohjana tuntuu siis olevan vain se, että Juusitlla ei ole kadettikoulua käytynä.

Voidaan kuitenkin pitää kohtuullisena erikoisuutena, että ministeriön korkein virkamies on poikkeuksetta ollut kenraali. Virka on toki vuodesta 1994 ollut siviilivirka, mutta jostain syystä siihen ei ole siviiliä saatu nimitettyä. Tämä on länsi-Euroopassa aivan poikkeuksellista. Kaikkialla muualla halutaan, että siviili tuo poliittisen ohjauksen ministeriöön. Kenraalit ovat sotilasasiantuntijoita, mutta eivät missään nimessä aina tee eivätkä edes suosita yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevimpiä ratkaisuja. Hurjin esimerkki on tietenkin Yhdysvallat, missä kenraalit suosittelivat aikanaan ydinsotaa Kuuban kriisin aikana. Jos kenraalit saisivat aina tahtonsa, niin maailma olisi varmasti sotaisempi paikka kuin mitä se nykyisin on.

Eli lyhyesti toivoisin, että ensinnäkin ministeri Niinistön nimitys menee läpi ja toisekseen toivoisin, että muutenkaan enään ei nimitettäisi kenraaleja ministeriön korkeimpaan virkaan, joka siis onkin siviilivirka. Sotilaat voivat olla liian lähellä sotilaita ja siviileiltä poliittisen ohjauksen myötäily voisi olla luonnistua ilman kipuilua. Tämä on ymmärretty kaikkialla läntisessä Euroopassa ja meidänkin olisi aika asia ymmärtää.

 

[Eino_Mies]

Viime keväänä lähetetyn reserviläiskirjeen tiimoilta jäi askarruttamaan eräs käytännön asia. Elikkä kun sodan ajan vahvuus Suomen puolustusvoimissa on noin 230 000 sijoitettua, niin miten nopeasti "rotaatio" pyörii?

Tarkoitan siis sitä, että varusmiehiä siirtyy reserviin pari kertaa vuodessa ja useammat heistä kenties saavat kotiutuessaan tiedon sodan ajan joukoista, niin putoaako toisesta päästä reserviä samaa tahtia pois about yli 3-kymppisiä tyyppejä? Jos esimerkiksi kesäkuussa 2015 kotiutuneista taistelijoista 50 % sai sijoituksen, ja tuo 230 000 on se nykyinen miesvahvuus, niin silloinhan viime toukokuussa vielä sijoitetuiksi ilmoitetutuista vanhemmista ressuista vastaava määrää pudotettiin pois. Ja sama sykli kaiketi jatkuu koko ajan varusmieskoulutuksen joukkotuotannon pyöriessä. En tiedä miten reaaliaikainen järjestelmä on, mutta kunhan vaan pohdin.

 

[MustatKortit]

Viime keväänä lähetetyn reserviläiskirjeen tiimoilta jäi askarruttamaan eräs käytännön asia. Elikkä kun sodan ajan vahvuus Suomen puolustusvoimissa on noin 230 000 sijoitettua, niin miten nopeasti "rotaatio" pyörii?

Tarkoitan siis sitä, että varusmiehiä siirtyy reserviin pari kertaa vuodessa ja useammat heistä kenties saavat kotiutuessaan tiedon sodan ajan joukoista, niin putoaako toisesta päästä reserviä samaa tahtia pois about yli 3-kymppisiä tyyppejä? Jos esimerkiksi kesäkuussa 2015 kotiutuneista taistelijoista 50 % sai sijoituksen, ja tuo 230 000 on se nykyinen miesvahvuus, niin silloinhan viime toukokuussa vielä sijoitetuiksi ilmoitetutuista vanhemmista ressuista vastaava määrää pudotettiin pois. Ja sama sykli kaiketi jatkuu koko ajan varusmieskoulutuksen joukkotuotannon pyöriessä. En tiedä miten reaaliaikainen järjestelmä on, mutta kunhan vaan pohdin.

Kyllä se pääpiirteittäin menee juuri siten, kun olet ajatellut. Mutta mukana on sen verran paljon ja laajalti poikkeuksia, etten lähtisi yksinkertaistamaan kuitenkaan liikaa. Reserviupseerikoulutuksen saaneista osa on pidempään palveluksessa, sijoitettuna mm. Esikuntatehtäviin. Sama koskee henkilöitä, jotka ovat saaneet siviilipuolella jotain erityistä koulutusta, josta voi koitua koulutukseen sopiva sodan ajan sijoitus. On muutamia muitakin erityisryhmiä (esim. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa toimivat).

Iän mukaan ei mennä aina muutenkaan. Taannoin minulta infoa kyseli eräs nelikymppinen tykkimies, joka jostain syystä oli yhä sijoitettuna miehenä, ei tosin taisteluosastossa, vaan tässä kyseisessä tapauksessa taisi olla kyse pataljoonatason esikunnasta. Mutta jutun teki mielenkiintoiseksi se, että ei hänellä ollut mitään spesifiä koulutusta tuonne, jostain syystä oli vain jäänyt nimi kummittelemaan.

 

[Syöttöpiste]

Viime keväänä lähetetyn reserviläiskirjeen tiimoilta jäi askarruttamaan eräs käytännön asia. Elikkä kun sodan ajan vahvuus Suomen puolustusvoimissa on noin 230 000 sijoitettua, niin miten nopeasti "rotaatio" pyörii?

Tarkoitan siis sitä, että varusmiehiä siirtyy reserviin pari kertaa vuodessa ja useammat heistä kenties saavat kotiutuessaan tiedon sodan ajan joukoista, niin putoaako toisesta päästä reserviä samaa tahtia pois about yli 3-kymppisiä tyyppejä? Jos esimerkiksi kesäkuussa 2015 kotiutuneista taistelijoista 50 % sai sijoituksen, ja tuo 230 000 on se nykyinen miesvahvuus, niin silloinhan viime toukokuussa vielä sijoitetuiksi ilmoitetutuista vanhemmista ressuista vastaava määrää pudotettiin pois. Ja sama sykli kaiketi jatkuu koko ajan varusmieskoulutuksen joukkotuotannon pyöriessä. En tiedä miten reaaliaikainen järjestelmä on, mutta kunhan vaan pohdin.

Lyhyt vastaus kysymykseesi. Käytännössä vanhemman ikäluokan taistelijoita putoaa sijoitetusta reservistä sitä mukaa pois, kun tuoreempaa tulee tilalle. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että tippuisi kokonaan reservistä pois. Tämmöinen PV:n sodanajan kokoonpanosta pois pudonnut henkilö jää edelleen reserviin odottamaan sitä tilannetta, että häntä tarvitaan paikkaamaan mahdollista aukkoa jossain joukossa. Eli hän on ikään kuin reservin reservissä. Lopullisesti hän lakkaa olemasta missään reservissä sitten 60-vuotiaana.

Reserviläisen "sotilasura" voidaan kertoa menevän seuraavan polun mukaisesti.

18-vuotiaana henkilöstä tulee osa varareserviä. Hän on varareserviä siihen saakka, kun astuu varusmiespalvelukseen.

Noin parikymppisenä henkilö käy varusmiespalveluksen, jonka perusteella hänelle koulutetaan jonkin sodanajan tehtävän edellyttämä osaaminen (esim. jääkäri).

Varusmiespalveluksen lopussa henkilö sijoitetaan ennalta suunnitellun joukon kokoonpanoon, mikäli hänet todetaan varusmiespalveluksen perusteella sopivaksi siihen. Muussa tapauksessa hänet pyritään sijoittamaan johonkin toiseen joukkoon tai sitten hänen sijoituksensa on varareservissä. Yleensä Samassa yksikössä, samassa saapumiserässä palvelleet sijoitetaan kokonaisena joukkona johonkin kokoonpanoon (esim. jääkärikomppaniaan).

Henkilön sodanajan joukon tyypistä riippuen, joukko käy kertausharjoituksissa muutaman vuoden jälkeen varusmiespalveluksen päättymisestä. Tuota samaa joukkoa saatetaan kertauttaa usemman kerran, ennen kuin sen tilalle (n.10 vuotta varusmiespalveluksesta) koulutetaan uudesta varusmiesjoukosta uudet henkilöt. Tässä vaiheessa tämä 10 vuotta reservissä ollut joukko pyritään sijoittamaan seuraavaan kokoonpanoon, joka sopii sen henkilöstön ikärakenteelle paremmin. (esim. jokin paikalliskomppania). Jos tätä joukkoa ei voida sellaisena sijoittaa mihinkään kokoonpanoon, niin ainakin osa sen taistelijoista sijoitetaan yksittäisiin tehtäviin muissa joukoissa. Tästä johtuu monesti tilanne, jossa jokin selvästi muita iäkkäämpi miehistön jäsen on kertaamassa itseään jopa 10 vuotta nuorempien kanssa. (vrt. @MustatKortit mainitsema reserviläinen tykkimies).

Jossain vaiheessa henkilölle on kertynyt sen verran ikää, että häntä ei kannata sijoittaa minkään joukon kokoonpanoon, koska tilalle löytyy riittävästi nuorempiakin sotureita. Hän jää kuitenkin varareserviin odottamaan josko sodan aiheuttaman luonnollisen poistuman myötä jostain joukosta alkaisi jälleen tilaa löytymään.

Tuo 230 000 reserviläistä tarkoittaa PV:n sodanajan joukkojen vahvuutta. Reserviläisiä niihin on sijoitettavissa vissiin noin kolminkertainen määrä tällä hetkellä. Toivoa sopii, ettei tuota joukkoa jouduta pienentämään enempää. Nytkin koko maan puolustamisesta puhuminen saa riman heilumaan. Aika näyttää tapahtuuko sotilaiden eläkeiälle jotain muutoksia. Sillä voi olla vaikutusta tuon sodanajan joukon kokoon tai niihin sijoitettavien henkilöiden osaamisvaatimuksiin.

 

[MustatKortit]

...

Tuo 230 000 reserviläistä tarkoittaa PV:n sodanajan joukkojen vahvuutta. Reserviläisiä niihin on sijoitettavissa vissiin noin kolminkertainen määrä tällä hetkellä. Toivoa sopii, ettei tuota joukkoa jouduta pienentämään enempää. Nytkin koko maan puolustamisesta puhuminen saa riman heilumaan. Aika näyttää tapahtuuko sotilaiden eläkeiälle jotain muutoksia. Sillä voi olla vaikutusta tuon sodanajan joukon kokoon tai niihin sijoitettavien henkilöiden osaamisvaatimuksiin.

Olen sanonut ennenkin, mutta mielestäni tuo 230k on juuri siinä rajalla, että määrällisesti voi riittää, mutta sen sijaan operatiivisten joukkojen määrä tuon luvun sisällä on aivan liian pieni ja pitäisi varmaankin tuplata.

Jos muuten otetaan sellainen teoreettinen tilanne, että Suomi oikeasti joutuisi laajamittaiseen konfliktiin "keltaisen vihollisen" kanssa, niin epäilen, että todellisuudessa Suomi kuitenkin suhteellisen nopeasti laajentaisi liikekannallepanoa koskettelemaan myös tällä hetkellä ilman sijoitusta olevia reserviläisiä.