Sallasta pakko kommentoida, että en olisi minäkään huolissani. Siellähän on pitkin poikin kuntaa vanhat panssariesteetkin paikallaan muistuttamassa kaikkia vanhasta vainoojasta. Hyökkäys saattaisi pysähtyä jo paikallisin voimin, pienellä avustuksella.
Olen samaa mieltä tuosta, että jos ryssä koittaisi kuten Ukrainassa, niin meidän suurin murhe olisi päättää kuinka pitkälle pakittavaa joukkoa kehtaisi seurata. Sodan jälkeen on sukupolvi toisensa jälkeen yli 70 vuotta koittanut olla valmiina, jos vihollinen tulee. Olisi naurettavaa, jos emme olisi valmiita nyt jos/kun vuoromme tulee.
Unohtamatta, että Suomessa on 600k luvanhaltijaa jotka omistajaa yhteensä 1,5 miljoonaa luvallista asetta. Luvattomat päälle. Eli jos ei ihan joka kodissa niin vähintään naapurissa on ampuma-aseita ja sitäkautta kodinturvajoukot.
Mä tunnustan, että en ehkä ole ihan valmis. Siis henkisesti kyllä ja kiväärikin pysyy kädessä, ei siinä, mutta kun asepalveluksesta jo kohta 30v ja sodankäyntikin muuttunut, niin ei ole mitenkään sellainen olo, että tietäisin taistelukentällä miten toimitaan.
Ihan tässä on alkanut harkita reserviläisten ja,MPK:n järjestämille kursseille osallistumista. Lampaan perseet sivarihakemusten raapustelijoille.
En usko, että kovin moni on täysin valmis, mutta voin sanoa, että itse olen valmiimpi kuin koskaan. Onneksi olen jonkun verran harrastellut MPK:n kursseilla.
Mullakin oli intin-ekan kurssin väli varmaan reilu 10-12 vuotta, mutta kaikki tekeminen oli kuin olisi hypännyt pyörän kyytiin. Ne asiat oli hyvin syvällä selkärangassa.
Sanoisin, että enintään viikko, niin olet omaksunut riittävästi vanhaa oppia ja siihen toinen viikko, niin osaat alustavasti uutta. Ampuma-asento, lataaminen nyt ainakin jonkun verran muuttunut. Toki on sitten paljon uutta opittavaa päälle jos intoa riittää.
Lähtökohta on kuitenkin, että tärkeimmät on ampumataito (ei tarkoita pelkkää tarkkuutta) ja ensiapu.
Lisäksi joukon / ryhmän toiminta on tärkeä. Tämän päälle kuntoa ja toimintakykyä kannattaa parantaa.
Se mitä itse katsonut sarjoja (esim. SAS: Who dares win), missä on täysin puskista tulleita siviilejä kokeilemassa rajoja, niin jokainen suomalainen joka on armeijan käynyt, on edellä heitä kaikessa muussa paitsi ei välttämättä fyysisessä kunnossa.
Lisään vielä, että kaikenlainen "sotilaalinen" (ampuminen, aseen käsittely, kuntoilu yms.) harjoittelu tuo itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin, se on myös oleellisen tärkeä asia mentaalipuolella.