Puolueiden eduskuntavaaligallupit 18.4.2011–

[Tuamas]

Paitsi että Kepun Eurooppa-kritisointi on lähinnä opportunistista irtopisteiden keruuta.

Vaikea nähdä että pääministeripuolueena Kepun Eurooppa-politiikka juurikaan eroaisi Kokoomuksen linjasta.

 

[Musta Nuoli]

Paitsi että Kepun Eurooppa-kritisointi on lähinnä opportunistista irtopisteiden keruuta.

Vaikea nähdä että pääministeripuolueena Kepun Eurooppa-politiikka juurikaan eroaisi Kokoomuksen linjasta.

Ei se tosiaan juurikaan eroaisi, varsinkin kun huomioi vaikkapa kepulaisen Olli Rehnin linjaukset hänen komissaariaikanaan. Kaikkea muuta kuin eurokriittistä, itse asiassa täysin päinvastoin. Kepulla puolueena ei sinänsä ole varmaan kuitenkaan vastaavaa fanaattista ideologian paloa kuin Stubbilla ja kumppaneilla, kepulaisilla on ensisijaisena tavoitteena aina ja kaikessa oma suhmurointi ja opportunismi ja takki kääntyy sen mukaan miten tuuli puhaltaa. Kokoomuksella on vastenmielisyydestään huolimatta sentään jonkinlainen linja valittuna, vaikka siitä linjasta en pidäkään, mutta "kepu pettää aina"-sananlasku pitää paikkansa eli keskusta edustaa juuri sitä "maan tapaa" pahimmillaan, jossa olennaista on siltarumpupolitiikka ja pekkarointi.

 

[PTS]

Tuosta jutusta nähdään että julkisen sektorin työntekijämäärä on kasvanut joka vuosi 2004 lähtien, pääasiassa kunnista. Missä tehostusohjelmat?

Kas kun onnistuit kasvua näkemään: se on nimittäin erittäin vaatimatonta - edelleen Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on työntekijämäärältä mitattuna suurempi julkinen sektori.

Ja kun katsotaan tuota graafia niin nähdään että meillä on 2500+ verosihteeriä. Herää kysymys, miten ihmeessä? Yksi verosihteeri per 2000 ihmistä? Ja kun jatketaan tutkimista niin pelkästään valtiolla on 3500 jonkun sortin tarkastajaa. Yksi tarkastaja per ~1200 ihmistä, mitä ihmettä?

Kuntien työntekijämäärässä oli top10 listattuna, mitä ovat ne loput? Kunnilla yhteensä 470k työntekijää joista top10 "selittää" about 150k. Mitä ovat nämä muut?

Hesari oli listannut suurimmat ryhmät. Koska olet niin varma karsimistarpeesta, niin luulisi sinun osaavan luetella tuosta vaan selkeät karsintakohteet. Minä en muuten vastusta sinällään sitä, että esimerkiksi turhasta hallinnosta karsitaan ja siirretään resursseja suorittavalle puolelle. Se on aina kannatettavaa, jos sellaista pystytään tekemään. Julkisen sektorin työntekijämäärän vähentämistä kautta linjan en kuitenkaan Sipilän ja Stubbin tapaan kannata.

Jos luet tarkkaan niin tuossa ei puhuta yhtään mitään julkisen sektorin työntekijämäärästä vaan julkisista investoinneista mm. infraan. Kaksi täysin eri asiaa. IMF:ää, Soininvaaraa tai Krugmania et varmasti löydä vastustamasta julkisen sektorin työntekijämäärän vähentämisessä Suomessa. Sama raha mikä käytetään pöhöttyneeseen virkamieskuntaan voitaisiin käyttää infran parantamiseen ja se olisi varmasti kannattavampaa yhteiskunnan kannalta.

Kysymys oli siitä, että Sipilä (myös Stubb ja Soini) näki julkisen sektorin koon suhteessa BKT:hen ongelmana ja oli siksi valmis vähentämään kymmenillätuhansilla julkisen sektorin työntekijämäärää. Edelleen, mielestäni turhaa hallintoa voidaan toki karsia, mikäli karsimista löytyy, mutta julkisen sektorin kokoa saati työntekijämäärää ei tule ideologisesti vähentää.

Suomen nykyinen liikkumatila velan suhteen onkin se tekosyy miksi vasemmisto jatkuvasti vastustaa rakenneuudistuksia, "mutku Kreikalla menee paljon huonommin". Alhaisen kannatuksen takia ei uskalleta tehdä niitä pakollisia uudistuksia. Ikävä on Lipposen aikoja jolloin demareillakin oli vielä kassit.

Kerro nyt, mitä ne sinun rakenneuudistuksesi ovat? Ovatko ne suomeksi sanottuna leikkauksia julkiseen sektoriin? Arvio demareista on väärä. Lipposen kaudella ja sen jälkeen SDP on menettänyt uskottavuuttaan juurikin liikaa uusliberalistista konsensusta myötäilemällä. Taloustieteellisesti vasemmiston olisi järkevämpää kuunnella Paul Krugmania kuin Juhana Vartiaista tai Raimo Sailasta.

 

[Tarinankertoja]

Tässä on julkisen sektorin koosta ja BKT:stä kirjoteltu ja onneksi todettu, että puhutaan asiain vierestä.. mutta oikeistosiipi on ideologisessa puuskassaan niin innoissaan, ettei heitä totuus kiinnosta. eipä kyllä vassujakaan, kun se taas ei kävisi yhteen talouspoliittisten muiden totuuksien kanssa.

But... Miten mitata julkisen sektorin kokoa enivei? No tilastokeskuksen ylijohtajan mukaan tässä puhutaan kahdesta eri asiasta (tarkoitushakuisesti?). Kas kun tuotannon arvoa kuvaava bruttokansantuote EI koostu julkisista ja yksityisistä menoista vaan yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä, joka tarkoittaa kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa.


Julkinen sektori tuottaa Suomessa viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori neljä viidesosaa. Kun verrataan julkisia menoja ja bruttokansantuotetta, tarkastellaan kahden eri tunnusluvun välistä suhdetta, ei toisen osuutta toisesta. Viime vuosina tuo suhdeluku on kasvanut, mikä on ensisijaisesti ollut seurausta bruttokansantuotteen pienenemisestä.


Lainataanpa tähän asiain selitys

Marjo Bruun, Tilastokeskuksen pääjohtaja

”Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen ei ole vertailukelpoinen eri maiden kesken. Sama koskee julkisia tuloja, joiden tunnetuin suhdeluku veroaste kuvaa verojen ja veronluonteisten maksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Ensinnäkin eri maiden verojärjestelmät poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi sosiaalietuuksia verotetaan eri maissa eri tavoin. Jos ne ovat verollisia, kuten Suomessa yleensä, veroaste ja julkiset menot muodostuvat suuremmiksi kuin maissa, joissa etuudet ovat verottomia. Käteen jäävä tulo voi silti olla sama.

Myös verovähennykset vaikuttavat veroasteeseen ja julkisiin menoihin. Suomessakin oli ennen vuotta 1994 käytössä lapsivähennys, jonka korvaaminen lapsilisien korotuksella nosti veroastetta ja julkisia menoja. Samoin yleisradioveron käyttöönotto vuonna 2013 lisäsi veroja ja julkisia menoja.

Toiseksi eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmät ovat erilaisia eri maissa ja tästä syystä niiden vaikutus julkisen sektorin kokoonkin vaihtelee. Suomessa kaikki lakisääteiset eläkevakuutusmaksut luetaan julkisiin tuloihin ja niiden perusteella maksetut eläkkeet julkisiin menoihin.

Ehkä vertailukelpoisin julkisen talouden koon mittari on julkisen talouden tuottaman arvonlisäyksen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Se kuvaa julkisen talouden omaa palvelutuotantoa ja koostuu pääasiassa henkilöstömenoista. Suomessa tuo osuus oli 20 prosenttia vuonna 2012. EU-maista osuus oli suurempi Tanskassa ja Ruotsissa.

Toinen vertailukelpoinen, helposti ymmärrettävä mittari voisi olla julkisen talouden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä. Suomessa osuus oli vuonna 2012 kansantalouden tilinpidon mukaan 24 prosenttia, Ruotsissa 28 prosenttia.

Julkiset kulutusmenot sisältävät paitsi julkisen talouden arvonlisäyksen, myös julkisen sektorin ostamat tavarat ja palvelut, joista on vähennetty asiakasmaksut ja vastaavat tulot. Julkisten kulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen kuvaa siten julkisen sektorin tuottaman ja ostaman palvelutuotannon nettomenoja verrattuna koko kansantalouden tavara- ja palvelutuotannon arvoon. Suomessa suhdeluku oli 25 prosenttia vuonna 2012. EU-maista suhdeluku oli suurempi Alankomaissa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Julkiset menot ovat vielä kulutusmenojakin laajempi käsite, koska siihen luetaan mukaan muutkin menot, kuten maksetut tulonsiirrot, tukipalkkiot ja korot. Suomessa julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 57 prosenttia vuonna 2012. EU-maista osuus oli suurempi Tanskassa.”

 

[Daespoo]

Kas kun onnistuit kasvua näkemään: se on nimittäin erittäin vaatimatonta - edelleen Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on työntekijämäärältä mitattuna suurempi julkinen sektori.

Se että kaikista puheista ja ohjelmista huolimatta julkisen sektorin työntekijämäärä kasvaa on erittäin huolestuttavaa. Turha verrata Ruotsiin, Tanskaan tai Norjaan, heillä on omat ohjelmansa.

Hesari oli listannut suurimmat ryhmät. Koska olet niin varma karsimistarpeesta, niin luulisi sinun osaavan luetella tuosta vaan selkeät karsintakohteet.

Luettelin jo pari esimerkkiä. Minusta opettajien, sairaanhoitajien ja poliisien määrää ei pidä vähentää. Kaikki ne jotka eivät ole suoraan suorittavassa roolissa ovat minun listoillani vaarassa. Yliopistot itkevät rahapulaa mutta jostain syystä meillä on varaa näihin päivystäviin dosentteihin. Varsinkin humanistisissa tiedekunnissa olisi varmasti mietittävää sen suhteen mitä meidän pitää tutkia tai opettaa.

Minä en muuten vastusta sinällään sitä, että esimerkiksi turhasta hallinnosta karsitaan ja siirretään resursseja suorittavalle puolelle. Se on aina kannatettavaa, jos sellaista pystytään tekemään. Julkisen sektorin työntekijämäärän vähentämistä kautta linjan en kuitenkaan Sipilän ja Stubbin tapaan kannata.

En usko että kukaan on väittänyt/halunnut "kautta linjan" vähennystä julkiseen sektoriin. Korjaa jos olen väärässä.

Kysymys oli siitä, että Sipilä (myös Stubb ja Soini) näki julkisen sektorin koon suhteessa BKT:hen ongelmana ja oli siksi valmis vähentämään kymmenillätuhansilla julkisen sektorin työntekijämäärää. Edelleen, mielestäni turhaa hallintoa voidaan toki karsia, mikäli karsimista löytyy, mutta julkisen sektorin kokoa saati työntekijämäärää ei tule ideologisesti vähentää.

Ei tarvitse mitään ideologiaa tajutakseen että julkisen sektorin koko on suhteutettava maksukykyyn. Yksityinen sektori elättää julkisen sektorin, jos yksityinen sektori ei pysty elättämään nykyistä julkista sektoria, meillä on vaihtoehtoina joko pienentää nyt julkista sektoria tai ottaa lisää lainaa jonka seurauksena tulevat sukupolvet joutuvat miettimään ihan samaa ongelmaa, tosin paljon suurempana.

Kerro nyt, mitä ne sinun rakenneuudistuksesi ovat? Ovatko ne suomeksi sanottuna leikkauksia julkiseen sektoriin?

Osana uudistuksia, kyllä.

Tässä Daespoon viralliset teesit:

-Sääntelypurku. Meillä on virkamiehiä jotka valvovat ettei terassin varjot ole väärän värisiä tai niissä ei ole vääriä logoja. Meillä on myös virkamiehiä jotka valvovat ettei yksityisissä blogeissa mainita kaupallisten tapahtumien nimiä. Meillä on virkamiehiä jotka tarkastavat ettei oluttehtaan rakennuksissa ole logoja jotka saattaisivat saastuttaa moottoritiellä ajavien mieliä. Meillä on virkamiehiä jotka käsittelevät lupahakemuksia omalle tontille rakennettavaa saunarakennusta varten (toisin kuin esim. Ruotsissa jossa ilmoitusmenettelyllä saa rakentaa 25m2 lisärakennuksia omalle tontille).Vastaavia, TÄYSIN TURHIA sääntöjä löytyy varmasti tuhansia. Jokaikinen turha sääntö pitäisi purkaa ja sitä kautta antaa kunnille mahdollisuus kenkiä turhat virkamiehet pois.

-Työmarkkinauudistus. Yleiskorotuksia palkkaan ei tule jos talous ei kasva, jos talous kasvaa niin palkankorotukset ovat puolet kasvusta, maks 2%. Tämän päälle jokainen neuvottelee itse omat korotuksensa. Lakko-oikeus pysyy mutta laittomien lakkojen korvaukset aiheutetun vahingon mukaisesti ja Ruotsin mallin mukaisesti myös yksittäisten työntekijöiden vastuulle. Laittomaksi lakoksi lasketaan kaikki lakot joiden alaisilla työntekijöillä on voimassaoleva TES, ts. kaikenmaailman AKT-tukilakot poistetaan isolla kädellä.

-Verovähennysten radikaali poisto. Pois kaikki yritystuet pl. T&K osalta. Samaten pois kaikki verotuet työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista, sekä työnantaja että työntekijäpuolella.

-Ansiosidonnainen työttömyystuki kokonaan valtion hoidettavaksi. 95% ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksista tulee yhteisistä varoista ja vain 5% ns. kassamaksuista. Suomessa on ties kuinka monta työttömyyskassaa hoitamassa asiaa omien ammattikuntiensa osalta, nämä voidaan yhdistää yhdeksi tulosvastuulliseksi (ei siis virastoksi) yksiköksi joka hoitaa keskitetysti kaikki. Tämä on tietysti huono juttu korkeakoulutuille ekonomeille/insinööreille/juristeille jne. jotka nykyään maksaa vähemmän kuin duunariporras mutta se tehostaa ja yksinkertaistaa toimintaa.

-Talouden noususuhdanteessa ns. kulujarru tulee ottaa käyttöön jos valtion velka ylittää tietyn rajan. Eli jos valtion velka on esim. yli 40% BKT:stä, valtio voi kasvattaa menojaan vain puolet tulojen kasvun määrästä, loput menee velan maksuun. Kun valtion velka on alle 40% BKT:sta ja valtiontalouden tulot kasvavat yli 2% vuodessa, kaikki 2% ylittävä tulojen kasvu tulee ohjata Norjan malliseen "öljyrahastoon" joka sijoittaa globaalisti vakaisiin kohteisiin. Tämän rahaston tuotot (ei pääoma) on käytettävissä silloin kun valtiontalous on pakkasella.

Arvio demareista on väärä. Lipposen kaudella ja sen jälkeen SDP on menettänyt uskottavuuttaan juurikin liikaa uusliberalistista konsensusta myötäilemällä. Taloustieteellisesti vasemmiston olisi järkevämpää kuunnella Paul Krugmania kuin Juhana Vartiaista tai Raimo Sailasta.

Kyllä, vasemmiston on helpompi kuunnella Krugmania koska hänen oppiensa perusteella ei tarvitse tehdä niitä vaikeita päätöksiä joita vasemmisto on kautta historian vältellyt.

 

[PTS]

Se että kaikista puheista ja ohjelmista huolimatta julkisen sektorin työntekijämäärä kasvaa on erittäin huolestuttavaa. Turha verrata Ruotsiin, Tanskaan tai Norjaan, heillä on omat ohjelmansa.

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa on perinteisesti ollut suuri julkisen sektorin työntekijämäärä ja malli on toiminut sanotaanko ihan hyvin. Nyt taloudellinen taantuma asettaa haasteensa, mutta nimenomaan keynesiläisen politiikan mukaista ei ole tehdä nyt leikkauksia julkiseen sektoriin. Päinvastoin, julkisella kulutuksella paikata yksityisen kulutuksen vaikeuksia. Sellainen rakennemuutos jossa julkisen sektorin työtehtäviä järjestellään uudelleen (esim. turhaa hallintoa puretaan ja työtä ohjataan esim. niihin elvyttäviin infra-hankkeisiin) on eri asia.

Luettelin jo pari esimerkkiä. Minusta opettajien, sairaanhoitajien ja poliisien määrää ei pidä vähentää. Kaikki ne jotka eivät ole suoraan suorittavassa roolissa ovat minun listoillani vaarassa. Yliopistot itkevät rahapulaa mutta jostain syystä meillä on varaa näihin päivystäviin dosentteihin. Varsinkin humanistisissa tiedekunnissa olisi varmasti mietittävää sen suhteen mitä meidän pitää tutkia tai opettaa.

Tuota, kyllä olen samaa mieltä, ettei opettajia, sairaanhoitajia ja poliiseja tule vähentää vaan päinvastoin painetta on jonkin verran lisätä varsinkin sairaanhoitajien määrää.

Yleensä tuo kommentti humanistisista tiedekunnista tulee henkilöiltä, jotka eivät tunne todellista tilannetta niissä. Voin kertoa, että se on oikeasti hyvin tiukka nykyään eikä karsimista minusta juurikaan ole, jos halutaan pitää sivistysyliopiston ideasta kiinni. Esimerkkinä nyt vain Tampereella jokin aika sitten kokonaan lopetettu taidehistorian opintokokonaisuus. Opiskelijoille tarjottavat kurssivalikoimatkaan eivät käsittääkseni ole tällä hetkellä mitään ylitsevuotavan laajoja. Sen sijaan olen kuullut, että nimenomaan turhaa byrokratiaa yliopistoissa on aivan liikaa: aikaa menee tutkimustyön ja opettamisen sijaan turhaan paperisotaan ja olihan Tampereen yliopiston toteuttama siirtymä laitoksista yksiköihin hyvin turhan kuuloinen uudistus. No sillä pyrittiin kehittämään toimintaa, mutta a) paljonko rahaa siihen meni? b) kuinka paljon sekaannuksia ja turhaa byrokratiaa se vaati? Toinen juttu on se, kun nyt viimeisten vuosien aikana on jatkuvasti veivattu edes takaisin tutkinto-ohjelmia kandidaatintutkinnon roolin kannalta. Aivan turhaa näpertelyä, johon menee turhia hallinnollisia resursseja.

Koulupuolelta Tampereelta voin kertoa muuten kaksikin esimerkkiä hölmöläisten touhusta. Ensinnäkin Vuorekseen tehtiin koko kaupungin kallein koulurakennus, jonka oppilasmäärä on aivan ylimitoitettu. Mitä ihmeen järkeä, kun samalla aivan perustoiminnoistaa joudutaan säästämään. Toinen asia oli tämä uuteen budjettiin sisältyvä Klassillisen lukion yhdysputki, johon tuhlataan järjettömiä summia. Eli kyllä kannatan järkeistämistä ja tehtävien priorisointia.

En usko että kukaan on väittänyt/halunnut "kautta linjan" vähennystä julkiseen sektoriin. Korjaa jos olen väärässä.

Sipilä totesi (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/10/25/sipila-virkamiehia-kymmeniatuhansia-liikaa):
Keskustan luotsin mielestä verohallinto on jo näyttänyt hyvää esimerkkiä.

– Siellä on digitalisoinnin ansiosta henkilöstön määrä vähentynyt ja palvelu parantunut. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä sama koko julkisella sektorilla.

Ei tarvitse mitään ideologiaa tajutakseen että julkisen sektorin koko on suhteutettava maksukykyyn. Yksityinen sektori elättää julkisen sektorin, jos yksityinen sektori ei pysty elättämään nykyistä julkista sektoria, meillä on vaihtoehtoina joko pienentää nyt julkista sektoria tai ottaa lisää lainaa jonka seurauksena tulevat sukupolvet joutuvat miettimään ihan samaa ongelmaa, tosin paljon suurempana.

Elättää ja elättää. Yhdysvalloissa ja Saksassa on pienempi julkinen sektori, mutta siellä valtion velka on suurempi, näin esimerkiksi. Ja jos nyt lähdemme radikaalisti leikkaamaan julkista kulutusta, niin se syventää ongelmia.

-Sääntelypurku. Meillä on virkamiehiä jotka valvovat ettei terassin varjot ole väärän värisiä tai niissä ei ole vääriä logoja. Meillä on myös virkamiehiä jotka valvovat ettei yksityisissä blogeissa mainita kaupallisten tapahtumien nimiä. Meillä on virkamiehiä jotka tarkastavat ettei oluttehtaan rakennuksissa ole logoja jotka saattaisivat saastuttaa moottoritiellä ajavien mieliä. Meillä on virkamiehiä jotka käsittelevät lupahakemuksia omalle tontille rakennettavaa saunarakennusta varten (toisin kuin esim. Ruotsissa jossa ilmoitusmenettelyllä saa rakentaa 25m2 lisärakennuksia omalle tontille).Vastaavia, TÄYSIN TURHIA sääntöjä löytyy varmasti tuhansia. Jokaikinen turha sääntö pitäisi purkaa ja sitä kautta antaa kunnille mahdollisuus kenkiä turhat virkamiehet pois.

Kyllä osittain. Turhia säädöksiä voidaan minustakin purkaa - ja kuten sanoin, turhaa byrokratiaa purkaa. Tosin sitten kokoomuslaisten listoissa on vilahdellut myös esimerkiksi vanhustenhoitoon liittyvien normien purkua....sääntelyä tulee tehdä silloin, kun sillä on selkeää käytännön merkitystä.

-Talouden noususuhdanteessa ns. kulujarru tulee ottaa käyttöön jos valtion velka ylittää tietyn rajan. Eli jos valtion velka on esim. yli 40% BKT:stä, valtio voi kasvattaa menojaan vain puolet tulojen kasvun määrästä, loput menee velan maksuun. Kun valtion velka on alle 40% BKT:sta ja valtiontalouden tulot kasvavat yli 2% vuodessa, kaikki 2% ylittävä tulojen kasvu tulee ohjata Norjan malliseen "öljyrahastoon" joka sijoittaa globaalisti vakaisiin kohteisiin. Tämän rahaston tuotot (ei pääoma) on käytettävissä silloin kun valtiontalous on pakkasella.

Sampsa Katajan velkajarru tyrmättiin taloustieteilijöiden toimesta aika yksiselitteisesti, jopa Vartiaisen toimesta. Ei ole mitään järkeä sitoa käsiä elvytyspolitiikalta. Mikään ei myöskään viittaa Aalto-yliopiston professorin Pertti Haaparannan mukaan siihen, että nyt tehdyt yhtäkkiset kovat leikkaukset kääntäisivät Suomen talouden nopeaan kasvuun. http://yle.fi/uutiset/talousviisas_...akattoesityksen_taysin_idioottimaista/7542159

Toisaalla on Soininvaaralta mielenkiintoinen kommentti siitä, että koko Euroopan kannalta olisi nimenomaan elvytettävä. Ongelma vain on, että jos muut eivät elvytä, Suomikaan ei voi sitä tarpeellisella voimakkuudella tehdä:http://yle.fi/uutiset/poliitikkojen...amiseksi_eroon_eurosta_velkaelvytysta/7540983 Siten tietysti nimimerkki mjr:n tällä palstalla jatkuvasti peräänkuuluttama Saksan elvytysvastainen politiikka koituu meidänkin tappioksemme...Jospa IMF:n suositukset saisivat järkeä Merkelinkin ajatteluun, taitaa olla turha toivo?

 

[dana77]

Täällä ketjussa on viime viesteissä puhutta rankasti paskaa, mutta luotan että kyseessä on vain ymmärtämättömyyttä eikä tarkoituksellista valehtelua.
Kun mitataan yksityisen ja julkisen sektorin kokoa, niin pitäisi vähän miettiä miten sitä mitataan.

Ruotsissa on EU:n korkein työllisyysaste. Tämä tarkoittaa, että työikäisistä 80% on töissä. Suomessa vastaava työllisyysaste on 68% tietämillä.
Jos ruotsalaisista työntekijöistä 28% on julkisen sektorin palveluksessa ja 72% yksityisellä sektorilla ja suomalaisista vastaavat luvut ovat 24% ja 76%, niin käytännössä tämä tarkoitaa että kaikista ruotalaisista työikäisistä 57,6% on yksityisen sektorin palveluksessa, kun taas suomalaisista yksityisellä työskentelee 51,2%. Suomessa siis maksajia on 6,5% vähemmän. On helppoa nähdä (tai ainakin sen luulisi olevan helppoa), että kun maksajia on näin paljon vähemmän, niin luonnollisesti saajiakin voi olla vähemmän.

Toki tässä laskelmassa ei ole huomioitu huoltosuhdetta, että kuinka iso osa kaikista kansalaisista on työikäisiä, sillä sekin vaikuttaa siihen, että paljonko on varaa maksaa.

Tanskassa työllisyysaste on 75% ja norjaa en viitsi edes googlata, koska öljyn takia heillä on joka tapauksessa varaaa homma kustantaa.

 

[PTS]

Täällä ketjussa on viime viesteissä puhutta rankasti paskaa, mutta luotan että kyseessä on vain ymmärtämättömyyttä eikä tarkoituksellista valehtelua.
Kun mitataan yksityisen ja julkisen sektorin kokoa, niin pitäisi vähän miettiä miten sitä mitataan.

Ruotsissa on EU:n korkein työllisyysaste. Tämä tarkoittaa, että työikäisistä 80% on töissä. Suomessa vastaava työllisyysaste on 68% tietämillä.
Jos ruotsalaisista työntekijöistä 28% on julkisen sektorin palveluksessa ja 72% yksityisellä sektorilla ja suomalaisista vastaavat luvut ovat 24% ja 76%, niin käytännössä tämä tarkoitaa että kaikista ruotalaisista työikäisistä 57,6% on yksityisen sektorin palveluksessa, kun taas suomalaisista yksityisellä työskentelee 51,2%. Suomessa siis maksajia on 6,5% vähemmän. On helppoa nähdä (tai ainakin sen luulisi olevan helppoa), että kun maksajia on näin paljon vähemmän, niin luonnollisesti saajiakin voi olla vähemmän.

Pitäisikö siis tässä tilanteessa keskittyä sen työllisyysasteen nostamiseen esimerkiksi Ruotsin tasolle vai leikata julkista sektoria, jolloin syvennetään taantumaa? Tämähän on se kysymys tässä. Eivät julkisen sektorin leikkaukset paranna vaan heikentävät työllisyysastetta. Keynesiläistä olisi julkisella kysynnällä elvyttää yksityistä.

 

[Tuamas]

Paitsi että tuottamattomien rakenteiden ja nykyisen julkisen puolen ylläpito ei ole mitään elvytystä.

Investoinnit olisivat oikea tapa edetä samalla rakenteita karsien.

 

[PTS]

Rakenteita voi karsia, mikäli niillä tarkoitetaan turhaa päällekkäistä hallintoa. Suorittavan puolen työntekijöitä en olisi valmis yhtään vähentämään. Minulle käy se, että hallinnosta siirretään resursseja investoiviin hankkeisiin. Julkisen sektorin työntekijämäärän vähentämistä kokonaisuutena en siis kannata. Esimerkiksi sairaanhoitajat eivät ole mikään yksityisen sektorin elättijoukko vaan tärkeän työnsä ohella luovat myös kysyntää vaikkapa yksityisen sektorin tarjoamille palveluille.

 

[dana77]

Tuomas totuttuun tapaansa jo osuikin nappiin, mutta itse voisin lisätä sellaisen ajatuksen, että elämme muuttumassa maailmassa ja muutos on tullut tänne jäädäkseen. Niinpä tuollainen "kun ennenkin on jollekin paperinpyörittäjälle maksettu, niin hänelle pitää maksaa tulevaisuudessakin" -ajattelu päätyy rahojen loppumiseen. Joku sellainen systeemi, että joka vuosi jokaisen organisaation pitäisi tehostaa toimintaansa 1% (toimintatapoja tehostamalla ja turhia toimintoja karsimalla) eli riippumatta siitä on onko hyvä vai huono aika. Näillä säästyneillä rahoilla voidaan sitten tehdä investointeja tai mikäli jotain ehdottoman tarpeellisia uusia tarpeita syntyy maailman muutoksen myötä, niin niihin palkata uusia tekijöitä. Nykyinen malli, että kaikki vanha säilytetään, mutta uutta perustetaan koko ajan lisää on mallina kuollut.

 

[dana77]

Pitäisikö siis tässä tilanteessa keskittyä sen työllisyysasteen nostamiseen esimerkiksi Ruotsin tasolle vai leikata julkista sektoria, jolloin syvennetään taantumaa? Tämähän on se kysymys tässä. Eivät julkisen sektorin leikkaukset paranna vaan heikentävät työllisyysastetta. Keynesiläistä olisi julkisella kysynnällä elvyttää yksityistä.

Vastataan nyt tähän vielä, että jos meillä oikeasti olisi joku keino, jolla työllisyysastetta saataisiin nostettua 12% ilman että julkisen sektorin osuus paisuisi yli 4% kaikista työntekijöistä, niin tokihan sen ottaisin hyppien ja pomppien, Tällaiseen keinoon uskovan vain yhtä paljon, kuin luomisoppiin tai jeesuksen ylösnousemukseen.

Tässä siis luonnollisesti puhutaan prosenttiyksiköistä, eikä prosentuaalisesta muutoksesta.

 

[Tuamas]

Ideaalitilanteessa turhaa säätelyä (jossa nettohyöty yhteiskunnalle on negatiivinen) purettaisiin ja näitä turhia säädöksiä valvoneiden virkamiesten virkoja leikattaisiin.

Esimerkkinä ELY-keskukset joilla on varaa vääntää turhaakin turhempia raportteja sellaisten säännöksien valvonnasta, joista ei ole mitään iloa yhteiskunnalle.

Oikea tapa olisi mm. Alf Rehnin ehdottama julkisen puolen rakenteiden räjäytys, jossa jokainen virka sekä niihin liittyvä säätely käytäisiin läpi ja tarvittaessa sääntelyä purettaisiin ja virkoja lakkautettaisiin.
Toki tämänkin voi tehdä aivan päin vittua, kuten on käymässä maistraattien lakkautusprojektissa.

 

[PTS]

Vastataan nyt tähän vielä, että jos meillä oikeasti olisi joku keino, jolla työllisyysastetta saataisiin nostettua 12% ilman että julkisen sektorin osuus paisuisi yli 4% kaikista työntekijöistä, niin tokihan sen ottaisin hyppien ja pomppien, Tällaiseen keinoon uskovan vain yhtä paljon, kuin luomisoppiin tai jeesuksen ylösnousemukseen.

Onko siis olemassa jokin luku julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden suhteen, joka rapauttaa taloutta? Pohjoismaissa on perinteisesti pystytty ruokkimaan julkisen kysynnän avulla myös yksityisen sektorin työllisyyttä. Mikäli leikataan julkista puolta tässä tilanteessa, se ei ole yksityisenkään puolen etu kokonaistaloutta ajatellen. Suomen Ruotsia alempi työllisyysaste selittyy muuten hyvin paljon 55-64 -vuotiaiden työllisyysasteen eroilla. Tässä tietysti taustalla vaikuttanee suomalaisen paperiteollisuuden alasajo ja IT-alan työllistävyyden heikkeneminen kerrannaisvaikutuksineen. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-19052014-BP/EN/3-19052014-BP-EN.PDF

Mitä tulee hallinnon järkeistämiseen, niin ainakaan TE-keskusten uudistus ei ole toiminut. Ei voi olla työttömän, työnantajien ja työllisyyspolitiikan edun mukaista, että palvelu on ajettu niin alas kuin se tällä hetkellä on (jutut siitä, että puheluihin ei vastata. Henkilökohtaiset käynnit ovat osittain poistuneet) - ja turhaa byrokratiaa siellä sen sijaan kyllä on.

Nykyinen malli, että kaikki vanha säilytetään, mutta uutta perustetaan koko ajan lisää on mallina kuollut.

Jos tämä pitäisi paikkansa, julkisen sektorin työntekijämäärän olisi pitänyt jatkuvasti lisääntyä selvästi. Näinhän ei ole käynyt. Muuten, suurimmillaan julkisen sektorin työntekijöiden osuus kaikista työllisistä oli lamavuonna 1994.

 

[dana77]

Onko siis olemassa jokin luku julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden suhteen, joka rapauttaa taloutta?

On kai sellainen luku tottakai olemassa, mutta joku käyrähän tuollainen kuvaaja olisi enemmän kuin maaginen piste. Pelkkä julkinen sektori ei tätä maata pysty elättämään, vaan vähintään sen verran tarvitaan yksityistä sektoria, että kaikki tuontitavarat eli metallit, öljyt ja muut raaka-aineet saadaan vientituloilla kuitattua. Ilman tätä elintaso on kivikautista tasoa. Tai jos joku kuvittelee, että julkinen sektori tuottaisi vientihyödykkeetkin, niin kyllä silloinkin palattaisiin pronssikaudelle.

Jos tämä pitäisi paikkansa, julkisen sektorin työntekijämäärän olisi pitänyt jatkuvasti lisääntyä selvästi. Näinhän ei ole käynyt. Muuten, suurimmillaan julkisen sektorin työntekijöiden osuus kaikista työllisistä oli lamavuonna 1994.

En edelleenkään ymmärrä tuota merkitystä on suhteellisella osuudella. Ratkaisevaa on julkisen sektorin työntekijöiden absoluuttisella määrällä:
http://www.r-ohjelmointi.org/wp-content/uploads/2013/04/sektorilukumäärät.jpeg
Kunnan työtekijöiden määrä on kasvanut, valtion laskenut, tosin ilkeä kielet sanovat, että tämä johtuu vain yhtiöittämisistä ja ulkoistuksista eli ovat osittain vain tilastojen kaunistelua.

 

[Tarinankertoja]

Esimerkkinä ELY-keskukset joilla on varaa vääntää turhaakin turhempia raportteja sellaisten säännöksien valvonnasta, joista ei ole mitään iloa yhteiskunnalle.

ELY keskuksissahan on YT:t menossa... eli väki vähenee. Ja jo nyt on hirveä viive luvissa ja selvityksissä, kun ei ole porukkaa tarpeeksi töissä.


JA eipä niitä säädöksiä joiden valvonnasta ei ole mitään iloa kovin nopeasti keksi. Näitä ylilyöntejähän nyt on kaivettu esiin ja huvittaviahan ne onkin, mutta kyllähän se päätynä on erilaiset luvat, joiden perusteista en nyt heti kohta löydä kauheasti poistettavaa (rakentaminen, ympäristö, vedet, metsät, tiet... yhteyskunnan perusinfran kanssahan ne ELY:t painii)


ja sitten kun se ei paljoa julkisensektorin kokoon vaikuta, vaikka koko hallinto lopetettas (toiki se ei ole edes mahdollista), sillä ne tekevät kädet on siä terveydenhuollossa, opetuksessa ja turvallisuudessa.

 

[dana77]

JA eipä niitä säädöksiä joiden valvonnasta ei ole mitään iloa kovin nopeasti keksi. Näitä ylilyöntejähän nyt on kaivettu esiin ja huvittaviahan ne onkin, mutta kyllähän se päätynä on erilaiset luvat, joiden perusteista en nyt heti kohta löydä kauheasti poistettavaa (rakentaminen, ympäristö, vedet, metsät, tiet... yhteyskunnan perusinfran kanssahan ne ELY:t painii)

Eli kun pitää häät ja haluaa laittaa tien viereen sydämiä, joissa hääparin nimet, niin eikun vain tulevaisuudessakin ELYstä lupaa anomaan.

 

[Tadu]

Ongelmanahan ei ELYssäkään ole se, että heille annetaan "paljon rahaa", eikä näiden rahansiirtojen leikkaamisellakaan mitään saavuteta. Todennäköisesti tälläkin virastolla on jotain hyödyllistäkin tekemistä, ja tähän iskee myös juustohöylä. Eli samaa paskaa tehdään kuten ennenkin, mutta hitaammin. Eduskunnan pitäisi yksinkertaistaa lakeja, jotta kaikenmaailman hääkylteistä ei tarvitse pyytää lupaa, jolloin virastojen tehtävät vähenevät, ja ne voisivat keskittyä olennaiseen.

 

[Tarinankertoja]

Ja poistamalla hääkylttilupa säästetään... yksi, kaksi? Miestyökuukautta? Noita pöljyys esimerkkejä löytyy kyllä, mutta ne siivoomalla ei hallinto kyllä kutistu mihinkään. Siis vaikka normipurku suoritettaisiin, niin julkisensektorin kokoon se ei juuri vaikuta. Ja sitähän täsä Sipilät ja kump. haluaisi. Jos hääkylttien esimerkein voimin pistetään 10k ihmistä pihalle, niin se kyllä osuu palveluihin ihan suoraan. Oikeistoideologiassa julkinen sektori on vain kategorisesti paha asia, ja nyt sen supistaminen myydään pilkunnusintaesimerkeillä kansalle.

Kuten tässä ketjussa on todettu, julkinen sektorin muodostaa ne hoitsut, opet, palomiähet ja polliisit. Tulonsiirrot työllistää aika vähän väkeä. Tulonsiirrot ja ne koulutus ja terveyspalvelut on se meitin hyvinvointivaltion. Nyt oikeisto pääsee purkamaan sitä kansan hurratessa vieressä hääkylttilupien poistumista.

No, etuuskäsittelojäthän voitas potkia pois julkishallinosta, kun tarveharkinnasta siirryttäs perustulomalliin tulonsiirroissa. Kepuhan on väläytellyt perustuloa, ja kokkarit perustiliä (joka ois paljon huonompi) joten kenties jotain sen suhteen tapahtuu...

...no kunhan persut ei pääse venäläistään suomen lainsäädäntöä ja pitämään vanhaa teollisuutta valtioinvaroin pystyssä, niin ehkä tuosta kepu/kok yhdistelmästä jotain iloakin on..

 

[TosiFani]

Ja poistamalla hääkylttilupa säästetään... yksi, kaksi? Miestyökuukautta? Noita pöljyys esimerkkejä löytyy kyllä, mutta ne siivoomalla ei hallinto kyllä kutistu mihinkään...

Jos tämän tyyppisissä asioissa luotettaisiin maalaisjärkeen eli kylttejä saisi pystyttää tienvarteen, häiritsevät siivottaisiin sieltä pois, byrokratia vähenisi huomattavasti. Valitettavasti tällöin kansa huutaisi virkamiesten mielivaltaa ja vaatisi tasa-arvoista lakia.

 

[Tuamas]

JA eipä niitä säädöksiä joiden valvonnasta ei ole mitään iloa kovin nopeasti keksi. Näitä ylilyöntejähän nyt on kaivettu esiin ja huvittaviahan ne onkin, mutta kyllähän se päätynä on erilaiset luvat, joiden perusteista en nyt heti kohta löydä kauheasti poistettavaa (rakentaminen, ympäristö, vedet, metsät, tiet... yhteyskunnan perusinfran kanssahan ne ELY:t painii)
.

Otetaan nyt esimerkiksi väliaikaiset opasteet tienpielissä ja näihin liittyvä lupamenettely, Yritystukiin liittyvät paikan päällä käynnit ELY-virkailijan toimesta vaikka auktorisoitu tilintarkastaja tarkastaisi projektin, "yritystukiviidakko", maataloustukiin liittyvä byrokratia (tässä syytetään EU:ta, vaikka pienellä viilaamisella kansallisissa toimintamalleissa täytettäisiin direktiivien vaatimukset jne., ei se ole EU-säädösten vika jos suomalainen virkamies ei osaa virtaviivaistaa prosesseja), Hanketuet joita koskevissa säädöksissä esim. Edellytetään joka ikisen tositteen toimittamista sähköisesti (vaikkei EU-säädös tässäkään sitä edellyttäisi), tilatarkastusten jäätävä byrokratia (esimerkkitapauksessa keskisuuren maatilan tilatarkastukseen osallistui 8 ELY-virkailijaa, raportointi vei useamman viikon ja paperia tuotettiin vajaa 300 sivua, ketä tämä palvelee?), Koko uusi alkoholilaki on liian tulkinnanvarainen, pienpanimoita koskeva säätely, kauppojen aukioloa koskeva säätely...

Nuo nyt puolen tunnin pohdinnalla mieleen tulleina, toki osa koskee muutakin kuin ELY-keskuksia.

Yleensä avainsana siinä kun hommat lähtevät menemään vituiksi on liian tulkinnanvaraisiksi tehdyt säädökset jolloin suomalainen virkamies yleensä tekee homman vaikeimman kautta.

ja sitten kun se ei paljoa julkisensektorin kokoon vaikuta, vaikka koko hallinto lopetettas (toiki se ei ole edes mahdollista), sillä ne tekevät kädet on siä terveydenhuollossa, opetuksessa ja turvallisuudessa.

Turha byrokratia maksaa enemmän kuin puhdas työvoimakustannus mm. Taloudellisen toimeliaisuuden hidastajana ja/tai estäjänä.

Lisäksi minun uskontoni eli tehokkuus ja rationaalisuus aiheuttaa sen, että minun tekee henkilökohtaisesti pahaa kun tehdään kylttien sijainneista tai puiden määrästä alueella X kymmenen sivun selvitys jota käsittelee useampi eri virkamies. Tällöin sääntely on rumasti epäonnistunut ja tuottaa yhteiskunnalle merkittävää nettotappiota.

TE-toimistoissa vaikka hommat kestävät ja valitetaan tekijöiden vähyyttä on siellä isompi ongelma toimintakulttuurissa. Itse omakohtaisena esimerkkinä voin kertoa tapauksesta jossa 30 vuotta työelämästä poissa ollut todettiin samassa dokumentissa työttömäksi koska yritystoimintaa ei ole ja työssäkäyväksi koska yritystoimintaa on. Tämän vuoksi ko. Henkilö ei päässyt työkokeiluun, vaan hänen työllistymisensä venyi ~puoli vuotta kun TE-keskus teki uuden lopulta uuden päätöksen ja henkilö pääsi työkokeilun kautta vakituiseen työsuhteeseen.

Tähän päälle järkyttävät erot "toimenpideprosentissa" toimistojen kesken.

 

[PTS]

On kai sellainen luku tottakai olemassa, mutta joku käyrähän tuollainen kuvaaja olisi enemmän kuin maaginen piste. Pelkkä julkinen sektori ei tätä maata pysty elättämään, vaan vähintään sen verran tarvitaan yksityistä sektoria, että kaikki tuontitavarat eli metallit, öljyt ja muut raaka-aineet saadaan vientituloilla kuitattua. Ilman tätä elintaso on kivikautista tasoa. Tai jos joku kuvittelee, että julkinen sektori tuottaisi vientihyödykkeetkin, niin kyllä silloinkin palattaisiin pronssikaudelle.

Toki sellainen raja on olemassa, mutta esitin retorisen kysymyksen lähinnä sen takia, että oletteko sinä tai Sipilä/Stubb laskeneet, että se raja on nimenoman nyt tulossa vastaan? Nimittäin jos ajatellaan, vaikkapa valtion velkaantumista, niin velka alkoi nousta vasta taantuman alettua 2008-2009. Julkisen sektorin työntekijämäärässä ei ole tapahtunut mitään suurta muutosta, eikä se ole syy valtion velkaantumiseen. Itse asiassa Vanhasen porvari- tai sinivihreähallitus toimi minusta ihan oikein koettaessaan elvyttää, vaikka se tiesi velkaantumisen räjähdysmäistä kasvua. Se ei silloin voinut tietää taantuman pituutta ja toisaalta säästökuurilla seuraukset olisivat olleet karummat esimerkiksi työttömyyden muodossa.

En edelleenkään ymmärrä tuota merkitystä on suhteellisella osuudella. Ratkaisevaa on julkisen sektorin työntekijöiden absoluuttisella määrällä:
http://www.r-ohjelmointi.org/wp-content/uploads/2013/04/sektorilukumäärät.jpeg
Kunnan työtekijöiden määrä on kasvanut, valtion laskenut, tosin ilkeä kielet sanovat, että tämä johtuu vain yhtiöittämisistä ja ulkoistuksista eli ovat osittain vain tilastojen kaunistelua.

Niin, kokonaismäärässäkin julkisen sektorin työntekijöitä oli enemmän 1990-luvun alussa kuin nyt. Kuntienkin osalta se viime vuosien kasvu on ollut hyvin vaatimatonta. Ja nyt kuntien taloustilanteen tietäen sinun ei ainakaan kasvua tarvitse pelätä....

Otetaan nyt esimerkiksi väliaikaiset opasteet tienpielissä ja näihin liittyvä lupamenettely, Yritystukiin liittyvät paikan päällä käynnit ELY-virkailijan toimesta vaikka auktorisoitu tilintarkastaja tarkastaisi projektin, "yritystukiviidakko", maataloustukiin liittyvä byrokratia (tässä syytetään EU:ta, vaikka pienellä viilaamisella kansallisissa toimintamalleissa täytettäisiin direktiivien vaatimukset jne., ei se ole EU-säädösten vika jos suomalainen virkamies ei osaa virtaviivaistaa prosesseja), Hanketuet joita koskevissa säädöksissä esim. Edellytetään joka ikisen tositteen toimittamista sähköisesti (vaikkei EU-säädös tässäkään sitä edellyttäisi), tilatarkastusten jäätävä byrokratia (esimerkkitapauksessa keskisuuren maatilan tilatarkastukseen osallistui 8 ELY-virkailijaa, raportointi vei useamman viikon ja paperia tuotettiin vajaa 300 sivua, ketä tämä palvelee?), Koko uusi alkoholilaki on liian tulkinnanvarainen, pienpanimoita koskeva säätely, kauppojen aukioloa koskeva säätely...

Mutta pointti onkin tässä ollut, että kuinka paljon työvoimaa turhassa byrokratiassa oikeasti on kiinni? Esimerkiksi yliopiston osalta tiedän, että turhaa byrokratiaa on paljon, mutta se tehdään opetus- ja tutkimustyön ohella eikä ainakaan humanistisella puolella ole todellakaan yliresursointia tai liikaa rahoitusta. Työpaikat ovat todella kiven alla, sama se on koulupuolella. Saanen hieman epäillä, ettei kymmeniä tuhansia työpaikkoja saada karsittua ihan kylttisäännöksiä tai kauppojen aukiolorajoituksia purkamalla. Sitä paitsi jälkimmäisiä kyllä kannatan tässä 24/7 -yhteiskunnassa, onhan niitä jo todella paljon löysättykin.

 

[Tuamas]

Mutta pointti onkin tässä ollut, että kuinka paljon työvoimaa turhassa byrokratiassa oikeasti on kiinni? Esimerkiksi yliopiston osalta tiedän, että turhaa byrokratiaa on paljon, mutta se tehdään opetus- ja tutkimustyön ohella eikä ainakaan humanistisella puolella ole todellakaan yliresursointia tai liikaa rahoitusta. Työpaikat ovat todella kiven alla, sama se on koulupuolella. Saanen hieman epäillä, ettei kymmeniä tuhansia työpaikkoja saada karsittua ihan kylttisäännöksiä tai kauppojen aukiolorajoituksia purkamalla. Sitä paitsi jälkimmäisiä kyllä kannatan tässä 24/7 -yhteiskunnassa, onhan niitä jo todella paljon löysättykin.

En tunne ELY-keskuksen toimintamalleja niin tarkkaan että varmaksi osaisin sanoa, asiakkaana ja asiantuntijana olen toiminut ko. Organisaation kanssa toki useasti. Sanoisin että jos nuo kaikki rationalisoitaisiin, säästö olisi parituhatta virkaa (toki osa kohdistuisi kuntiin ja TE-keskuksiin).

Pakko siellä on hiukan ilmaa olla kun nyt ollaan karsimassa ~700 henkilötyövuotta.

Eikä kukaan kai ole kymmenistä tuhansista puhunut, Sipilä taisi mainita luvun 10 000.

"Normitalkoot" olisi se järkevin tapa edetä julkisen puolen karsinnassa, vaikka kuinka (itsekin silloin tällöin) julkisen puolen työtahtia pidetään "rauhallisena", on tärkein tapa jolla työvoimakuluja voidaan karsia se että tehtäviä ja sääntelyä virtaviivaistetaan. Lisäksi joko lainsäädäntöä täsmennetään tai muuten virtaviivaistetaan, jotta vältytään AVIn pelleilyjen kaltaiselta ylivalvonnalta joka syö henkilöresursseja ja halvaannuttaa liike-elämää.

Lisäksi se vähintään yhtä tärkeä puoli on liike-elämän menestymisen helpottaminen.

 

[MustatKortit]

On tämäkin kyllä hurjaa, jos Kepu voittaa vaalit.. Pekkarinen, Kääriäinen ja Väyrynen taas ministereitä?

Miten jaetaan ministerinsalkut eri tavalla siten, että Väyrynen saataisiin taas ulkoministeriksi :) Siis olettaen, että Kepu on pääministeripuolue ja ulkoministerin salkun "pitäisi" mennä sitten toiseksi isoimmalle hallituspuolueelle...

 

[Kisapuisto]

Eduskunnan pitäisi yksinkertaistaa lakeja, jotta kaikenmaailman hääkylteistä ei tarvitse pyytää lupaa, jolloin virastojen tehtävät vähenevät, ja ne voisivat keskittyä olennaiseen.

Juurikin näin. Kun yhden (?) ihmisen harteilta otetaan pois jotkut täysin naurettavat hääkylttiluvat, niin tällä ihmisellä vapautuu aikaa tehdä ihan oikeasti hyödyllisiä töitä. Sitten kun näitä ihmisiä on monia, joilta vapautuu turhia hommia, niin sitten voidaan yhdistää tehtäviä ja näin karsia ylimääräiset työntekijät pois. Jos se on siis mahdollista.

Koko uusi alkoholilaki on liian tulkinnanvarainen, pienpanimoita koskeva säätely, kauppojen aukioloa koskeva säätely...

Kaikki turha byrokratia pitäisi karsia, se on selvä. Mutta mikä on sitä turhaa byrokratiaa ja varsinkin jos ajatellaan kuluja? Minun mielestäni kaupat saisivat toki olla auki silloin kun haluaisivat, ei ole mitään syytä rajoittaa niiden aukioloaikoja. Mutta taas alkoholin myyntiä ei tarvitse vapauttaa yhtään nykyistä enempää, sillä jos meillä saisi kaupat myydä alkoholia 24/7, niin tarvittaisiin paljon enemmän poliiseja, ei siitä pääse mihinkään. Pienpanimoiden nykyinen sääntely on taas ihan sitä itseään eli syvältä perseestä.