Mainos

Projekti: Kissa

  • 346 559
  • 1 629

Anni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Kissanystävän menettäminen on kyllä kova paikka. Jouduin kokemaan sen neljä vuotta sitten, kun 16-vuotiaan kissan munuaisten vajaatoiminta paheni yllättäen. Huh. Nyt minulla on kaksi nuorta ihanaa uutta kissaa ja vauhtia talossa riittää. Toivotan voimia kaikille, kenellä on tuo kova paikka edessä. Saimme muuten lisää hyviä elinvuosia, kun vaihdoimme vanhuksen ruoat munuaisten vajaatoiminnan ruokiin. Löysin niitä tällaiselta sivustolta: Kissan munuaisten vajaatoiminta - parhaat ruoat
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Itsellä on ollut maatiaiskissoja muinoin, mutta ei hetkeen, nyt tuli tyttärelle bengali. Ja olen nyt kissavahtina. Niin onko jotain erityisvinkkejä mitä pitäisi huomioida? Tuo on siis tällä hetkellä tuollainen n. 16-viikkoinen pikku terroristi, joka kyllä nukkuu toki paljon kerta on pentu, mutta on myös aika hyperaktiivinen hereillä ollessaan. Yritän kyllä leikittää ja järjestää muita virikkeitä sikäli kun keksin/jaksan.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Itsellä on ollut maatiaiskissoja muinoin, mutta ei hetkeen, nyt tuli tyttärelle bengali. Ja olen nyt kissavahtina. Niin onko jotain erityisvinkkejä mitä pitäisi huomioida?

Suurin osa benkuista tykkää vedestä, eli vettä vannaan kylppäriin ja joku lelu sinne. Benkut tykkää myös olla korkealla, eli kiipeilyseiniä väsämään jne. Benkut on usein aika hyperaktiivisia ja innostuu melkein mistä tahansa leikistä, jos on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pennunkaa paperipussi ja laser on leikittäjälle helppo esim TV:tä kattellessa
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Suurin osa benkuista tykkää vedestä, eli vettä vannaan kylppäriin ja joku lelu sinne. Benkut tykkää myös olla korkealla, eli kiipeilyseiniä väsämään jne. Benkut on usein aika hyperaktiivisia ja innostuu melkein mistä tahansa leikistä, jos on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pennunkaa paperipussi ja laser on leikittäjälle helppo esim TV:tä kattellessa
Kiitos vinkeistä, pitääkin laserosoitin käydä hakemassa (jossain sellainen pitäisi olla mutta en löytänyt) kunhan pystyy nousemaan tästä sohvalta. Nyt ei pysty, kun on nukkuva pieni karvapallo sylissä, vaikka vasta ensimmäistä kertaa mun luona. Kyllähän tässä sydän sulaa pahimmalta kyynikoltakin.
 

rpeez

Jäsen
Kissat innostuu sikana laserosoittimesta, mutta itse pidän niitä aika vaarallisina ettei vaan osoita vahingossa kissaa silmään. Lisäksi kissa ei saa ikinä onnistumisen elämystä sen kiinni saamisesta, ja muutenkin hämmentää sitä.

Ihan vaan omat huomiot sellaisesta, ja aika rajoitetusti sellaista siksi käytin.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kissat innostuu sikana laserosoittimesta, mutta itse pidän niitä aika vaarallisina ettei vaan osoita vahingossa kissaa silmään. Lisäksi kissa ei saa ikinä onnistumisen elämystä sen kiinni saamisesta, ja muutenkin hämmentää sitä.

Kyllä ne vanhemmiten kyllästyy kun sitä ei saa kiinni.. Ei mun vanharouvva enää lähde pointin perään...

Laserien tehothan on tätänykyä niiin heikkoja, että kyllä aika pienet mahkut on silmävauroita saada aikaan. Itellä käytössä vähän "parempi" jostain Tokmannin työkalulaatiokosta kolemlla eurolla ostettu vatupassi, jossa laser :-)
 

Tuplatorkkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Jets, Red Wings, Bayern
Kissat innostuu sikana laserosoittimesta, mutta itse pidän niitä aika vaarallisina ettei vaan osoita vahingossa kissaa silmään. Lisäksi kissa ei saa ikinä onnistumisen elämystä sen kiinni saamisesta, ja muutenkin hämmentää sitä.

Ihan vaan omat huomiot sellaisesta, ja aika rajoitetusti sellaista siksi käytin.
Joo tuon takia olen antanut leikkihetken jälkeen meidän kissoille aina muutaman raksun "saaliina", ettei jää pettymykseksi saalistukset.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
...mutta täytyy kyllä sanoa että rotukissa tai ei, pentu tai aikuinen, yksi asia toimii aina kuin junan vessa: pahvilaatikko. En tiedä mikä siinä on, mutta vetää aina puoleensa. Varsinkin jos siellä on joku lelu.
 

mikkelson

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Meidän 2v kissan ylivoimainen lempileikki on pallon heittely. Ei tarvitse kuin mainita sana "pallo" niin neiti alkaa ääntelemään ja tulee puskemaan. Tästä on jo kehittynyt sellainen iltarutiini että itse makaan sohvalla ja kissa juoksee pallon perässä. Hetken sillä leikittyään tuo sen sitten takaisin minulle.
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
Meillä aktivointi (väsytys) leikki on heitellä raksuja tai useammin sellaisia ilmakuivattuja kanaherkkuja. Ahneempi syö ilmankin, toinen innostuu vasta kun saa saalistettua sen, ilmasta tai juosta perässä.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Ensimmäinen viiden päivän erä kissaisovanhemmuutta nyt 17-viikkoiselle bengalille takana. Oikein ihastuttava tapaus, tosi ihmisrakas ja puhelias. Päivän aikana tulee monta kertaa syliin tai viereen kehräämään ja kertomaan viimeiset kuulumiset, päivä- tai yöunille tulee mukaan viereen (mielellään peiton alle) ja samalla pesee antaumuksella minkä ruumiinosan päälle sattuukaan asettumaan. Kieltäydyn tosin tuosta, kieli on tosi karhea. Kerta kyseessä on vielä ihan pentu, nukkuu myös enemmän kuin aikuiset, joten pelin sekaan tulee luonnostaan pieniä jäänhuoltotaukoja.

Riittävä lepo takaa sen, että pelin jatkuessa liike pysyy hyvänä. Energiatason laskiessa vastaamaan normikissaa käyttäytyykin kuten sellainen - lähtötaso on vain niiiin paljon korkeampi. Osaa tuo itseäänkin viihdyttää välillä, joskus tulee sellaisia maanisia episodeja että ihan turha edes yrittää osallistua, korkeintaan siirtää tavaroita pois kissahurrikaanin reitiltä ja siirtyä ihailemaan luonnonilmiötä sivusta.

Mutta usein ei tunnu löytyvän rakentavaa, tai pikemminkin ei-tuhoavaa, kohdetta johon purkaa ylimääräistä energiaa. Silloin on kaksi vaihtoehtoa - joko liittyä itsekin joukkueen vahvuuteen, tai kärsiä mahdolliset vauriot asunnolle ja irtaimistolle. Mutta sopimusneuvottelut ovat äärimmäisen lyhyet, turha pyytää että voisiko vaikka syödä leivän loppuun ensin.

Lelujoukkueen UTJ:nä olen yrittänyt kasata mahdollisimman monipuolisen ja tasapainoisen rosterin. Sopimus laserosoittimen kanssa päättyi try-outiin, hyvää peruspeliä, mutta jotain kiinteämpää kaivattiin. Liityin siis Musti&Mirrin jäseneksi ja aloin scoutaamaan pelaajamarkkinoita. Hankinnat toistaiseksi ovat osoittautuneet ihan päteviksi, päivästä riippuen jokainen saattaa olla suuremmassa tai pienemmässä roolissa, mutta peliaikaa löytyy silti. Ainoa poikkeus on tuollainen puinen aktivointilelu missä voi työnnellä palloja eri suunnista, ei ole oikein löytänyt paikkaansa joukkueessa. Hankittiin korvaamaan täysin vastaavaa, mutta pahvista valmistettua, jonka kausi päättyi loukkaantumiseen bengalitulokkaan revittyä sen palasiksi jo puolen päivän jälkeen.

Mutta vaikka rosteri ja ketjukoostumukset elää, ykkösketju on pysynyt samana koko ajan ja saa ehdottomasti eniten peliaikaa. "Pahvilaatikko - Mittanauha - M&M-jäsenyydestä kylkiäisenä saatu hiiri" tekee huikeaa tulosta illasta toiseen, ja hinta/laatu-suhde on lyömätön. Ei se ole ne nimet selässä.

Jos tälle tulokkaalle pitäisi antaa pelaaja-arvio heti näin kauden alussa, niin fysiikkapuolella on jo melkein valmis paketti erittäin nuoresta iästä huolimatta. Nopeus on täysin riittävä paljon isompiinkin sarjoihin, ja koordinaatio on erinomainen. Tavarat pysyy hyllyissä ja niiden päällä, eikä juomia kaadeta lattialle. Hyppytarkkuudessa ja -korkeudessa on vielä hakemista, mutta eiköhän tuo osin johdu ihan fyysisestä koosta, korjaantuu varmasti sitä myötä kun kasvaa. Enemmän se on mentaalipuolen jutut. Tämä on kuitenkin joukkuelaji ja yhteisten pelisääntöjen noudattamisessa on vielä paljon kehitettävää. Ruokapöydän koskemattomuutta rikotaan jatkuvasti, ja vaikka keittiö on julistettu kissavapaaksi vyöhykkeeksi, sinne mennessä ja sieltä tullessa oven avaamiseen ja sulkemisen väliin mahtuu nykyään uusi vaihe "kissa kiinni - kissa ulos".

Mutta joka tapauksessa erittäin mielenkiintoinen ja kehityskelpoinen juniori, potentiaalia on ihan huipulle saakka. Toinen erä alkaa perjantaina, sitä ennen pitää tehdä pieni halliremontti. Heti ensimmäisen erän alussa tuli ilmi kehityskohteita huonekalujen ja tavaroiden sijoittelun suhteen, mutta niitä oli mahdoton toteuttaa pelin ollessa käynnissä.
 
Viimeksi muokattu:

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
yks jengi Stadista
Nuoremmalla kissalla ilmeisesti eosinofiilinen granuloomakompleksi niskassa. Kortisonia on annettu viikkoja ja antibioottikuuri tuli ja meni mutta ruokavalion muutos ei ole tuottanut tulosta. Tänään raapi taas niskaa verille ja ajoittain ihan tärisi. Pakko lähteä eläinlääkärille huomenna tai ylihuomenna. Ottaa päähän, alan pikku hiljaa saada tarpeeksi näistä karvakavereista. Viime syksynä lähti vanhin kolmesta kissasta alle kymmenvuotiaana jonkun astman ja/tai sydämen vajaatoiminnan takia.

Tekisi mieli yrittää virittää joku ämpäri siihen haavan suojaksi mutta niska on veemäinen paikka koska kaikki kaulurisysteemit ja muut tulisivat just siihen haavakohdan päälle.


Saa vinkata hyviä kikkoja, jos on kokemusta vaivasta.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Saa vinkata hyviä kikkoja, jos on kokemusta vaivasta.

Kortisonivoidetta ja ruokavalion kattominen, että se on oikeasti hypoallergista. Esim Mustin ja Mirrin Pure Natrual wild pork on kuitenkin keitetty kanaliemeen! Kana on se yleisin aiheuttaja ruoka-allergoissa.

Itse olen laittanut villasukasta leikatun kaulurin. Kissa edelleen pääsee raapiin, mutta kynnet ei revi ihoa. Rikkoutuneeseen ihoon pihkavoidetta lievittään kutinaa. Antibiootti on vähän hassu tämmöseen vaivaan määrättynä, kun ei noi mitään bakteeritulehduksia ole (haavat voi toki tulehtua joo, mutta turhat kuurit ei ole hyväksi vatsalle jne)


..niin ja sikaripunkki kandee tukia, että sen voi jättää pois laskuista (eläinlääkärissä, vaatii mikroskopitutkinta, ei näy paljainsilmin)
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Nuoremmalla kissalla ilmeisesti eosinofiilinen granuloomakompleksi niskassa. Kortisonia on annettu viikkoja ja antibioottikuuri tuli ja meni mutta ruokavalion muutos ei ole tuottanut tulosta. Tänään raapi taas niskaa verille ja ajoittain ihan tärisi. Pakko lähteä eläinlääkärille huomenna tai ylihuomenna. Ottaa päähän, alan pikku hiljaa saada tarpeeksi näistä karvakavereista. Viime syksynä lähti vanhin kolmesta kissasta alle kymmenvuotiaana jonkun astman ja/tai sydämen vajaatoiminnan takia.

Tekisi mieli yrittää virittää joku ämpäri siihen haavan suojaksi mutta niska on veemäinen paikka koska kaikki kaulurisysteemit ja muut tulisivat just siihen haavakohdan päälle.


Saa vinkata hyviä kikkoja, jos on kokemusta vaivasta.
Tästä on jo jonkin verran aikaa, kun yksi kissoista (cornish rex) raapi itsensä verille. Sitä käytettiin ellillä useamman kerran, ihosta otettiin näytteitä, joista ei löytynyt mitään ja hoidoksi kortisonivoidetta - jota kissa tietysti inhosi yli kaiken.
Lopulta jostain keksittiin itse siirtyä viljattomaan ruokavalioon ja se auttoi. Sen jälkeen tulleiden kissojen kanssa on oltu sen verran viisaampia, että niille on syötetty laadukkaampia viljattomia ruokia.
 

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
yks jengi Stadista
Kortisonivoidetta ja ruokavalion kattominen, että se on oikeasti hypoallergista. Esim Mustin ja Mirrin Pure Natrual wild pork on kuitenkin keitetty kanaliemeen! Kana on se yleisin aiheuttaja ruoka-allergoissa.

Itse olen laittanut villasukasta leikatun kaulurin. Kissa edelleen pääsee raapiin, mutta kynnet ei revi ihoa. Rikkoutuneeseen ihoon pihkavoidetta lievittään kutinaa. Antibiootti on vähän hassu tämmöseen vaivaan määrättynä, kun ei noi mitään bakteeritulehduksia ole (haavat voi toki tulehtua joo, mutta turhat kuurit ei ole hyväksi vatsalle jne)


..niin ja sikaripunkki kandee tukia, että sen voi jättää pois laskuista (eläinlääkärissä, vaatii mikroskopitutkinta, ei näy paljainsilmin)
Kiitti vinkistä. Joo, tuota Pure Naturalia on meilläkin, muroina ja kosteana ruokana. Pork & Wild Boar -murot sanovat suoraan kanaliemi, mutta kostea ruoka Pork sanoo vain broth, joka voi varmaan tarkoittaa vähän mitä vaan.

Kiva kun nämä tuotetiedot merkitään ihan päin sanonko mitä. Ei kun ostoksille.
 

diavolo

Jäsen
Kiva kun nämä tuotetiedot merkitään ihan päin sanonko mitä. Ei kun ostoksille.
Lemmikkien ruokinta on nykyään aivan käsittämätön viidakko ja selvitystyö jää liian usein omistajan vastuulle. Siinä kun sitten alat tavallisena tallaajana setvimään tuota termien ja myyntipuheiden sekamelskaa, jossa usein myös puhutaan asioista aivan väärillä nimillä, niin helposti menee sormi suuhun ostopäätöstä tehdessä.

Lemmikkiruokabisnes elää trendeistä. Ensimmäinen trendi oli se että markettiruoka on paskaa ja jos ostat sitä, olet huono lemmikin omistaja. Sitten tuli viljattomuus, mitä vielä tänä päivänäkin ylistetään aivan hatusta heitetyin argumentein. Ja samaan soppaan hypoallergeeniset ruuat, joita myydään niin ikään harhaanjohtavilla mainoslauseilla.

Hypoallergeenisuushan tarkoittaa siis todellisuudessa sitä, että proteiininlähteenä on käytetty harvoin yliherkkyyttä aiheuttavaa lihaa tai näitä mahdollisia yliherkkyyttä aiheuttavia proteiininlähteitä on tuotteessa vähäisiä määriä. Tätä sitten myydään ajatuksella "tästä ruuasta kissasi ei voi saada mitään oireita". Parempi vaihtoehto voisi olla sellainen ruoka, jossa proteiininlähde voi olla käytännössä mikä vain, mutta proteiini on hydrolysoitu niin pieneksi että kissan elimistö ei reagoi siihen. Muistaakseni ainakin Purina Pro Planilta löytyy tällaisia.

Eläinalalla työskentelevänäkin toivoisin että tuohon ruokahommaan löytyisi joku tolkku, mutta raha puhuu, valitettavasti.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Viljattomuus ei sikäli ole mikään trendi, että kissa on lihansyöjä, eikä pysty viljoja hyödyntään. Niitä on lisätty mielikuvien ja ennenkaikkea halpuuden takia.

Hypoalergiset on juuri noin, mutta tärkeitä kutinakissoille, vaihtoehtona on viä kalliimat eläinlääkäriruuat.

Ite en markettiruokiakaan välttele, jos kissa tykkää, kuten meillä ny Helmi lipittelee himolla Lazi:n keittoja... Käsittämätön tuote sinänsä, että syötäväähän niissä on olemattomasti, mutta ku o niiin hyvää.

Raakaa lihaa kandee aina kokeilla, suomalainen kun on loisvapaata.. toki mää esim sydämen käytän pakkasen kautta, mutta senkin syynä on, että kissa tykkää sulaneesta enemmän, se on jotenkin kosteempi.

Broitsua voi keitelläkkin säilyvyyden (lautasella) parantamisex
 

diavolo

Jäsen
Viljattomuus ei sikäli ole mikään trendi, että kissa on lihansyöjä, eikä pysty viljoja hyödyntään. Niitä on lisätty mielikuvien ja ennenkaikkea halpuuden takia.
Ja juuri tämä "ei pysty viljoja hyödyntämään" on yksi näistä mainoslauseista, jotka eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Kissa ei varsinaisesti tarvitse viljaa ruokavalioonsa, mutta se pystyy kyllä sitä sulattamaan ja hyödyntämään sitä paitsi energianlähteenä, mutta myös useiden B-vitamiinien, raudan ja kalsiumin lähteenä. Siitä syystä viljaa myös käytetäänkin: se on edellä mainittujen ravintoaineiden helposti sulava ja edullinen lähde, jolla saadaan kissanruoka ravitsevaksi. Mitään varsinaista haittaa viljasta ei perusterveelle kissalle ole.

Nämä grain-free ja gluten-free trendit tulivat lemmikkien ruokiin myötävaikutuksena ihmisten 2000-luvun dieettitrendeistä. Paljon proteiinia, vähän hiilaria. Ajatus on ihan kiva, mutta kun edelleen näitä ruokia myydään lemmikeille paljon allergioihin ja yliherkkyyksiin vedoten. Vilja- ja gluteeniyliherkkyydet on kissoilla oikeasti todella harvinaisia ja useammin allergiaoireiden syyksi selviää, kun oikeasti selvitetään, jokin lihaproteiini. Ja mitä hiilihydraatteihin tulee, täytyy muistaa että usein viljat on korvattu jollain toisella hiilihydraatilla, kuten perunalla. Kuivanappulaa kun ei pysty edes valmistamaan ilman jotain hiilihydraatin lähdettä. Sitten kun käytetään viljojen sijaan jotain kalliimpaa hiilihydraatin lähdettä se näkyy hinnassa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ja juuri tämä "ei pysty viljoja hyödyntämään" on yksi näistä mainoslauseista, jotka eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Siinä ei ole mitään mainoslausetta, kun toteaa, että Kissa on 100%:sti lihansyöjä.

Kissan luonnollista ravintoa olisivat riista, erilaiset pikkujyrsijät ja linnut, näitä syömällä kissa sais oikeassa suhteessa tarvitsemansa ravintoaineet. Näinhän kotikissa ei länsimaissa tietenkään syö, hyvä niin, sillä villieläimet sisältää melkein aina jotain loisia ja bakteereita.

Kuten muidenkin nisäkkäiden niin kissan ravintokin koostuu kolmesta osasta; rasvoista, proteiineista ja hiilihydraateista.

Tärkein proteiinilähde on yksiselitteisesti liha. kypsennettynä tai raakana, jauhettuna tai paloiteltuna.. kaikki käy, kieli, sydän, maksa (huomioi is A vitamiinipitoisuus), munuaiset, kandee kokeilla. Ja rasvaakin saa olla, ettei tuu turkkiongelmia.

Kissan ruoansulatuskanavan kyky käsitellä sitten hiilihydraatteja on tosi vähänen. Esim se ei pysty käsittelemään keitettyjä tai raakoja vihanneksia suurina paloina ollenkaan. Ylipäätään hiilihydraattien antaminen kissalle ei ole tarpeen, koska Kissan luonnollisin ravintopaketti hiiri tai muu pikkujyrsijä sisältää hiilihydraatteja ainoastaan 1-2 %, eli mahalaukun sisällön. Sen sijaan liiallisella hiilihydraattien saannilla on todettu monia epäedullisia vaikutuksia, esimerkiksi lihominen. JA koska melkein kaikilla kun on kuivaruokaa osana ruokavaliotaan (kuivaruoka sisältää aina vähän viljaa tai kasviksia), on hölmöä maksaa märkäruuissa jostain viljoista tai kasviksista.

Kissa tarvitsee toki myös kuituja ruokavalioonsa, mutta koska kissan elimistö on sopeutunut saamaan kuitunsa eläinperäisenä (hiiren karvat, lintujen höyhenet yms.), tullaan taas älyttömyyteen syöttää kasvikuituja.

jaa vitamiinit… Retinoli eli A-vitamiinin kissa saa lihasta. Kasvit sisältävät karotenoideja, joita monet eläimet ja ihminen voivat muuttaa A-vitamiiniksi. Kissa ei tähän kuitenkaan pysty (kaupan kissanruokiin A-vitamiinia on lisätty vastaamaan kissan tarvetta). D-vitamiinia kissa saa tarpeeksi normaalin ravinnonsaannin yhteydessä (eläinrasvat). Tiamiini (B1-vitamiini) kissa saa kypsentämättömästä lihasta (ja/tai teollisista kissanruuista). E-vitamiinikin kissa saa nimenomaan lihasta (tai kaupan kissanruuasta, johon sitä on lisätty). Kissan ei tarvitse saada C-vitamiinia sillä kissan elimistö tuottaa itse tarvittavan määrän C-vitamiinia.


Kissaliiton ohje (kuitenkin se ylin auktoriteetti tässä maassa kissojen suhteen) on:

”On hyvä opetella lukemaan tuoteseloste purkin kyljestä ja valita sellaisia ruokia, jotka sisältävät mieluiten vain eläinperäisiä valmistusaineita, sillä viljaa ja sokereita kissa ei tarvitse. ”
 

diavolo

Jäsen
Siinä ei ole mitään mainoslausetta, kun toteaa, että Kissa on 100%:sti lihansyöjä.

Kissan luonnollista ravintoa olisivat riista, erilaiset pikkujyrsijät ja linnut, näitä syömällä kissa sais oikeassa suhteessa tarvitsemansa ravintoaineet. Näinhän kotikissa ei länsimaissa tietenkään syö, hyvä niin, sillä villieläimet sisältää melkein aina jotain loisia ja bakteereita.

Kuten muidenkin nisäkkäiden niin kissan ravintokin koostuu kolmesta osasta; rasvoista, proteiineista ja hiilihydraateista.

Tärkein proteiinilähde on yksiselitteisesti liha. kypsennettynä tai raakana, jauhettuna tai paloiteltuna.. kaikki käy, kieli, sydän, maksa (huomioi is A vitamiinipitoisuus), munuaiset, kandee kokeilla. Ja rasvaakin saa olla, ettei tuu turkkiongelmia.

Kissan ruoansulatuskanavan kyky käsitellä sitten hiilihydraatteja on tosi vähänen. Esim se ei pysty käsittelemään keitettyjä tai raakoja vihanneksia suurina paloina ollenkaan. Ylipäätään hiilihydraattien antaminen kissalle ei ole tarpeen, koska Kissan luonnollisin ravintopaketti hiiri tai muu pikkujyrsijä sisältää hiilihydraatteja ainoastaan 1-2 %, eli mahalaukun sisällön. Sen sijaan liiallisella hiilihydraattien saannilla on todettu monia epäedullisia vaikutuksia, esimerkiksi lihominen. JA koska melkein kaikilla kun on kuivaruokaa osana ruokavaliotaan (kuivaruoka sisältää aina vähän viljaa tai kasviksia), on hölmöä maksaa märkäruuissa jostain viljoista tai kasviksista.

Kissa tarvitsee toki myös kuituja ruokavalioonsa, mutta koska kissan elimistö on sopeutunut saamaan kuitunsa eläinperäisenä (hiiren karvat, lintujen höyhenet yms.), tullaan taas älyttömyyteen syöttää kasvikuituja.

jaa vitamiinit… Retinoli eli A-vitamiinin kissa saa lihasta. Kasvit sisältävät karotenoideja, joita monet eläimet ja ihminen voivat muuttaa A-vitamiiniksi. Kissa ei tähän kuitenkaan pysty (kaupan kissanruokiin A-vitamiinia on lisätty vastaamaan kissan tarvetta). D-vitamiinia kissa saa tarpeeksi normaalin ravinnonsaannin yhteydessä (eläinrasvat). Tiamiini (B1-vitamiini) kissa saa kypsentämättömästä lihasta (ja/tai teollisista kissanruuista). E-vitamiinikin kissa saa nimenomaan lihasta (tai kaupan kissanruuasta, johon sitä on lisätty). Kissan ei tarvitse saada C-vitamiinia sillä kissan elimistö tuottaa itse tarvittavan määrän C-vitamiinia.


Kissaliiton ohje (kuitenkin se ylin auktoriteetti tässä maassa kissojen suhteen) on:

”On hyvä opetella lukemaan tuoteseloste purkin kyljestä ja valita sellaisia ruokia, jotka sisältävät mieluiten vain eläinperäisiä valmistusaineita, sillä viljaa ja sokereita kissa ei tarvitse. ”
Juuri näin. En siis missään nimessä puolusta viljan lisäämistä kissanruokaan, mutta viljasta ja viljattomuudesta kuulee usein näitä perättömiä väitteitä joiden pohjalta viljattomuus saadaan kuulostamaan paremmalta. Ja kuten mainitsitkin, märkäruuassahan ei viljalla ole sitä vähääkään sijaa, mutta niin vain sitä sieltä saattaa löytyä ja syyhän on ymmärrettävä. Esimerkiksi mainitsemasi ylimmän auktoriteetin eli Kissaliiton pääyhteistyökumppani Royal Canin lisää kissan märkäruokiinsa viljaa ja jopa sokereita.

Mutta nythän tosiaan puhuttiinkin siitä lemmikkiruokinnan viidakosta ja mitä lemmikin omistajille myydään ja millä mainoslauseilla, ja "viljattomuus" on yksi monista asioista missä näitä kompastumisia tapahtuu, kun asia ei ole niin yksioikoinen mitä lemmikin omistajille yritetään väittää. Kuinka moni lemmikin omistaja jaksaa nähdä sen selvittämisen vaivan, minkä sinäkin olet nähtävästi tehnyt? Sen voin taas alaa läheltä havainnoineena sanoa, että ei kovinkaan moni. Eikä siitä voi lemmikin omistajaa varsinaisesti syyttää. Kyllähän lemmikin laadukkaan ruokinnan pitäisi olla mahdollista vähemmällä vaivalla, koska se olisi ihan lemmikinkin etu. Kenties ajan kanssa. Lemmikkien ruokinnassa on joka tapauksessa otettu valtavia harppauksia verrattain lyhyessä ajassa.
 

rpeez

Jäsen
Jouduin lähettämään 13v. kissaherrani eilen sateenkaarisillalle pahenneen nivelsairauden vuoksi. Suru on suunnaton, kyynelten läpi vaikeaa kirjoittaa.
Uskomattoman ikäviä tapauksia. Jotenkin tilannetta pahentaa se, että joutuu itse antamaan "letkut irti" määräyksen rakkaalle ja luottavaiselle lemmikille. Onneksi aika lievittää haavoja.
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Jouduin lähettämään 13v. kissaherrani eilen sateenkaarisillalle pahenneen nivelsairauden vuoksi. Suru on suunnaton, kyynelten läpi vaikeaa kirjoittaa.
Suuret osanotot <3 Suurta rakkautta päästää irti kun rakas lemmikki on sairas.

Moni vähättelee lemmikin, etenkin kissan arvoa mutta itselleni ainakin maailman tärkeimpiä nuo on. Pitkään harkitsin lemmikin ottamista osaksi sen takia että luopuminen silloin joskus tulee olemaan niin vaikeaa.

Tsempit sinne ❤️
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös