Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2015–2019

[Barnes]

Kun hallitus päämäärätietoisella toiminnallaan nostaa koko ajan SDP:n kannatusta niin tasaisen vauhdin taulukolla puolueen kannatus on seuraavissa eduskuntavaaleissa jo 30 %:n paikkeilla.

Perussuomalaiset olivat 2011 parhaimmillaan 23 prosentin lukemissa. Vuoden 2015 vaaleissa ääniosuus olikin "hieman" pienempi eli vielä ei voida puhua SDP:stä varmana vaalivoittajana.

Kokoomus ei varmasti tule enään leikkimään Rinteen SDP:n kanssa. Tästä voisin lyödä jopa vetoa (kuuluisa voittajan valinta hyvälaatuinen konjamiitti/viski). Se kortti on jo katsottu eikä kannattajakunnassa ole mitään halua tähän, mielummin sitten oppositio.

Rinne on mitä on, mutta onko Kokoomuksella hirvittävän suuria haluja lähteä leikkimään myöskään Lindtmanin kanssa? Lindtmanin kummisetä kuitenkin on Heinäluoma(on myös Rinteen kummisetä), jonka ehdottomuus on tullut kaikille valtakunnanpoliitikoille ja politiikkaa seuraaville tutuksi.

 

[penaz]

Selkeintä olisi, että Heinäluomasta tulisi SDP:n seuraava puheenjohtaja, seuraava pääministeri ja pitemmällä aikavälillä hänestä kasvaisi samanlainen vanhempi valtiomies kuin Lipposesta. Tai sitten ei.

Tällä hetkellä näyttää vähissä olevan SDP:n vaihtoehdot. Naisissa ei ole puheenjohtaja-ainesta ja edellä mainittujen ohella miehistä ainoastaan Harakalla olisi kykyjä puheenjohtajaksi.

 

[Tykki]

Selkeintä olisi, että Heinäluomasta tulisi SDP:n seuraava puheenjohtaja.

Tätä varmasti toivotaan kaikissa muissa puolueissa enemmän kuin demareissa. Viimeksi kun Heinäluoma tuota postia hoiti, hän onnistui lopettamaan demareiden 30 vuoden valtakauden Suomessa, ja miltei kämelsi ylimielisyydessään Halosen valinnan toiselle presidenttikaudelle. Toisaalta, Eero sai demarit melkein kammettua oppositioon edellisissä sixpack -hallitusneuvotteluissa, ennen kuin puoluetoimisto muistutti häntä "aiemmin varatusta lomamatkasta". Jälkeenpäin ajateltuna demareiden olisi ehkä kannattanutkin jättäytyä oppositioon jo tuolloin.

Mutta yhtä kaikki, en usko että Don Eerosta ikupäivänä enää tulee puheenjohtajaa demareille.

 

[Daespoo]

Rinne on mitä on, mutta onko Kokoomuksella hirvittävän suuria haluja lähteä leikkimään myöskään Lindtmanin kanssa? Lindtmanin kummisetä kuitenkin on Heinäluoma(on myös Rinteen kummisetä), jonka ehdottomuus on tullut kaikille valtakunnanpoliitikoille ja politiikkaa seuraaville tutuksi.

En sano että Lindtman on paljoa parempi mutta siinä olisi selkeä ero Rinteeseen henkilötasolla, joskin poliittinen linja lienee aika sama näillä janttereilla.

Rinteen kanssa samaan hallitukseen meno on mielestäni täysin mahdotonta.

Selkeintä olisi, että Heinäluomasta tulisi SDP:n seuraava puheenjohtaja, seuraava pääministeri ja pitemmällä aikavälillä hänestä kasvaisi samanlainen vanhempi valtiomies kuin Lipposesta. Tai sitten ei.

Heh. Heinäluoman nosto pj:ksi olisi varsin nyky-demarimaista. Ei, kyllä se on Lindtman jota ajetaan pj:ksi, Eero ei enään tuohon lähde.

Tällä hetkellä näyttää vähissä olevan SDP:n vaihtoehdot. Naisissa ei ole puheenjohtaja-ainesta ja edellä mainittujen ohella miehistä ainoastaan Harakalla olisi kykyjä puheenjohtajaksi.

Harakka? Salli mun nauraa. Täysin nollasisältöinen räksyttäjä jossa on puheenjohtajamaisuutta yhtä paljon kuin jossain Tuula Haataisessa. Tai itseasiassa vähemmän.

Tulevaisuuden nimi mieleen demareista, jos demarit päättää joskus herätä todellisuuteen. Eemeli Peltonen. Lipposlainen-oikeistodemarinuori. Veikkaan että on eduskunnassa 2019.

 

[Individual]

SDP kärkeen.
Huonoja uutisia hallitukselle – SDP pomppasi kärkeen | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Tarinankertoja]

Laitetaas toi perinteinen "näkymä"

YLE 30.12.2015

Sdp 22,7%
Kesk 21,4%
Kok 18,7%
Vihr 11,7%
Ps 8,9%
Vas 7,3%
Rkp 3,9%
Kd 3,4%
Muut 2,0%

 

[erku]

Hienoa. Tässä on vielä toivoa siitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli halutaan pelastaa eikä lähdetä perskekohallituksen ajamalle reaganlais-thatcherlaiselle linjalle.

 

[Fordél]

Hienoa. Tässä on vielä toivoa siitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli halutaan pelastaa eikä lähdetä perskekohallituksen ajamalle reaganlais-thatcherlaiselle linjalle.

Tää pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin alasajo on kyllä melkoinen mysteeri, kun katsoo vaikka terveydenhuollon menojen kehitystä viime vuosikymmeninä. Vasemmiston mielestä ajataan kovasti mallia alas, mutta se ei kyllä näy kustannuksissa. Mitenhän tämä on selitettävissä? Sen voi tulla tänne joku kertomaan.

 

[Pavlovin Koira]

Tää pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin alasajo on kyllä melkoinen mysteeri, kun katsoo vaikka terveydenhuollon menojen kehitystä viime vuosikymmeninä. Vasemmiston mielestä ajataan kovasti mallia alas, mutta se ei kyllä näy kustannuksissa. Mitenhän tämä on selitettävissä? Sen voi tulla tänne joku kertomaan.

Sitä paitsi tuo "hyvinvointivaltion alasajo" on pelkkää oppositioretoriikkaa. Halltuksessa ollessaan demarit ajavat kutakuinkin samanlaista talouspolitiikkaa kuin porvaritkin.

 

[erku]

Tää pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin alasajo on kyllä melkoinen mysteeri, kun katsoo vaikka terveydenhuollon menojen kehitystä viime vuosikymmeninä. Vasemmiston mielestä ajataan kovasti mallia alas, mutta se ei kyllä näy kustannuksissa. Mitenhän tämä on selitettävissä? Sen voi tulla tänne joku kertomaan.

Palkkoja yritetään väkipakolla alentaa, koulutukseen kohdistetaan maan poliittisen historian suurimmat leikkaukset, sotepalvelujen asiakasmaksuja nostetaan kymmenillä prosenteilla, sääntelyä puretaan ja yksityistämisiä vauhditetaan, sosiaaliturvaa heikennetään, subjektiivinen päivähoito-oikeus poistetaan jne. Toisaalta elinkeinotukiin ei kosketa ja kansallisia maataloustukia vain korotetaan entisestään. Kokonaisuudessaan linja on siis hyvin vahvasti sellainen, että mennään pois pohjoismaalaisesta viitekehyksestä ja valtion menojen kulurakenne alkaa olla enemmän anglosaksisen yhteiskunnan kuin pohjoismaalaisen maan kulurakenne.

 

[Pavlovin Koira]

Koulutusta leikattiin rajusti jo edellisellä hallituskaudella. Ei olisi pitänyt eikä pitäisi nytkään.
Asiakasmaksuja korotettiin ja sosiaalietuuksia heikennettiin myös demarien ollessa hallituksessa, samoin valtionyhtiötä on yksityistetty ja tuo subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaventaminen muuten oli osa valtiovarainministeri Urpilaisen esittelemää rakennepakettia.

 

[Tarinankertoja]

Tää pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin alasajo on kyllä melkoinen mysteeri, kun katsoo vaikka terveydenhuollon menojen kehitystä viime vuosikymmeninä.

Tää ei oikein käy vertailumittariksi koska terveydenhoitokulut nousee väestön ikääntyessä. Kansainvälisessä vertailussa Suomen terveydenhoitojärjestelmä on itseasiassa aika kustannustehokas. Mutta väestörakenteen murroksessa se ei riitä, ja ns. osaoptimoinneista pitää päästä eroon hence Sote uudistus ruottinmalliin päin.


Mutta siis hyvinvointivaltiorakenteeseen ollaan kyllä puuttumassa aika voimallisesti. Se, että aikaisemmin on leikattu ja supistettu, niin nyt puututaan rakenteisin. Rakenteiden puolella uudistuksia tuleekin tehdä ja aikaisemmat 3 hallitusta on ollu siihen kykenemättömiä. Mutta nykyinen tekee muutoksia hyvin oikeistolaisella ideologialla (no 3 talousoikeistolaista puoluetta vallassa) ja ajottaan esim leikkauksia kaikkien talousoppien (niin Keynsiläisen kuin uusliberalismin Friedmanin) vastasesti.


Tosin en kyllä ole huomannut, että demarilla olisi mitään visiota tulevaisuudesta, ei ole ollut pitkään aikaan. Demarit puhuvat vain säilyttämisestä ja vanhoista saavutuksista. Mikä on demarein visio Suomesta vaikka 2030? Ei ole näkynyt, mikä on demareille häpeäksi. Heillä kun on nimenomana ollut visiota pitkälle tulevaisuuteen Forssasta lähtien, vaan ovat kannattajakuntansa ikääntymisen myötä ajautuneet konservatiivisiksi muutoksen vastustajiksi.

 

[Pavlovin Koira]

Muuten tuosta itse gallupista: SDP:n nousun voi laskea menneen kolmen muun oppositiopuolueen eli vihreiden, vassarien ja rkp:n laskun piikkiin. Hallituspuolueista Kokoomuksen kannatus on noussut, Keskustan hienoisesti laskenut (-0,2) ja persujen pysynyt ennallaan.

Maikkarin Timo Haapala veisteli että demarien gallupnousu johtui siitä etteivät lähteneet mukaan vassarien ja vihreiden pölhöpopulistiseen Stubb-välikysymykseen. Myös Kokoomuksen kannatus nousi lieväseti edellisestä mittauksesta jonka jälkeen oli siis tuo Stubb-välikysymys.

 

[Fordél]

Palkkoja yritetään väkipakolla alentaa, koulutukseen kohdistetaan maan poliittisen historian suurimmat leikkaukset, sotepalvelujen asiakasmaksuja nostetaan kymmenillä prosenteilla, sääntelyä puretaan ja yksityistämisiä vauhditetaan, sosiaaliturvaa heikennetään, subjektiivinen päivähoito-oikeus poistetaan jne. Toisaalta elinkeinotukiin ei kosketa ja kansallisia maataloustukia vain korotetaan entisestään. Kokonaisuudessaan linja on siis hyvin vahvasti sellainen, että mennään pois pohjoismaalaisesta viitekehyksestä ja valtion menojen kulurakenne alkaa olla enemmän anglosaksisen yhteiskunnan kuin pohjoismaalaisen maan kulurakenne.

Milläs tavalla palkkojen alentaminen on osa hyvinvointimallin alasajoa?

Historiallisiin koulutusleikkauksiin liittyen niin laskentavasta riippuen, edellisellä hallituskaudella, jossa mukana oli SDP, leikattiin koulutusmenoja noin puolitoistamiljardia euroa. Akava laski 1,5 miljardia, Keskusta kumulatiivisena 1,7 miljardia. Edellinen hallitus myös nosti eräiden tasasuuruisia asiakasmaksuja about 10 % viimeksi v. 2015. Se myös mustini mukaan jäädytti sosiaaliturvan indeksit, mikä tiesi hintojen noustessa etuuksien suhteellista heikkenemistä.

Eli vaikea tässä on a) ensinnäkään nähdä hyvinvointimallin alasajoa vaikka toki leikkauksia tehdään, kun fyrkat ei nykyiseen riitä ja b) ihan samalla tavalla korjausliikkeitä on tehneet hallitukset, joissa on ollut mukana vasemmisto. Ei vaan valitettavasti osu ja uppoa tämä kritiikki.

 

[Fordél]

Tää ei oikein käy vertailumittariksi koska terveydenhoitokulut nousee väestön ikääntyessä. Kansainvälisessä vertailussa Suomen terveydenhoitojärjestelmä on itseasiassa aika kustannustehokas. Mutta väestörakenteen murroksessa se ei riitä, ja ns. osaoptimoinneista pitää päästä eroon hence Sote uudistus ruottinmalliin päin.

Tottahan toki ne nousevat, mutta jos katsot pylpyröitä niin tasaisesti on noustu sitä mukaa kuin väestö on ikäääntynyt. Eli koko ajan on pidetty hyvinvointimallia pystyssä. Olisi eri asia, jos kustannukset olisivat pysyneet samalla tasolla, mutta samalla väestö on ikääntynyt, mutta näin ei ole siis käynyt.

 

[erku]

Milläs tavalla palkkojen alentaminen on osa hyvinvointimallin alasajoa?

Pohjoismaalainen hyvinvointimalli lähtee siitä liikkeelle, että kilpailuetu saavutetaan korkean osaamisen ja korkean jalostusarvon kautta. Nyt persporvarihallitus lähtee tekemään Suomesta eräänlaista Pohjolan halpatyömaata palkka-aleineen, vaikka jo nykyisellään palkkataso Suomessa on rajusti pienempi kuin Ruotsissa tai Norjassa.

Toisekseen pohjoismaalaisuuteen ei kuulu politiikka, jossa hallitus alkaa lainsäädäntöteitse muuttaa työmarkkinoilla sovittuja työehtoja työnantajaa suosivasti. Jopa varsin oikeistolaisiksi mielletyt talousasiantuntijat Sixten Korkmanin johdolla ovat pitäneet tätä hyvin periaatteellisena ongelmana.

 

[Fordél]

Pohjoismaalainen hyvinvointimalli lähtee siitä liikkeelle, että kilpailuetu saavutetaan korkean osaamisen ja korkean jalostusarvon kautta. Nyt persporvarihallitus lähtee tekemään Suomesta eräänlaista Pohjolan halpatyömaata palkka-aleineen, vaikka jo nykyisellään palkkataso Suomessa on rajusti pienempi kuin Ruotsissa tai Norjassa.

Ensinnäkin, näiden kaavaitujenkaan muutosten jälkeen Suomesta ei tule mitään Pohjolan halpatyömaata.

Toiseksi, nykyisellään palkkataso ei ole Suomessa rajusti pienempi kuin vaikka Ruotsissa. Voit vaikka tsekkailla täältä muutaman faktan palkkatasoon liittyen:

YLE-uutiset: Suomen palkat melkein tasoissa Ruotsin kanssa

Eurostatin laskelmat vuodelta 2014, jossa Suomen ja Ruotsin palkkakustannukset ovat lähes tasoissa.

Toisekseen pohjoismaalaisuuteen ei kuulu politiikka, jossa hallitus alkaa lainsäädäntöteitse muuttaa työmarkkinoilla sovittuja työehtoja työnantajaa suosivasti. Jopa varsin oikeistolaisiksi mielletyt talousasiantuntijat Sixten Korkmanin johdolla ovat pitäneet tätä hyvin periaatteellisena ongelmana.

Kyllä, mutta työmarkkinaosapuolet eivät pysty itse sopimaan asioista, on jonkun kannettava vastuu. Kaikkien puolueiden, hallituksesta oppositioon, toiveena on, että asia ratkaistaisiin ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten kesken. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa valtiolla on keskeinen rooli kansalaisten elintason ja toimeentulon varmistamisessa, joten tältä kohdin voidaan myös nähdä hallituksen toimet malliin kuuluvina. Ilman muutosta kansalaisten elintaso ja toimeentulon edellytykset tulevat pitkällä tähtäimellä heikkenemään. Ja johan vasemmistossakin jo kauan aikaa sitten tunnustettu, että köyhän paras tuki ja turva on vahva valtion talous.

Kummaa, että et kommentoinut mitenkään edellisen hallituksen leikkauksia.

 

[Warrington]

SDP:n nousu gallupissa kärkeen kertoo tavallisen suomalaisen tyhmyydestä, olen kirjoittanut saman aiemmin ja toistan, tavallinen kansalainen ei tiedä politiikasta hevon paskaa, tämä tosin taitaa päteä kaikissa maissa. Kuinka usein oppositiossa räksyttävän isomman puolueen kannatus ei nouse merkittävästi? Siellä ne räksyttää kuten persut viime kaudella, kansalaiset ei vaan tahdo ymmärtää että tuo on pitkälti opposition tehtävä, ei kuitenkaan tarkoita että he oikeasti olisivat sitä mieltä, saati sitten tekisivät niitä asioita hallituksessa.

Opposition tehtävä on sikäli helppo, että voit kyseenalaistaa vaikka kaikki päätökset ja valinnat, mutta sulla ei tarvitse itsellä olla asiaan minkäänlaista ratkaisua. Noh, onneksi SDP ei ole todennäköisesti pääsemässä hallitukseen vielä kolmeen vuoteen.

 

[Barnes]

Nyt persporvarihallitus lähtee tekemään Suomesta eräänlaista Pohjolan halpatyömaata palkka-aleineen, vaikka jo nykyisellään palkkataso Suomessa on rajusti pienempi kuin Ruotsissa tai Norjassa.

Boldaus oma.

Norjan ja Suomen vertaaminen on älytöntä, koska ko. maalla on isot öljyvarannot ja sitä kautta hyvin vahva talous. Suomella ei ole kumpaakaan näistä. Ja kuten @Fordél todisti, Ruotsin palkkataso ei missään nimessä ole rajusti Suomea korkeampi.

 

[erku]

Ensinnäkin, näiden kaavaitujenkaan muutosten jälkeen Suomesta ei tule mitään Pohjolan halpatyömaata.

Toiseksi, nykyisellään palkkataso ei ole Suomessa rajusti pienempi kuin vaikka Ruotsissa. Voit vaikka tsekkailla täältä muutaman faktan palkkatasoon liittyen:

Niin siis vuonna 2014 Ruotsissa työvoiman hinta per tunti oli 37,4 euroa ja Suomessa 32,3 euroa. Tanskassa lukema oli 40,3 euroa. Norjaa ei tilastoissa näkynyt, mutta oletettavasti olisi kategorian ykkönen. Tässä katsannossa on äärimmäisen vaikeaa nähdä, että Suomen ensisijainen ongelma olisi, jos siis tarkoitus on kuulua pohjoismaalaiseen viitekehykseen, palkkatasossa. Taustalla täytyy olla enemmän ideologiset syyt, jos näiden numeeristen faktojen edessä vakavissaan väittää, että tuottavuuden ongelmat suhteessa Ruotsiin tai Tanskaan johtuvat palkoista.

Kyllä, mutta työmarkkinaosapuolet eivät pysty itse sopimaan asioista, on jonkun kannettava vastuu.

Miten niin eivät pysty? Tietysti jos ajatus on se, että työmarkkinaosapuolten pitää sopia asiat juuri niin kuin hallitus sanelee, niin silloin he eivät kykene "sopimaan". Tosiasiallisesti tarkasteltuna työmarkkinaosapuolet ovat kyenneet sopimaan sillä tavalla palkoista, että Suomen hintakilpailukyky suhteessa Ruotsiin, Tanskaan tai Saksaan paranee vuosi vuodelta, kun täällä tyydytään mataliin palkankorotuksiin ja muualla vedetään monen prosentin vuotuisia korotuksia. SAK olisi ollut valmis jatkamaan samanlaista maltillista nollalinjaa, mutta EK:lle tai sen käsikassaralle eli Sipilän hallitukselle moinen ei käynyt.

 

[Fordél]

Niin siis vuonna 2014 Ruotsissa työvoiman hinta per tunti oli 37,4 euroa ja Suomessa 32,3 euroa. Tanskassa lukema oli 40,3 euroa. Norjaa ei tilastoissa näkynyt, mutta oletettavasti olisi kategorian ykkönen. Tässä katsannossa on äärimmäisen vaikeaa nähdä, että Suomen ensisijainen ongelma olisi, jos siis tarkoitus on kuulua pohjoismaalaiseen viitekehykseen, palkkatasossa. Taustalla täytyy olla enemmän ideologiset syyt, jos näiden numeeristen faktojen edessä vakavissaan väittää, että tuottavuuden ongelmat suhteessa Ruotsiin tai Tanskaan johtuvat palkoista.

Nyt puhut eri asiasta. Ensin puhut palkkatasosta, jonka toteat olevan Suomessa rajusti pienempi kuin esim. Ruotsissa. Näinhän ei ole, kuten tilastot osoittivat. Nyt puhut sitten työvoiman hinnasta, joka pitää sisällään muitakin kustannuksia kuin vain palkan.

Miten niin eivät pysty? Tietysti jos ajatus on se, että työmarkkinaosapuolten pitää sopia asiat juuri niin kuin hallitus sanelee, niin silloin he eivät kykene "sopimaan". Tosiasiallisesti tarkasteltuna työmarkkinaosapuolet ovat kyenneet sopimaan sillä tavalla palkoista, että Suomen hintakilpailukyky suhteessa Ruotsiin, Tanskaan tai Saksaan paranee vuosi vuodelta, kun täällä tyydytään mataliin palkankorotuksiin ja muualla vedetään monen prosentin vuotuisia korotuksia. SAK olisi ollut valmis jatkamaan samanlaista maltillista nollalinjaa, mutta EK:lle tai sen käsikassaralle eli Sipilän hallitukselle moinen ei käynyt.

Kysytkin vielä, että miten niin eivät pysty. No eivät pysty, kun eivät pysty sopimaan asiasta. Sopimusta ei ole syntynyt useista yrityksistä huolimatta. Eikä työmarkkinaosapuolten pidä sopia asioita niin kuin hallitus sanelee vaan keinot ovat vapaat. Vain tavoitetaso on annettu. On se kumma, että ennen neuvotteluja ei saisi olla tavoitteita. Olihan eläkeratkaisullekin olemassa ennalta määritellyt tavoitteet.

 

[erku]

Nyt puhut eri asiasta. Ensin puhut palkkatasosta, jonka toteat olevan Suomessa rajusti pienempi kuin esim. Ruotsissa. Näinhän ei ole, kuten tilastot osoittivat. Nyt puhut sitten työvoiman hinnasta, joka pitää sisällään muitakin kustannuksia kuin vain palkan. .

Tuo on saivartelua. Kilpailukyvystä puhuttaessa keskeinen asia on juurikin työn hinta yritykselle. Ja se on Suomessa pohjoismaalaisessa viitekehtyksessä huikean hyvä. Mitään tarvetta kuuluisalle kustannuskilpailukykyhypylle ei ole, jos siis tosiaan koemme Pohjoismaat omaksi viiteryhmäksemme.

Kysytkin vielä, että miten niin eivät pysty. No eivät pysty, kun eivät pysty sopimaan asiasta. Sopimusta ei ole syntynyt useista yrityksistä huolimatta. Eikä työmarkkinaosapuolten pidä sopia asioita niin kuin hallitus sanelee vaan keinot ovat vapaat. Vain tavoitetaso on annettu. On se kumma, että ennen neuvotteluja ei saisi olla tavoitteita. Olihan eläkeratkaisullekin olemassa ennalta määritellyt tavoitteet.

Edellinen keskitetty työmarkkinasopimus on voimassa vielä noin vuoden verran. Onko se mielestäsi kyvyttömyyttä sopia, kun vaikkapa Petri Kontiola ja Lokomotiv Jaroslav eivät ole tehneet jatkosopimusta, vaikka diili on katkolla jo neljän kuukauden päästä? Minun mielestäni tuollaista johtopäätöstä ei voi vielä tehdä.

 

[Aurinkotuuli]

.......Kyllä, mutta työmarkkinaosapuolet eivät pysty itse sopimaan asioista, on jonkun kannettava vastuu. Kaikkien puolueiden, hallituksesta oppositioon, toiveena on, että asia ratkaistaisiin ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten kesken. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa valtiolla on keskeinen rooli kansalaisten elintason ja toimeentulon varmistamisessa, joten tältä kohdin voidaan myös nähdä hallituksen toimet malliin kuuluvina. Ilman muutosta kansalaisten elintaso ja toimeentulon edellytykset tulevat pitkällä tähtäimellä heikkenemään.....

Vastuun kantamisesta tai sopimuksen tekoon kykenemättömyydestä on turha tulla räksyttämään tilanteessa, jossa äärioikeistolaista politiikkaa tarjoava lestadiolaisjohtoinen hallitus esittää EK:n ja/tai Esko Ahon ideoiman pakkolakiukaasin työmarkkinaosapuolille. Hallituksen tarjoamat vaihtoehdot ovat olleet koko ajan EK1 tai EK2. Mihinkään todellisiin neuvotteluihin ja yhteiskuntasopimukseen nämä neropatit eivät ole todellisuudessa koskaan pyrkineetkään eivätkä pyri. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa kolmikanta ja valtion osallistuminen yhteiskunnallisiin uudistuksiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa on ollut hyvä ja toimiva malli ja se on ollut sitä Suomessakin 1940-luvulta lähtien. On valitettavaa, että EK on täysin sivuuttanut yritysten yhteiskuntavastuun kvartaalitalouden tieltä. Vielä paljon pahempaa maamme kannalta on se, että lestadiolaisen insinöörin johtama nykyhallitus pyrkii tuhoamaan olemassa olevat työmarkkinamekanismit.

 

[Alfred E Neuman]

Sitä paitsi tuo "hyvinvointivaltion alasajo" on pelkkää oppositioretoriikkaa. Halltuksessa ollessaan demarit ajavat kutakuinkin samanlaista talouspolitiikkaa kuin porvaritkin.

Tästä hyvänä esimerkkinä Paavo Lipponen. Ahon hallitus määräsi ajoneuvoveron, ja ihmiset suuttuivat. Demarit lupasivat poistaa tämän veron mikäli voittavat vaalit. Tokihan ne sen veron poistivat. Muuttivat nimen ajoneuvoverosta ajoneuvon käyttömaksuksi. Taisivat vielä nostaakin tuota veroa. Pääasia ettei auton tuulilasiin enää liimailtu verotarroja vaan maksu suoritettiin normaalin laskun tapaan. Ja kansa hurraa.

Joo, pelottavintahan tuossa Demarien nousussa on se, että he eivät ole itse tehneet asian eteen yhtään mitään. Saavat vielä väärän kuvan siitä, että heidän keinonsa Suomen pelastamiseen toimivat. Tosin niitä keinojahan he eivät juuri ole esittäneet.

 

[Fordél]

Tuo on saivartelua. Kilpailukyvystä puhuttaessa keskeinen asia on juurikin työn hinta yritykselle. Ja se on Suomessa pohjoismaalaisessa viitekehtyksessä huikean hyvä. Mitään tarvetta kuuluisalle kustannuskilpailukykyhypylle ei ole, jos siis tosiaan koemme Pohjoismaat omaksi viiteryhmäksemme.

No eihän se nyt ole saivartelua, että puhutaanko palkoista vai kokonaiskustannuksista, kun mietitään ratkaisukeinoja Suomen kilpailukyvyn paranemiseen.

Suomen "viitekehys" on Ruotsi, Saksa, Britannia, Tanska ja Viro, ei vain Pohjoismaat.

Mitä tulee itse lukuhin, ne eivät avaa Suomen todellista ongelmaa. Kuten esimerkiksi kansantaloustieteen professori Vesa Kainniainenkin totesi pari kuukautta sitten, pelkän työn hinnan sijaan pitää verrata "työn hintaa, työn kokonaiskustannuksia siihen arvonlisään, siihen tuotannon arvoon, jota yritys tekee". Tämä tunnusluku on Suomessa liian korkea.

Edellinen keskitetty työmarkkinasopimus on voimassa vielä noin vuoden verran. Onko se mielestäsi kyvyttömyyttä sopia, kun vaikkapa Petri Kontiola ja Lokomotiv Jaroslav eivät ole tehneet jatkosopimusta, vaikka diili on katkolla jo neljän kuukauden päästä? Minun mielestäni tuollaista johtopäätöstä ei voi vielä tehdä.

Jos Petri Kontiola ja Lokomotiv Jaroslav ovat istuneet 4-5 kertaa alas sopimaan jatkosta, mutta ovat joka kerta epäonnistuneet, voisi hätäinen vetää johtopäätöksen, ettei kyky sopia ole hääppöinen.

Ongelma on kato siinä, että nykyinen malli toimii, kun on jaettavaa tai ei olla kovin pahassa suossa. Sitten kun pitäisi tehdä kovassa paikassa riittäviä uudistuksia, siihen ei kyetä, koska kumpikaan osapuoli ei ole riittävän halukas tulemaan vastaan. Tällöin on hallituksen pakko toimia ja jos se odottelee ensi syksyyn asti ja laittaa vasta silloin pyörät pyörimään, vaalikausi hujahtaa ohi jo ennen kuin mitään konkreettista on saatu aikaan.