Puolueiden eduskuntavaaligallupit 18.4.2011–

  • 132 720
  • 1 296

Tuamas

Jäsen
Yhteisöveroa on laskettu, mutta samaan aikaan pääomaveroa on nostettu. Samoin esimerkiksi yrittäjän verotusta on tiukennettu määrittämällä oikeastaan aika typeriä nettovarallisuuteen liittyviä 8% sääntöjä, joiden perusteella aikaisemmin iso osa osinkotuloina verotettua yrittäjän ansiota on saatu progressiivisen tuloveron piiriin.
.

Niin, koska yhteisöveron lasku ja pääomatuloveron nosto kannustaa investoimaan, eikä rahojen nostoon yrityksestä. Eikö tämä nyt ole konsensus että investoinnit ovat se taikasana?

Osinkoverotuksen osalta juttusi on melkolailla väritettyä totuutta ansiotulo-osuuden osalta.

Muutos osinkoverotuksessa on ollut lähinnä kosmeettinen (ennen kevennetty osuus oli 9% nettovarallisuudesta). Lisäksi tuon ylittävän osingon ansiotulo-osuudessa ei ole tapahtunut varsinaista muutosta (verovapaa osuus 30% --> 25% ei nähdäkseni vastaa maalaamaasi kuvaa).
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tämä ymmärrettiin vielä hyvin 30-luvun ja toisen maailmansodan jälkeen. Sitten 80-luvulta alkaen alettiin unohtaa. Mutta se ei silti muuta sitä tosiseikkaa, että keynesiläisyys pätee edelleen käytännössä täysin kysyntälama-tilanteessa

Suomessa ei toki vielä 1930-luvulla ymmärretty. Maan johtavat talouspoliittiset vaikuttajat J.K. Paasikivi ja Risto Ryti etunenässä lähinnä naureskelivat Franklin D. Rooseveltin New Dealille. Paasikivi oli valtiomies ulkopolitiikassa, mutta talouspolitiikassa jumittunut vanhaan uusklassiseen taloustieteeseen.

Ruotsissa alettiin Rooseveltin tapaan Per Albin Hanssonin punamultahallituksen johdolla vähän keynesiläisyyttä ymmärtääkin. Toisen maailmansodan jälkeen keynesiläisyys olikin sitten hallitseva ajattelutapa ympäri läntistä Eurooppaa. Hiukan yksinkertaistettuna rautarouva Margaret Thatcher ja Ronald Reagan sitten toivat monetaristisen ajattelun talouspolitiikkaan 1980-luvulla.

Suomessa on tietysti oma historiallinen taustansa, 1980-luvun nousukaudella harjoitettu talouden ylikuumentanut politiikka (vahvan markan politiikka myös, voisiko löytää yhtäläisyyksiä eurokriisiin?). Seurasi lama, jossa Viinanen palautti Suomen klassisen taloustieteen oppeihin monen vuosikymmenen tauon jälkeen. Toki Suomen ja Ruotsin talouksissa on eroja, mutta on minusta hyvin selvästi osoitettavissa, että Suomen jättityöttömyyden syy oli liian kireässä finanssipolitiikassa (vrt. Ruotsi). Ruotsi käväisi alempana, mutta piti työttömyyden kurissa ja nousi pohjalta aivan vastaavasti. Edelleen siis olen sitä mieltä, vastoin Niinistön ilmeistä kantaa, että Vanhasen kakkonen teki juurikin oikein elvyttäessään finanssikriisin alussa.

Daespoolle, miksi jopa Juhana Vartiainen piti kokoomuksen Sampsa Katajan ehdotusta velkakatosta huonona? Ettei vain johtuisi tästä eurokriisin opetuksesta (jonka muun muassa IMF:kin jo ymmärtää)? No Vartiainen oli maltillinen, Aalto-yliopiston Pertti Haaparanta nimitti ehdotusta täysin idioottimaiseksi: http://yle.fi/uutiset/talousviisas_...akattoesityksen_taysin_idioottimaista/7542159
 

oliwa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Supercell
Kulutuskysynnän kasvu kestävästi vaatii siis kilpailukyvyn parantamista ja sitä kautta viennin kasvattamista. SAK/SDP ei tähän ole tuonut MITÄÄN parannusta, päinvastoin. Suomen vienti pistettiin pariksi päiväksi kiinni kun joku venäläisen varustamon edustaja oli sanonut pahasti AKT:n jäsenelle, siinä sinulle ay-liikkeen rakentavaa kulutuskysynnän lisäystä. Noh, ainakin viinan myynti kasvoi. VMP.

SAK mukana syksyn eläkeratkaisussa, siitä pisteet. Lisäksi palkankorotukset ovat viime vuosina olleet suht maltilliset. Toisaalta SAK:n mielestä laittomiin lakkoihin ei missään nimessä saisi puuttua, niin että se todella tuntuisi.

Tuntuu tosiaan hieman kornilta että Rinne ja Ihalainen puhuvat investointien tärkeydestä, mutta eivät millään lailla halua edistää työrauhaa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Kansantalous kun on eri asia kuin yksittäisen yrityksen tai perheen talous: kun kaikki säästävät yhtäaikaa tulee lama. Kun työttömyys lisääntyy niin valtiontalous kääntyy kuralle. Kun yksityiset investoinnit ehtyvät, tulee julkisten investointien lisääntyä. Jos julkisetkin investoinnit ehtyvät ja julkista kulutusta karsitaan vahvasti, lama syvenee ja valtiontalouden tilanne huonontuu ja tarvitaan lisävelkaa sosiaalikulujen maksamiseen...

Minusta tässä keskustelussa pitäisi eroittaa kaksi asiaa julkisen sektorin rahoista keskusteltaessa. Nykyinen organisaatio rakenne on jäykkä ja kallis, se pitää saneerata, jotta se pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiin. Järkeviä investointeja kannattaa tietysti tehdä, ei se silti säästötoimia estä.
 

oliwa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Supercell
Ja kuten jo moneen kertaan sanottua, valtio on tukenut investoimista mm. Yhteisöverokannan alennuksella, korotetuilla poistoilla sekä t&k lisävähennyksellä.

Jätät mainitsematta yhden tärkeän pointin. Hallituksen reagointi taloustilanteeseen on ollut hidasta, ja toimenpiteet ristiriitaisia.

Kevään 2011 hallitusohjelmassa uskottiin talouden kasvavan usealla prosentilla vuodessa! Jo silloin useat taloustieteilijät ja yritysjohtajat ihmettelivät tätä ennustetta. Noh, kaikki tietää miten kävi.

Sitten kun hallitus tajusi tilanteen vakavuuden, niin investointeja pyrittiin lisäämään juuri noilla edellä mainitsemillasi lakimuutoksilla. Mutta, toisin kun väitit niin korotetut poistot ja t&k lisävähennykset eivät ole voimassa enää vuonna 2015. Jostain syystä hallitus päätti että perkele, perutaan nämä investointeja lisäävät uudistukset. Tämän lisäksi hallitus on veronkiristyksin tehokkaasti hillinnyt kotimaista kysyntää, ja normitalkoiden onnistumisesta voi olla montaa mieltä, kun miettii vaikkapa alkoholilainsäädäntöön tehtyjä uudistuksia.

Toivon todellakin, että keväällä 2015 hallitusohjelmaa tehdään Sipilän johdolla!
 

Hartza

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Niin, koska yhteisöveron lasku ja pääomatuloveron nosto kannustaa investoimaan, eikä rahojen nostoon yrityksestä. Eikö tämä nyt ole konsensus että investoinnit ovat se taikasana?

Osinkoverotuksen osalta juttusi on melkolailla väritettyä totuutta ansiotulo-osuuden osalta.

Muutos osinkoverotuksessa on ollut lähinnä kosmeettinen (ennen kevennetty osuus oli 9% nettovarallisuudesta). Lisäksi tuon ylittävän osingon ansiotulo-osuudessa ei ole tapahtunut varsinaista muutosta (verovapaa osuus 30% --> 25% ei nähdäkseni vastaa maalaamaasi kuvaa).

Päinvastoin. En verrannut aikaisempaan 9% skenaarioon, koska sekin oli muutos huonompaan, vaan lähinnä muutokseen, jolloin tämä nykyinen osinkoveromuutos saatettiin voimaan, olikos 2009 vuoden alussa?

Yritys ei voi loputtomasti investoida omaan liiketoimintaan, jolloin tämä typerä muutos on lähinnä luonut rakenteen, jossa pääomat jäävät makaamaan yrityksiin sen sijaan, että omistajat voisivat investoida ne uusiin liiketoimintoihin ja yrityksiin. Tämä on luonut ns. holding rakenteen, jossa osingot saadaan ensimmäiseen portaaseen verovapaasti ja siitä sitten jaksotettuna omaan taskuun 8% nettovarallisuuden mukaan. Syntyy siis holding yrityksistä "pankkeja", joissa pääomat makaavat tehottomina kunnes esim 10 vuotta on kulunut ja firman voi pistää lihoiksi 40% hankintameno-olettaman perusteella minimoidakseen kokonaisverot. Nämä pääomat ovat siis pois kulutuksesta sekä investoinneista.

Itselläni on kokemusta pk-yrityksestä, joka kasvoi 850% viidessä vuodessa. Kassassa oli yli 1MEUR makaamassa pankkitilillä, kun osinkoja ei kannattanut enempää maksaa verotuksen takia. Myöskään omaan liiketoimintaan pääomia ei voinut/kannattanut sijoittaa, koska niillä ei olisi saanut yhtään enempää kasvua/lisäarvoa aikaiseksi. Melkoinen deadlock eikä mitenkään tehokkuutta luova mekanismi
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
A)
Korotetut poistot näillä näkymin jatkuvat vielä kaksi vuotta tuohon päälle. Joskaan en väittänyt niiden pituudesta mitään. Taas tullaan kysymykseen kuinka paljon idioottitäsmennyksiä pitää tehdä, ilmeisesti aika paljon.
B)
Uusi hallitus ehtii hyvin jatkamaan myös t&k-vähennyksen pituutta
C)
En ottanut kantaa oikea-aikaisuuteen tai nopeuteen, noista tehtiin päätökset 2012.
D)
Verotuksen muutoksissa ei kannata hirveästi hosua, pl. Tilanteet jossa saavutettu vaikutus poikkeaa merkittävästi tavoitteesta (edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poisto ja palautus. Alkuperäinen päätös huonoin ja epäloogisin mitä nykyhallitus tehnyt).
 

oliwa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Supercell
A)
Korotetut poistot näillä näkymin jatkuvat vielä kaksi vuotta tuohon päälle. Joskaan en väittänyt niiden pituudesta mitään. Taas tullaan kysymykseen kuinka paljon idioottitäsmennyksiä pitää tehdä, ilmeisesti aika paljon.

Näemmä hallitus oli tehnyt 17.11.2014 esityksen että korotetut poistot tosiaan jatkuvat vielä kaksi vuotta, I stand corrected. Pari sivua sitten muuten väitit kovasti että tuplapoistot ovat voimassa 2013 - 2015, näin ei ole! Joten sitä idioottia voi etsiä peilistä.

Jokainen meistä voi myös tykönään miettiä onko hallituksen toiminta ollut loogista esim näiden ns tuplapoistojen kohdalla, hallitus pyrkii nyt 2 vuoden sisällä muuttamaan alkuperäistä päätöstään jo toista kertaa. Surullisen kuuluisa edustuskulujen vähennyskelpoisuus on vielä parempi esimerkki nykyhallituksen toiminnasta.
 

oliwa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Supercell
Päinvastoin. En verrannut aikaisempaan 9% skenaarioon, koska sekin oli muutos huonompaan, vaan lähinnä muutokseen, jolloin tämä nykyinen osinkoveromuutos saatettiin voimaan, olikos 2009 vuoden alussa?

Kyseinen 9% sääntö tuli voimaan 2005, ja lähes samantyyppinen sääntö on ollut voimassa vuoden 1993 pääomaverouudistuksesta lähtien.

Eli ainakaan vuodesta 1993 lähtien ei ole voinut jakaa osinkoa rajattomasti, jos on halunnut optimoida verotuksen.
 

oliwa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Supercell
Olen vahvasti siinä käsityksessä, että mainittu uskomus oli lähtöisin hallituksen vasemmalta laidalta. Kokoomuksen virhe oli hyväksyä kyseinen sumutus, joskin asiaan vaikutti se, että hallitusta oli vaikea saada kasaan ja se, että Kataisella oli kova hinku saada nimensä pääministerien listaan.

Sama käsitys allekirjoittaneellakin. Se ei kuitenkaan mielestäni vähennä lainkaan Kataisen, ja Kokoomuksen, vastuuta asiasta. Mies, ja puolue, pettivät isänmaan, kun oli niin kovin vaikeat hallitusneuvottelut.
 

Hartza

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Kyseinen 9% sääntö tuli voimaan 2005, ja lähes samantyyppinen sääntö on ollut voimassa vuoden 1993 pääomaverouudistuksesta lähtien.

Eli ainakaan vuodesta 1993 lähtien ei ole voinut jakaa osinkoa rajattomasti, jos on halunnut optimoida verotuksen.

Kiitos tiedosta. Itse kun en ole yrittäjänä tuolloin toiminut, niin lähinnä olen joutunut toimimaan näiden epäkohtien kanssa, jotka liittyvät nykyiseen malliin.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
SAK ym. diipadapaa.

Keskustelu on aika hedelmätöntä kanssasi, kun et näköjään ymmärrä puheena olevasta asiasta kuin pitapuolisesti. Pieni ystäväni, alun perin oli virhe lähteä mopolla moottoritielle, ja se että vielä yrität keulia mopolla saattaa toki aiheuttaa luokkasi tytöissä kikatuksia, mutta meissä asiaan perehtyneissä lähinnä myötähäpeää. Suosittelen vaikkapa heti maanantaina tutkimaan olisi lähistölläsi avoimessa yliopistossa kansatalouden perusteita, ja mikäli löydät niin sinne vaan. Pääsisit vähän kartalle, niin ei tarvisi täällä tietämättömyyttään julistaa. Jos tarvitse apua, niin voit toki laittaa YV:llä kysymyksiä, niin voin auttaa sinua alkuun.

Lyhyesti kansantalous toimii erimekanismein kuin yksilön tai yrityksen talous. Poliitikot (erityisesti Kokoomuksessa), eivät piittaa siitä, että tutkimusten mukaan valtiontalopuden ideaalivelkaantumisaste on 150 - 200% vuosituotannon kokonaisarvosta. Tätä pienempi tai suurempi velkaantumisaste on talouskasvun hidaste. Vakavaksi hidasteeksi velanosuus muodostuu vasta noustessaan yli 350%:n. Tämä on kiistatonta. Suomessa valtion velkaantumisaste on alle 100% (kotitalouksien luokaa 120%), joten meidän oikeastaan pitäisi kasvattaa velan osuutta. Tämä on fakta. Velkaa ei kuitenkaan pitäisi ottaa vain menojen maksamiseen, vaan investointeihin. Eli kun toimimme suurinpiirtein päinvastoin kuin Suomen kehnoin ex-valtionvarainministeri Niinistö suosittaa, niin ollaan oikeilla jäljillä. Tätä on vaikeaa arkijärjellä ymmärtää. Valtiot voivat kuitenkin maksaa velkojaan satoja vuosia (Britannia maksaa vielä velkojaan Napolenin sodista - no problems), niin kauan kuin markkinat uskovat velanmaksuun. Eli yksityinen talous on kovin eriasia kuin valtiontalous. Suomella ei ole toistaseksi ongelmia, ja tilanne pitäisi hyödyntää kasvuun panostamalla.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Nyt ehdolla oleva SoTe malli on täysin vesitetty kompromissi joka ilmeisesti tuo ylimääräisen hallintokerroksen ja kukaan ei ole vielä pystynyt osoittamaan sen kykyä pienentää kestävyysvajetta joka oli yksi pääkriteeri.

Minä uskallan väittää jo nyt että muutaman vuoden päästä todetaan että vituiks män.

Voip mennä vituiksi, mutta oikeastaan mitään väliporrasta ei synny, vaan nykyinen sairaanhoitopiiri ylikunnallisena himmelinä muuttuu yksinkertaseksi sotealueeksi. Nykysysteemihän on se monen halintotason systeemi, kun palvelut järjestetään sekasin kunnissa ja piireissä.

Mitäkautta tää vaikuttaa kestävyysvajeeseen on ensteks juuri byrokratian väheneminen, toiseks ihmisen elinkaaren toimet saadaan yhdelle instanssille (ei päällekkäisyyksiä) ja se isoin vaikutus tulee terveyserojen kaventumisesta, joka vaikuttaa suoraan kestävyysvajeeseen, kun asiaa hoitavan instanssin päämäärä on saada asiakas "kuntoon" ja takas työmarkkinoille mahd. pian koska pitkittäminen lisää kustannuksia SoTe alueelle ittelleen. Ja se hoidon pitkittäminen on nykysysteemiin sisään rakenettu, kun kunnat ja sairaanhoitopiirit osaoptimoi omia kustannuksiaan ja näin homma on kalliimpaa yhteiskunnalle (molemmat tahot on verorahotteisia). Terveyserojen kaventuminen parantaa myös ikäihmisten tilannetta ja kallita ssosiaalitoimian huonoo terveyteen ajautuvien syrjäytyneiden kustannuksissa. Siksi se So on sinne myös leivottu, huolehdittas ihmisestä as whole.
Samoin kunnilta poistuu puolet budjettivaateesta jonka teoriassa pitäs auttaa kuntia tekeen paremminsuunniteltua infraa ja koulutusta (rahaa tuskin säästyy, mutta aikaresurssit lisääntyy)


Kaikki tää edellyttää sen rahotuksen saamista ykskanavaisex. Kok ei hyväksy sitä yksinkertasinta mallia, joka on Ruotsissa, eli SoTe alueen omaa veroa (Ruotsissa on siis valtio, kunta ja maakäräjävero). Siks se tärkein eli rahotus ratkastaan omassa kissanhäntäväännössä.

Hlipäätään kaikki muut on jo samaamieltä asioista, paitsi kok joka jarruttaa hanketta.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
, yhteiskunta satsaa koulutukseen (järkevään sellaiseen, kolmen tutkinnon antropologi-sosiologi-folkloristikko joka tekee väitöstä itä-mongolian äänitaiteilijoiden ulostusrytmistä lämmittää korkeintaan huonetta jossa puhuu muille samanhenkisille tyhjäntoimittajille) jne. .

edes kokoomus ei ole niin tyhmä, että ajattelisi näin. Koulutuksen on oltava niin laaja-alaista kun mahdollista, koska kukaan ei pysty ennustamaan millä sektoreilla läpilyöviä innovaatioita syntyy. 70 -luvun alkupuolella pidettiin Oulua typeryksenä kun se haluisi saada yliopiston ja "kaappasi" helsingistä täysin hyädyttömän mikroelektroniikkakoulutksen.. alan jolla ei ollut mitään näkymiä tulevaisuuden bisneksenä... gazam ja Nokia.

Turhissa sosiaalitieteissä on tehty innovaatioita jotka on parantanu Suomen kilpailukykyä huikeasti, mm tää nyt murroksessa oleva eläkejärjestelmä, jossa pakkosäästetään vanhuudenturvaa ja taataan kulutusvoimaa myös työelämän jättäneille jne.

Entäs jos itä-mongolian äänitaiteilijoiden ulostusrytmiikka onkin avainasemassa automaattisessa reaaliaikasessa kielenkääntämisessä? You'll never know.

Se on vaan raskaan teollisuuden jämähtäneiden keski-ikästen äijien näköalattomuutta puhua "turhasta" koulutuksesta ja tarkoittaa "kaikki mikä ei ole heti rahaksi muutettavissa". Yleissivistys on jo sinällään yhteiskuntaa kehittävä ja eteenpäjn vievä voima.

Mutta onhan toi asenne Suomessa vähän joka puolella. "Ennenkin on metsäteollisuudella pärjätty" .. mutta maailma muuttuu, haluaa se persu, ay demari tai suuryrityskokkari tai ei.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Minusta tässä keskustelussa pitäisi eroittaa kaksi asiaa julkisen sektorin rahoista keskusteltaessa. Nykyinen organisaatio rakenne on jäykkä ja kallis, se pitää saneerata, jotta se pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiin. Järkeviä investointeja kannattaa tietysti tehdä, ei se silti säästötoimia estä.

Teen itse tuon erotuksen: tarvitsemme ehdottomasti palveluntuotannon laajamittaisen rakenneuudistuksen, ja olisimme tarvinneet jo vähintään vuosikymmenen ajan. Sen sijaan ollaan pyöritelty peukaloita.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Nyt tyhmempikin alkaa ymmärtää kansantaloutta.

Sisämarkkinoiden koolla ei ole merkitystä, ihan sama puhutaanko viiden, kymmenen tai kahdensadan miljoonan populaatiosta. Keynes toimii aina.
Per Albin on hyvä esimerkki. Kannattaa ottaa lainaa, kun halvalla saa ( Ruotsi 30-luvulla) ja myydä hetken kuluttua kuulalaakereita sakuille.

Kannattaa ottaa lainaa, varsinkin tällä nollakorolla, koska maksuaikaa on kevyesti kaksisataa vuotta. Suomalaiset ovat vieläkin metsäläisiä, typeriä.
Luultavasti kannattaa kuitenkin miettiä lainamäärän (koron) saturaatiopistettä ja pysyä sen alla, jotta voi ottaa lainaa tarvittaessa korkojen maksuun.
Mutta eikös nyt siis kannattaisi ottaa lainaa kerralla oikein kunnolla, koko potti nokkiin. Turhaa nysväystä koko homma muuten. Valtiovalta kyllä pitää spekulantit aisoissa.

Ideoita ja niihin investoijia löytyy pilvin pimein, kunhan saadaan oikeanlainen hallitus. Kunnon hallitus pystyy keksimään kannattavaa yritystoimintaa viikossa.

Tyhmänä tuota vaihtotasetta ja suomalaisen työn hintaa mietin, mutta ei kai sillä ole merkitystä. Vahvat kotimarkkinat korjaa kyllä tämän vallitsevan poikkeustilanteen.
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Keskustalla Ylen kyselyn mukaan kannatus 26,7%. Alkaa siis pikkuhiljaa yhä enemmän näyttää siltä, että seuraava pääministeripuolue on keskusta. Persut, demarit ja kokoomus vielä aika lähekkäin. Persujen ja kookomuksen kannatus laskussa. Demareilla pienessä nousussa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Vaikeat ajat tuppaavat olemaan sellaisia, että ihmiset haluavat aitoja vastuunkantajia valtaan. Tässä mielessä on ymmärrettävää, että perinteiset valtionhoitajapuolueet Keskusta, SDP ja Vasemmistoliitto ovat nousussa. Kokoomus on näyttönsä antanut ja populistipuolueella nyt ei ole mitään annettavaa näin vaikeissa olosuhteissa.

Vaikuttaisi selvältä, että persuista tulee kevään vaalien suurin häviäjä. Niin eurovaaleissa kuin kunnallisvaaleissa persujen kannatus uurnilla on ollut selvästi pienempi kuin gallupeissa, joten tämän selvästi laskevan gallup-kannatuksen perusteella on uhkana, että persujen kannatus vajoaa kymmenen prosentin tietämiin itse vaalipäivänä. Jytkystä alkaa olemaan puhti pois.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Vaikka täällä on jo kommentoitu viimeistä YLE:n teettämää gallupia, niin laitetaan numerot esiin:
Kesk 26,7%
Kok 17,3%
Sdp 16,1%
Ps 14,3%
Vas 8,9%
Vihr 8,3%
Rkp 4,0%
Kd 3,3%
muut 1,1%

http://yle.fi/uutiset/keskustan_kannatus_pilvissa/7669296
Keskustan gallup-suosio jatkaa nousuaan, kun vaaleihin on aikaa noin 4,5 kuukautta. Ps saa aika kehnon lukeman, ainakin jos sitä vertaa puolueen saamiin ennusteisiin viime vuosina. Kokoomus ja Sdp käyvät jo aika tiukkaa kisaa toisesta sijasta.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
En niinkään ihmettele Keskustan kärkisijaa kuin Kokoomuksen sinnittelyä. Meinaan kun politiikka on mennyt kokolailla täysin persiilleen, niin kannatuksen lasku on kyllä todella maltillista. Ilmeisesti puolueella on tietty peruskannattajakunta, joka sitä aina äänestää vaikka puolue päättäisi ajaa liittymistä USAn osavaltioksi tai jotain muuta yhtä typerää kuin nykyinen talouspolitiikka.

Persuilla tosiaan näyttää Kokoomuksen ohella olevan kovin työ kannatuksensa kanssa. Veikkaan, että jompikumpi pystyy osakkeitaan vaaleihin mennessä nostamaan. Keskustan ykköspaikkaa eivät tosin kovin helposti pääse uhkaamaan, mutta vaaleihin on vielä pitkä aika.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
En niinkään ihmettele Keskustan kärkisijaa kuin Kokoomuksen sinnittelyä. Meinaan kun politiikka on mennyt kokolailla täysin persiilleen, niin kannatuksen lasku on kyllä todella maltillista.

Kyllä mä nyt kuitenkin enemmän ihmettelen tuota kepun ansiotonta arvonnousua. Kymmenen prosenttiyksikön kannatuksen nousu oppositiossa ilman että puolue on esittänyt oikeastaan minkäänlaista vaihtoehtoa.
 

Byvajet

Jäsen
Kyllä mä nyt kuitenkin enemmän ihmettelen tuota kepun ansiotonta arvonnousua. Kymmenen prosenttiyksikön kannatuksen nousu oppositiossa ilman että puolue on esittänyt oikeastaan minkäänlaista vaihtoehtoa.

Tämä on Kepun jytky. Jytkyjen perusta on siinä, että ihmiset etsivät pettymykselleen purkautumiskanavan. Tällä kertaa se on Kepun kannattaminen.

En usko, että SDP menee vaaleissa Kokoomuksen ohi. Kokoomuksella on vahva peruskannattajakunta, joka äänestää aina "ainoaa vaihtoehtoa". SDP:n kannattajissa taas on kohtalainen joukko narisijoita, jotka valittavat mieluummin kuin äänestävät.

Keskusta ja Kokoomus keittävät perussopan. Aika näyttää, mitä siihen tulee lisäksi.

Stubbin kohtalo tulee olemaan mielenkiintoinen.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kyllä mä nyt kuitenkin enemmän ihmettelen tuota kepun ansiotonta arvonnousua. Kymmenen prosenttiyksikön kannatuksen nousu oppositiossa ilman että puolue on esittänyt oikeastaan minkäänlaista vaihtoehtoa.

Niin no, kyllä saavutuslistalla on kuitenkin kunta- ja soteuudistusten hyvin tehokas populistinen jarruttaminen ja maakuntien lietsominen täyteen raivoon. Eli ei voi sanoa, etteikö olisi mitään. Mutta vaikka ei olisikaan niin tämä hallitus on ollut niin harvinaislaatuisen kyvytön, että Keskusta olisi joka tapauksessa suosittu nyt.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tämä on Kepun jytky. Jytkyjen perusta on siinä, että ihmiset etsivät pettymykselleen purkautumiskanavan. Tällä kertaa se on Kepun kannattaminen.

Pateettista tässä on se, että halutaan muutosta nykymenoon ja äänestetään, kaikista maailman vaihtoehdoista, Suomen Keskustaa. Sitten ollaankin jo aika pirun tyytymättömiä sitä seuraavissakin vaaleissa ja Kepu-jytkystä lähtee enimmät ilmat ulos. Itkisikö vai nauraisi?
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Kyllä mä nyt kuitenkin enemmän ihmettelen tuota kepun ansiotonta arvonnousua. Kymmenen prosenttiyksikön kannatuksen nousu oppositiossa ilman että puolue on esittänyt oikeastaan minkäänlaista vaihtoehtoa.

Kyllähän Kokoomuksen ja Keskustan linjat kuitenkin aika paljon eroavat erityisesti talouspolitiikassa. Epäilemättä iso osa Keskustan uudesta kannatuksesta tulee porvarillisen maailmankatsomuksen omaavilta, joille kokoomuksen nykymeno ei kelpaa. Vaan jotenkin tuntuu, että edellisiin vaaleihin verratuna 11% kannatuksennousu täytyy perustua muuhunkin kuin yrittäjien puolueen vaihtamiseen paremman taloudenhoidon perässä. Kyllä tuossa on mukana niin liikkuvia äänestäjiä kuin kaikkia nykymenoon tyytymättömiä.

Veikkaan jokatapauksessa erojen jonkun verran tasoittuvan ennen vaaleja, mutta eiköhän Keskusta ole paalupaikalla. Muista sijoituksista on sitten sitäkin suurempi taisto.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös