En luota mihinkään viidenteen artikkaan. Aseet ja tuli, varsinkin epäsuora tuli. Mitä Suomi tarjoaa vihulle.
Viidenteen artiklaan ei tarvitse luottaa, ja siksihän myös Natossa Suomi tekee eri tahojen kanssa puolustussopimuksia (esim. Yhdysvallat, mahdollisesti Iso-Britannia ja JEF-maat, toivon mukaan Pohjoismaat Nordefcon kautta).
Olen kannattanut Natoa pitkään juuri tulen takia. Kun itse kyyhötin armeijassa ollessa asemissa odottelemassa kuvitteellista vihollista, ajattelin, että jos nyt olisi tositilanne, niin kylläpä kaipaisin kovasti tulta eteen niin hävittäjistä kuin tykistöstä. Ajattelin, että olisipa mahtavaa, jos taustatukena olisi samanlainen ilmaoperaatio kuin Persianlahden tai Irakin sodassa.
Olen ajatellut, että loppuviimeksi Suomen puolustus on suomalaisten harteilla, mutta että se puolustus käsittää myös liittolaisten ja tulituen hankkimisen pahan päivän varalle. Siksi toivotan ihan mielelläni tervetulleeksi Nato-tukikohdat, ruotsalaiset, norjalaiset, jenkit ja britit Suomeen.
Kaikkein eniten liittolaisina tosiaan itse luotan Ruotsiin (kunhan se nyt saataisiin Natoon!) ja syy on se, että ruotsalaisilla on oma lehmä ojassa, jos Suomi joutuu sotaan. Toiseksi eniten luotan Pohjoismaihin ja sitä seuraavaksi Iso-Britanniaan. Sitten ehkä vanhaan liittolaiseemme Saksaan ja Puolaan. Puola on kuitenkin jo lähes eturintaman maita kuten Suomi ja Baltian maat, eli jos näillä seuduilla rähistään, niin luulen, että Puolan ja Baltian maiden - ehkä Saksankin - intressit ovat hieman meitä etelämmässä. Siksi siis luotan Pohjoismaihin liittolaisena enemmän.
Yhdysvallat on sellainen sotilasmahti, että sen ei suoranaisesti tarvitse edes vakavissaan sitoutua vaikkapa Suomen puolustamiseen ja siitä on silti paljon iloa. Yhdysvaltain ja Kanadan intressit Suomen ja Ruotsin alueelle tulevat siitä, että olemme (lähes) naapurimaita - meitä erottaa vain Jäämeri.
Mutta yhtä kaikki: nämä asiat eivät ole toisiaan poissulkevia, ja kuten sanottu, ei Suomi ole ainakaan 80 vuoteen jos pidempäänkään aikaan ajatellut sotivansa yksinään. Nato on ihan looginen polku. Se ei välttämättä kestä ikuisesti, mutta nyt tässä tilanteessa se vie meidät liittolaiseksi tärkeimpien kumppaneiden kanssa, ja uskon esimerkiksi pohjoismaisen yhteistyön jatkuvan kauas tulevaisuuteen. Enkä usko Itämeren etelänaapureidenkaan (Saksa, Puola, Baltian maat) ajautuvan meistä kauas, enkä välttämättä edes Iso-Britannian.