Niin sinä et vastannut jostain syystä itse kysymykseen. Kenties siksi, että et itsekään tiedä mitä pitäisi tehdä.
Eittämättä Suomi tarvitsee muutoksia, mutta pelkkä muutoksen vaatiminen, konkretisoimatta ja erittelemättä muutoksen tarpeita, on vähän hassua ja johtaa helposti tyhmiin päätöksiin, joita joudutaan puliveivaamaan uudestaan.
En vastannut, koska en katso olevani velvollinen vastaamaan jokaiseen esitettyyn kysymykseen - toisaalta olen muissa ketjuissa tuonut esille kohtia jotka vaativat korjaamista tai muutoksia, joten katson, että olen antanut oman osani tähän soppaan, mutta koska myös sinä esitit toimivia kohteita annan minäkin jotain ajatuksia julki.
Julkiset investoinnit on nostettu eräänä keinona esille, tämä on minustakin kannatettavaa toimintaa, mutta on todellakin määriteltävä investoinnit tarkoin ja tehtävä kokonaislaatuinen arvio siitä, että niihin sijoittaminen myös hyödyttää yhteiskuntaa ja tuo lopulta kokonaisvaltaiset plus-tuloksen, pelkkä investointi investoinnin vuosi ei vielä riitä vaan raamit ja rajat on määriteltävä tarkoin. (Minun kompetenssi ei riitä tähän, tunnustan).
Olen myös sitä mieltä, että kuntauudistus olisi tavalla tai toisella saatava suoritettua, koska tälläkin hetkellä Suomessa on kuntia jotka eivät pärjää ja joiden olemassa olo on aivan liian paljon riippuvainen ulkopuolisesta avusta. Olisi siis syytä miettiä, että missä määrin kuntauudistus on syytä tehdä vaikkapa sitten pakolla/puolipakolla - siitä huolimatta, että keskustalaisia kuntia kuolee. Ja kuntauudistuksen oheen on sitten pyrittävä tavalla tai toisella purkamaan tiettyjä rakenteita (esim. irtisanomissuoja tjsp) samanaikaisesti, jottei yhdistettyihin kuntiin jää "turhaa" työvoimaa tuottamaan menoja kuntatalouksille.
Soteuudistus on myös ajankohtainen, mutta samalla on pohdittava sitä, että missä määrin yksityistäminen on järkevää ja kannattavaa - lukuisissa tapauksissa se nimittäin on (todetusti) kalliimpaa mitä julkinen terveydenhuolto. Th-sektorilla ei siis pitäisi yksityistää pelkästään yksityistämisen vuoksi vaan todella tarkoin miettiä sitä, että milloin se tuottaa kokonaisvaltaisen hyödyn.
Olisi myös syytä miettiä onko mahdollista jollain tavalla yhdistää byrokraattisia organisaatioita ja vähentää luukulta toiselle juoksemista, etenkin mitä tulee eri tukien nostamiseen ts. Kelan ja sosiaalitoimen yhdistämisen pohtiminen (ja tarvittaessa toimeen ryhtyminen). Samoin olen sitä mieltä, että kenties kannattaisi miettiä kokonaisvaltaisesti mahdollisuutta kansalaispalkkaan ja mitä hyötyjä/haittoja siitä on. Toisaalta on myös syytä pohtia sitä, että lisäisikö se mahdollista halukkuutta tehdä työtä, koska ei olisi vaaraa tulotason laskemisesta jos työnteko on kohtalaista (esim. keikkatyö tai ruuhkatyö tms.) Yleensäkin työn tekoon tulisi kannustaa ja helpottaa mahdollisuutta tehdä työttömänäkin minimaalista työtä ilman, että on vaaraa tulojen menetykselle - (nyt ymmärtääkseni saa ansaita 300 €/kk ilman, että on vaaraa menettää työttömyyskorvaus). Ja tässä yhteydessä on tietty mainittava sinunkin esille nostama seikka eli eläkeiän nostaminen, toisaalta on huomioitava se, että on aloja joilla ihminen ei nykytahdilla selviä fyysisesti eläkeikään vaikka henkisesti saattaisikin yltää - tällaisetkin seikat on huomioitava eli yksilöllisyyttä lisää.
Kehitysapua olisin valmis leikkaamaan rajulla kädellä (sen voisi alentaa n. 250-300 miljoonaan euroon), mutta toisaalta olisi hyvä kannustaa yrityksiä yhteistyöhön ja projekteihin kehitysmaissa ja näille toimille olisi mahdollista kohdentaa jotain tukea. (Muissa ketjuissa olen tuonut esille ajatuksen siitä, että teollisuusmaiden olisi hyvä purkaa tullimuureja kehitysmaiden tuotteilta, tällä toimella olisi kenties mahdollista kompensoida runsaita kehitysavunleikkauksia).
Tiettyjä verotuksellisia uudistuksia olisi myös syytä tehdä, sellaisia jotka tukisivat Suomen kilpailukykyä ja lisäisivät täten yksityisten yritysten investointeja. Olisi syytä miettiä, että tuottaisiko esim. polttoaineveron selkeä lasku enemmän hyötyä kansantaloudelle mitä se korkeampana tuottaa verotulojen muodossa. Yritysten toimintaa tulisi myös helpottaa byrokratiaa karsimalla ja toisaalta tiettyjä toimintoja helpottamalla (helppona esimerkkinä esim. alkoholiverotus, myynnin vapauttaminen, aukiolojen vapauttaminen tms. toimet) - toki olisi pohdittava vastaavasti mitä riskejä toimenpide pitäisi sisällään.
Tässäpä nyt jotain omalta osaltani tähän keskusteluun, konkretiaa ja lihaa luiden ympärille.
vlad.
