Mainos

Projekti: Kissa

  • 348 035
  • 1 630

Patajokeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Jokerit, Man C, Real Zaragoza
Meidän projekti makoili eilen illan tullen, vaimon otettua päiväpeiton pois, mun paikalle, selkä tyynyyn nojaten. Ja ajatteli puhdistaa karvapallot (tai muuten vaan huvikseen) ja saman tien täräytti oksennukset siihen peitolle. Sitten istuskeli yöpöydällä ja seuraili mielenkiinnolla lakananvaihto-ohjelmaa. Siinä vaiheessa ku mä aloin kantamaan lakanoita pesukoneeseen se hipsi takas "omalle" paikalleen tyynyyn nojailemaan ja oli ilmeisen tyytyväinen itseensä. Aamulla sitten herätti mut naukumalla naamaan ja puremalla käteen ku ilmeisesti oli hieman nälkä, kun mahakin oli illalla tyhjennetty.
 

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Mitähän helkkaria pitäisi tehdä, kun 8 kk:n ikäiset kissanpojat aina välillä oksentelevat matoja? MATOJA!!Ulosteissa niitä ei näy. Niille on annettu matokuurit jo kolme kertaa ja se yksi, joka laitetaan niskaan ulkoloisten yms. häätämiseksi pääasiassa, mutta kuulemma vaikuttaa matoihinkin. Suolinkaisia näyttävät olevan. Ruoka ei ole kuin erittäin harvoin raakaa, joten siitä ei voi olla kyse. Kysyin myös eläinlääkäriltä asiasta ja sain vastauksen, että tämmöistä voi vaan tapahtua! En oikein niele tuota vastausta.

Oletko antanut ulkokissoille takoitettua matolääkettä (annetaan kolmena peräkkäisenä päivänä, esim. Flubenol-ruisku tai Axilur-tabletit)? Sitten kannattaa madotuksen yhteydessä siivota kissan hiekka-astia niin että desinfioi sen ihan kokonaan ja laittaa uudet puhtaat hiekat. Samalla kannattaa yrittää pestä vakionukkumapaikkoja/-oleskelupaikkoja mikäli mahdollista. Vaikka matoja ei ulosteissa silmillä näkyisikään, ei se tarkoita ettei niitä voisi olla. Madot munii peräaukon karvoihin ja sieltä kissa nuolee ne sitten takaisin elimistöönsä. Karvoista munat voi kulkeutua nukkumispaikkoihin yms. ja sieltä elimistöön.
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
- - -
Kollipennulla, 6v, kun on karvaton laikku kyljessään.
- - -

Tilannetiedotusta ja ihmettelyn lisäystä.

Hommasin tuota kesäesan vaikutinta vaimikäseoli ja kyllähän se kollille kelpaa kun pillerin rikkoo ja puristaa ne liemet ruoan päälle. Ensin kokeilin antaa koko pillerin, mutta sehän meni leikiksi, pelattiin pillerifudista.

Kauhian huolestunut en ole enää ollut, koska niihin paikkoihin josta karva on lähtenyt, kasvaa jo uusi karva. Hyvää vauhtia. Varmaan tuo vaikutin on auttanut ja ehkä myös se, että lähes joka päivä olen tarjonnut kateille hieman oikeaa lihaa. Tosin narttu-ikäneidon kanssa se johtaa siihen että se hotkii ruoan nopeasti ja kohta oksentaa sen pois. Ihme touhua sekin.

Mutta. Toissa iltana juuri nukkumaan mennessäni huomasin, että tämä kollipentu itse repii niitä karvoja. Nuolee ja pesee normaalisti turkkia, mutta kun tulee vajaakarva-alueelle, niin alkaa hampaillaan repiä karvaa. Muuten on eläväinen, virkku ja riehuu kuten aiemmin. Hyvin tuo silloin uskoi kun komensin, mutta taas on repinyt lisää, kun valvova silmä on välttänyt.

Onko joku vitamiinipuutos vai onko muuten vaan masokistikatti?
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Katin karvan lähdöstä vielä; olisiko jollakulla joku hyvä keino millä saisi katin lopettamaan tuon karvojensa repimisen? Tuli jo mieleen että koska karvaton alue ei punoita eikä ole arka, niin sivelisin kohtaa laimennetulla sitruunamehulla, kissat kun eivät sitruksesta oikein välitä. Vai saako katti hepulin moisesta?
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Edelliseen liittyen katin karvanuudelleenluonti on saatu jonkinlaiseen järjestykseen. En edes kokeillut sitruunamehua, vaikka mielessä kävi.

Sain kuitenkin vinkin, joka nähtävästi toimii. Kuulostaa naurettavalta ja sitä varmaan onkin, mutta Jope Ruonansuun kehuma Bepanthen toimii. Sitä on sivelty kissan karvattomalle alueelle ja hetken kissa antaa sen olla kunnes nuolee pois. Bepanthenhan on ihan syötävää (ei tietenkään jatkuvasti ja suurissa määrin) ja niinpä katilla on jo uusi karva koko alueella. Onhan se lyhyempi kuin muualla ja siksi se näyttää hassulta; onhan lähes karvaton alue puolen kämmenen kokoinen.

Katti jaksaa kuitenkin hyvin ja nyt se on keksinyt taas uuden jutun. Wanha kun olen, on minulla sellainen 25 cd-levyn soitin, johon olen laittanut mielilevyjäni ja usein soitan sitä randomilla (soittaa yhden mielivaltaisen kappaleen kerrallaan joka levyltä). Nyt katti on keksinyt alkaa kytätä soittimen vieressä milloin levy vaihtuu. Koneen sisältä kuuluu tietysti rapinaa kun levy vaihtuu ja nytkin tuo kolli pyörii soittimen ympärillä ja yrittää tassuillaan päästä sen sisään. On se.
 

Fiiu

Jäsen
Nyt katti on keksinyt alkaa kytätä soittimen vieressä milloin levy vaihtuu. Koneen sisältä kuuluu tietysti rapinaa kun levy vaihtuu ja nytkin tuo kolli pyörii soittimen ympärillä ja yrittää tassuillaan päästä sen sisään. On se.

Meillä toinen kissa tunnistaa Xboxin starttauksen ja parkkeeraa viereen istumaan, odottelee että koska se levykelkka aukeaa. Kun näin käy, kuuluu "hur" ja kissa painuu matalaksi vain hetken päästä varovasti yrittäen läpsiä levykelkkaa. Kun sen kelkan sulkee niin sitten alkaa raivoisa hakkaus jos vain osuu ja odotellaan koska se aukeaa uudelleen.
 

Trekolmestar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Nirsoja ovat nuo pikku perkeleet. Herkkua on Almo Naturen tonnikala. Mutta annas olla, jos ostaa samaa merkkiä, jossa tonnikalan seassa on jotain muutakin (katkarapu, mustekala, simpukka, kana...), niin eines jää kuppiin. Siltikin vaikka ihmissilmämääräisesti suurin osa noistakin purkillisista on sitä tonnikalaa. Puhtaiden makujen ystäviä ilmeisesti ovat herrat.
 

Noitarumpu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Oletko antanut ulkokissoille takoitettua matolääkettä (annetaan kolmena peräkkäisenä päivänä, esim. Flubenol-ruisku tai Axilur-tabletit)?

Kiitos tiedosta. Kokeilin tuota Flubenolia ja ainakin vielä kaikki ok. Kissat eivät ole varsinaisia ulkokissoja, kun en asu niin syrjässä, että ne voisi noin vaan ulos päästää.Valjaissa kuljetan.

Hygienia on hoidettu ja hiekat vaihdettu, joten nyt jännätään koska yrjöt tulee vai tuleeko.

Täs samalla kysyisin, onko täällä ketään, jonka kollikissalla olisi ollut samaa ongelmaa kuin meillä, eli toinen kives ei ole laskeutunut? Lääkäri sanoi kastraation jälkeen, että jos näyttää, et haittaa sitä, niin uus leikkaus tulee. Kolli on parkunut jatkuvasti kuin jatkuvaa kiimaa olisi päällä. En muistanutkaan, että myös kolli huutaa, eikä vaan narttu. Alkaa tuntumaan, että leikkaus olisi edessä. Onko jollain tällaisista kokemuksia, miten mennyt, jälkiseurauksia jne.?
 

Veikko40

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC TPS, FC Ilves, SC Classic, BC Pyrintö
Kissaystävien must-kirja luettavaksi: Vicki Myron & Bret Witter: Kirjastokissa.
ISBN: 978-952-239-077-6. Lämminhenkinen sepostus tosielämän kissasankarista. Suosittelen!
 

Muksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nirsoja ovat nuo pikku perkeleet. Herkkua on Almo Naturen tonnikala. Mutta annas olla, jos ostaa samaa merkkiä, jossa tonnikalan seassa on jotain muutakin (katkarapu, mustekala, simpukka, kana...), niin eines jää kuppiin. Siltikin vaikka ihmissilmämääräisesti suurin osa noistakin purkillisista on sitä tonnikalaa. Puhtaiden makujen ystäviä ilmeisesti ovat herrat.

Jopas jotain. Meidän eliöllä on täsmälleen sama maku. Elukka paastoaa päiviä, jos yrittää tarjota jotain muuta, vaikka sitten vain tosiaan vähän sekoitettua Almo Naturen tonnikalaa. Hätävarana menee markettiruoista se Sheban pieni tonnikalapurkki - mutta vain päivän tai pari. Ja ihan kaikkea on kokeiltu. Todettakoon vielä, että kun ostimme karvatille syntymäpäivälahjaksi raa'an tonnikalafilepalan Stockan kalatiskiltä, se jätti senkin syömättä..

Ainoa muu mitä se suostuu syömään on vaimoni nilkat ja pohkeet, mikäli palvelu ei kissan mielestä pelaa. Minä olenkin sen ystävä, ja minulta ei siksi vaadita hiekkalaatikoiden tyhjäystä tai edes ruokaa, ellemme ole kaksin kotona. Jotta hyvä kissa se on. :)
 

Sisäliitin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kissoista tulee saatanan nirsoja jos niille ei kokoajan tarjoile kaikkea mahdollista. Pari viikkoa kun syötät samaa purkkiruokaa tai nappuloita niin sen jälkeen se/ne ei syö enää mitään muuta taikka vaihtoehtoisesti eivät enää ikinä koske yhteenkään purkkiruokaan tai napsuihin.
 

Mdawg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Onkos kellaan kokemuksia kissan turkin leikkuusta? Meidan toinen persialainen (kolli) menee muutenkin parin viikon paasta leikeltavaksi eli sterilisoitavaksi ja ajateltiin, etta samalla voisi antaa ammattilaisen eli elainlaakarin leikata/ajaa koneella myos turkin siistiksi. Kuinka kauan kestaa, etta kissa nayttaa taas kissalta?

Talle kollille on tullut nimittain aivan perkeleen takkuinen turkki, vaikka sita paivittain kammataan ja yritetaan saada takkuja pois. Seuraavana paivana onkin sitten jo tuplasti enemman takkuja.

Neitikissalla takkuja ei ole oikeastaan yhtaan ja turkki on muutenkin erilainen kuin veljellaan (ovat siis sisaruksia).
 

Trekolmestar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kissoista tulee saatanan nirsoja jos niille ei kokoajan tarjoile kaikkea mahdollista. Pari viikkoa kun syötät samaa purkkiruokaa tai nappuloita niin sen jälkeen se/ne ei syö enää mitään muuta taikka vaihtoehtoisesti eivät enää ikinä koske yhteenkään purkkiruokaan tai napsuihin.
Tulee siltikin, jos sille päälle sattuvat. Tuossa aiemmin mainittuja Almo Naturen purkkeja ostin alunperin niin, että ihan joka sorttia oli ruokalistalla (ja niitä riittää). Alkuun kelpasivat melkein kaikki, mutta vähitellen yhä useampi on alkanut jäädä kuppiin. Nyt jäljellä on enää puhdas tonnikala (2 makua), jotka kumpikin kelpaavat. Ei mitkään muut. Ei tosiaan edes ne, jotka ovat melkein pelkkää tonnikalaa.

Tarkennuksen vuoksi todettakoot, että syövät monia muitakin ruokia (erimerkkisiä) eli sikälikään ei yksipuolinen ruokalista oikein voi selittää nirsoilua. Ei se minua silti haittaa, että tuosta yhdestä merkistä kelpaavat vain nuo pari makua. Kunhan totesin, että omituisia otuksia ovat.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Kissoista (ja koiristakin) sen verran, että jos kuivamuonaa syöttää, ei ole tullut vielä vastaan tapausta, jolle ei Royal Canin ja Eagle Pack kelpaa.

Meillä kissat on kohtuullisen nirsoja, eivätkä juuri mitään outoa suostu heti maistamaan. Toisaalta taas mitä ihmeellisemmät asiat saattavat maistua. Muutama markettiruoka on ollut sellaista, ettei kuppi tyhjene sitten millään ja katit huutavat kurkku suorana. Ihan helpolla en yleensä kyllä luovuta ja pari päivää saavat kyllä huutaa, jollei ruoka maistu.

Pelkällä kuivaruolla mennään täällä. Joskus hyvin harvoin tulee annettua jotakin "märkäruokaa". Tuollaista eläimille tarkoitettua palalihaa yritin joskus kissoille ja koiralle antaa, mutta se liha haisee ja näyttää niin vastenmieliseltä, etten pysty sitä enää antamaan. Elukoillehan tuo tavara maistuisi kyllä mitä parhaiten.
 

Trekolmestar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kissaystävien must-kirja luettavaksi: Vicki Myron & Bret Witter: Kirjastokissa.
ISBN: 978-952-239-077-6. Lämminhenkinen sepostus tosielämän kissasankarista. Suosittelen!
Kiitos vinkistä. Tuli luettua ja pidin kovasti. Dewey Readmore Books oli kiistatta tosielämän kissasankari. Välillä tuli jopa miettineeksi, että kultaako aika kirjoittajan muistot, mutta samapa tuo. Mainio otus varmasti. Kuten kaikki kissat omalla tavallaan.
 

Kimble

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Meidän kissavanhus Hermanni 14.4 18v. on jo pitkään ollut lähes kuuro. Nyt on herännyt epäilys, että myös näkö on huono. Sitähän on vaikea todeta. Onko teillä kokemuksia vanhan kissan sokeudesta ja miten sitä voisi testata.
 

Murmeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Vancouver Canucks
Meidän kissavanhus Hermanni 14.4 18v. on jo pitkään ollut lähes kuuro. Nyt on herännyt epäilys, että myös näkö on huono. Sitähän on vaikea todeta. Onko teillä kokemuksia vanhan kissan sokeudesta ja miten sitä voisi testata.
Meidän edesmennyt vanhus eli n. 17-18 -vuotiaaksi ja siitä viimeiset vuotensa lähes kokonaan sokeana silmätulehduksen vietyä näön.

Ensimmäiset päivät meno näytti vähän huteralta ja varsinkin pienikin hyppy (esim. sängyltä lattialle) oli hankalaa. Jo viikon jälkeen kuitenkin kissan käytös oli niin normaalia, ettei sokeutta olisi voinut huomata, jollei sitä tiennyt. Muutaman kerran tuo tv-tason savulasia päin köpötti, kun ruokapurkki aukesi keittiössä ja tason savulasiovi sattui olemaan auki mutta muutoin eli täysin normaalia elämää.

Mikäli kissa siis elää tutussa ympäristössä on sitä vaikea todeta. Kai jotain lelua nenän edessä heiluttamalla huomaa reagoiko kissa millään tavalla siihen mutta muutoin en osaa kyllä sanoa. Pointti on kuitenkin se, ettei sokeudesta ole välttämättä minkäänlaista haittaa sisäkissan elämälle.

Ulkokissoilla asia on luonnollisesti täysin eri.
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Kyllä voi uitettu ts. pesty kissa olla myrtynyt ja surkea näky. Nyt sitten taas arvotaan, montako päivää mökötys kestää:) mutta täytyyhän tuo edes pari kertaa vuodessa pestä, sanoi eläinlekurikin.
Miten muiden kissat, kuinka usein pesette ja kuinka hankala prosessi on? Vanhaherra ei jaksa enää tapella kynsin hampain vastaan, mutta vihaa touhua sydämensä pohjasta.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Miten muiden kissat, kuinka usein pesette ja kuinka hankala prosessi on?

Koskaan en ole kissaani pessyt, enkä usko, että pesenkään. Ikää jo 15v. mittarissa, joten miksi vittuilla vanhukselle? Aina silloin tällöin päätyy jotenkin ulkosalle, ja tuolloin on yleensä satanut, joten on ollut jokseenkin paskan (eli siis mudan tai mullan) peittämänä ja tuolloinkin olen rätillä pyyhkäissyt pahimmat pois ja antanut herran itse siivota omat sotkunsa. Näissä retkissä on nimittäin aina ollut kysymys siitä, että hän on vain kadonnut. Joko livahtanut ovesta tai hypännyt ikkunasta. Siis ottanut miehekkäästi hatkat. En kannusta moiseen.

Hieno otus, noin niin kuin muuten. Tänäänkin kerjäsi suu kuolaa valuen porkkanaa. Mitä ei sitten kuitenkaan syönyt :D. Että kai se alkaa höpertyä pikkuhiljaa.
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
No joo, ei täälläkään pestä kuin se max 2x/vuosi... mutta kun vanhaherra on sen verran tukevakin, ettei ihan yllä joka paikkaa itse huoltamaan, on katsottu parhaaksi uskoa lääkärin neuvoa. Nyt jo kehrätään eli toimenpidettä on ilmeisesti opittu jotenkin sietämään:).
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
En ole minäkään kissojani koskaan pessyt. Turkin takkuja olen leikellyt tarpeen mukaan, harjannut kostutetulla harjalla ja joskus pahimpina hellekesinä olen vähän suihkutellut kylmällä vedellä, kun katit ovat maanneet reporankoina lattialla. Kerran tosin erehdyin viemään kissaa suihkuteltavaksi ylävartalo paljaana, kun olin itsekin suihkuun menossa. Kissa päättikin loikata olkapääni ja yläkroppani läpi, tai ainakin niin paljon tuli kynttä, että oletin tarkoituksena olleen kaivautua lävitseni. Verenvuodon tyrehtymisen jälkeen olen kissan suihkuttelua vältellyt.

Kissojeni pitkäkarvaisuus pakottaa kyllä välillä jeesaamaan puhdistusoperaatioissa erityisesti silloin kun jommalla kummalla on iskenyt kovan luokan ripuli, jolloin joko peräpään turkki on tahriintunut tai sitten takapäähän on tarttunut möhnäinen köntti, jota kissa on yrittänyt pyyhkiä laahaamalla persustaan pitkin lattiaa, pöydän pintoja, asiapapereita yms. vasten. Joskus tämän on huomannut esim. töistä kotiin tultaessa, jolloin lattiaa halkovat ruskeat vauhtiraidat ovat jo ehtineet kuivua sen verran, että niitä saa tosissaan irroitella ja harjata irti.

Tämäntapaisten episodien jälkeen on yleensä ollut edessä sekä kissan peräpään puhdistus talouspaperilla ja irroittelemalla käsin kokkareita ja liejua elukan perseestä (kaikkea sitä ihminen tekeekin rakastamiensa eläinten edestä) että yleensä myös pidempien ja tahriintuneimpien karvojen leikkely saksilla. Joskus on pitänyt yrittää ajella kattia ns. posliiniksi, jotta turkkiin kuivuneet kakat saa kunnolla irti. Tämä toimenpide on sen verran intimiteettisuojaa loukkaava, että kissa mouruaa pahanpäiväisesti ja pyrkii riuhtomaan ja mönkimään karkuun minkä ehtii, samalla kun minä juoksen sen perässä talouspaperin ja kynsisaksien kanssa.

Se nyt on sanomattakin selvää, että asunnossani ei ole mattoja. En ymmärrä, kuinka voisikaan olla, kun lattialta on vuosien varrelta saanut putsata oksennusta, kusta ja paskaa. Matosta ne eivät lähtisi koskaan kunnolla irti.
 

Lunatico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
En ole ikinä pessyt kissojani. Toinen on kohta 3v. ja toinen muutaman kk päästä 4v. Kyllä kissa itse itsensä pesee, ei niitä välttämättä tarttee suihkussa käyttää. Ja kun kummatkin kissoistani on melkoisia sotureita, niin ei niitä ihan helpolla suihkuun saisikaan :)
 

Chespa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Jää-Ahmat & HPK
Varmaan n. 3kk välein pesen kissan. Ja tietysti jos on näyttely niin viikko ennen niitä. Kissa ei kyllä pistä vastaan mutta inhoaa kyllä selvästi koko touhua. Noin 15 minuuttia "pesee" itseään kuivauksen jälkeen mutta sen jälkeen homma unohdettu ja voi taas tulla kerjäämään rapsutuksia.
 

12961

Jäsen
Kertaakaan ei meidän 9v birmaa ole pesty, ja pysyy ihan siistissä kunnossa. Niin kauan kuin turkki näyttää ja tuntuu terveeltä ja normaalilta, miksi tuota kiusaisi?

Tämä vihaa vettä niin paljon, että taitaisi kiivetä jalkaa pitkin karkuun.

Saunassa tuo kyllä tykkää käydä.

Perkeleen kolli oli taas kussut fatboy-säkkituoliin, mahtaako tuntua ja kuulostaa niin paljon hiekkalaatikolta että tuo tulkitsee sen kusipaikaksi? Samoin nahkaiset kalusteet saavat kusisprayn alle vuorokaudessa siitä kun ne kannetaan sisään, mitähän tuolla on nahkaa vastaan. Onkohan nahassa niin voimakas haju, että se pitää merkata vai onko tuo sekoamassa? No, meillä ei ole eikä tule nahkakalusteita niin kauan kuin roikaleessa henki pihisee.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös