Projekti: Kissa

  • 346 405
  • 1 629

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Aurora kirjoitti:
Myönnän, että provosoiduin kirjoituksestasi juuri siksi, että sen perusteella sai sen kuvan, että miukaisukin vielä, niin henki lähtee. Varmasti kissasi ovat sinulle tärkeitä, varsinkin kun olet niitä hankkinut pari kappaletta.

No, jos harkitsisin kissojeni lahtaamista, tuskin siitä tänne huutelisin. Tulee toki hetkiä, että pää tuntuu ihan oikeasti räjähtävän, mutta samanlaisia hetkiä tulee ihan ihmistenkin kanssa, enkä ole tappamassa ketään. Toisilla ihmisillä vaan on tuota temperamenttiä, mutta meidän perheessä ei kenelläkään ole mitään hätää.

Ja mitä tulee tuohon lapsiasiaan, se on tavallaan oma aiheensa, joka ei tänne kuulu, mutta jatkanpa silti siitä vielä vähän. Meillä ainakin sekä lapsi että kissat tulevat mainiosti juttuun. Joskus on kissoja kohtaan ronskeja otteita, mutta niihin puututaan heti. Toki kissamme ovat hyväluonteisia ja osaavat pitää puolensa hellästi, jos tarve vaatii. Hyvä niin. Kuitenkin on syytä pitää mielessä, että kissa on eläin ja lapsi on vähemmällä aivokapasiteetilla varustettu ihmisen alku. Tarkkana pitää olla, vaikka juttuun tulevatkin. Nyt kissoilla alkaa olla jo pieniä rooleja lapsen leikeissä ja ainakin leikkikeittiössä valmistuu kissoille sellaisia herkkuaterioita kuten appelsiinia ja sipulia paistettuna. Ja tietysti kepputtia ja makanooonia.

Kissojen kautta lapsi osaa jotenkin nähdä maailmaa eri tavalla, tarkemmin en osaa selittää, mutta empatiaa kolleja kohtaan tulee milloin mistäkin syystä. Ikää on nyt 2 ja innolla odotan, kuinkas sitten käy, kun pojille aletaan pukea nukenvaatteita. Vaikka eläimet eivät leluja olekaan, tämäkin vaihe käydään erittäin usein lapsiperheessä läpi ja eläinten reagointi sitten antaa osviittaa, mihin rajat asetetaan. Vanhempi kissoistamme tuntee ajoittain suurta suojelunhalua lastamme kohtaan. Kun tulee vieraita, kolli on usein sijoittunut niin, että näkee lapsen ja pystyy tarvittaessa suojelemaan tätä "pahoilta vierailta". Aika liikuttavaa.

Joten meidän perheessämme ei ainakaan ole ongelmia lapsen ja eläinten yhteiselon kanssa. Sopu sijaa antaa ja kissojen avulla on helppo opettaa lapselle esim. "tuhmuuksien" seurauksia, koska lapsi ei halua, että kissoille tulee paha mieli. Sillä naapurin pojalla ei sitten ole niinkään väliä :). Ymmärrän kuitenkin, että kaikissa (lapsi-)perheissä ei asiat suju yhtä hyvin kuin meillä. Ja silloin on aikuisten vastuulla laittaa asiat toimimaan kaikkien kannalta. Ei ole myöskään eläimen etu, että olosuhteet eivät ole enää samat kuin joskus aikaisemmin, jos se aiheuttaa kärsimystä. Myöskään lapsen ei ole hyvä kasvaa ympäristössä, missä koko ajan on stressiä. Ja joskus se rakas kotieläin voi olla lapselle ahdistava, vaikka aikuisille kuinka tärkeä ja rakas olisikin. Kaikki kun ei tässä elämässä ole ihan omissa käsissä.
 

Tommy

Jäsen
Suosikkijoukkue
#17
Kissa käy ylikierroksilla

Mikä neuvoksi?
Mieskissalla ikää hiukan yli 6 kk, on ikäisekseen erittäin kehittynyt. Mulkku oli pystyssä jo muutaman kuukauden ikäisenä ja viimeiset pari kk on ollut sellasta rumbaa kämpässä että tukka pois.

Kivespiuhat katkaistaan vasta ensi syksynä, johtuen siitä että kaveri käy tekemässä pentuja.

Kasvattaja puhui jostain hormonilääkityksestä? Onkohan noista mihinkään?
Entäs tällänen palikka joka laitetaan pistokkeeseen ja se levittää jotain kissaa rauhoittavaa ainetta? Hintaa sillä oli ihan hirveesti, mutta onko kummastakaan kokemuksia?
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tommy kirjoitti:
Kasvattaja puhui jostain hormonilääkityksestä? Onkohan noista mihinkään?
Entäs tällänen palikka joka laitetaan pistokkeeseen ja se levittää jotain kissaa rauhoittavaa ainetta? Hintaa sillä oli ihan hirveesti, mutta onko kummastakaan kokemuksia?

"Palikka" on nimeltään Feliway ja joku sitä aiemmin meikäläisenkin mouruavalle kissalle suositteli. Meillä on kokemusta ko. härvelistä, kun vanhemmalla kissalla oli eroahdistusta. Alkoi samoihin aikoihin, kun pikkukolli tuli taloon ja ilmeni oman turkkinsa syömisenä. Kaverilla oli peräosa ihan sängellä, kun taloon tuli vauva ja "äiti" jätti kahdestaan sen kanssa. Lääkäri määräsi myös mielenterveyslääkkeet (!!!), joita sitten jemmattiin vaikka ja mihin herkkuihin.

Muuton myötä löysin kaikki kissalle syötetyt pillerit lattialistan päältä sohvannurkasta, joten niistä ei ollut kissan kannalta mitään hyötyä. Karvojen syönti kuitenkin lakkasi ja uskon, että se johtui nimenomaan tuosta Feliwaysta. Nykyisin kissat tulevat hyvin toimeen ja turkkikin kiiltää.

Sitä en tiedä, toimiiko ferotoniini (?) kovassa kiimassa kollille. Ajattelin taas ostaa samaista tuotetta, koska tämä nuorempi kolli mouruaa ja raapii ovia, kuten tuolla aiemmin tilitin. Muistelisin, että se aloituspakkaus, mikä pitää sisällään sen "töpselin" oli aika kallis, mutta täyttöpullot ovat ihan kohtuuhintaisia, olisiko noin puolet aloituspakkauksen hinnasta. Kaikkihan tässä maailmassa maksaa, mutta kyllä "rauhaan" kannattaa sijoittaa.

Kyllä mä sinuna kokeilisin sitä ensin ennen mitään muita lääkkeitä. Ihmisille sillä ei kyllä ollut vaikutusta, kokeilin kerran. Istuin siinä töpselin vieressä tunnin verran eikä tuntunut missään. Kissa sen sijaan kehräsi sellaisella sykkeellä vähän matkan päässä, että rohkenen epäillä sen johtuneen minusta. Ja ainakin eroahdistukseen se vaikutti todella nopeasti.
 

Tommy

Jäsen
Suosikkijoukkue
#17
BoredOldLady kirjoitti:
Kaikkihan tässä maailmassa maksaa, mutta kyllä "rauhaan" kannattaa sijoittaa.

Paljonko tämä edes maksaa?
Olin katsovinani Faunatarista että maksaisi aloituspakkaus lähemmäs 80 euroa, mutta toisaalta ostinhan itse sieltä 60 euron edes shampoota ja hoitoainetta.

Nyt kuitenkin pikaisen googletuksen jälkeen tuon voisi saada reilulla kolmella kympillä.
 

Poison

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Feliway on siis feromoni-valmiste ja auttoi ainakin oman kissan stressailuun jonkin verran. Sitä on haihduttimena ja suihkeena. Aloituspakkaus maksaa juurikin noin 30euroa, olisikohan vähän päälle ehkä. Täyttöpullo haihduttimeen on jotain ~24e. Saa muuten myös apteekeista eikä vain eläinkaupoista!

Matkustusapua en kyllä ole feliway-suihkeesta saanut. Kissa vaan menee aina paniikkiin kuljetusboksissa, vaikka sinne suihkuttaisi mitä. Onneksi ei tarvitse paljoa matkustaa.
 

FinJeevel_86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, NHL, Liigakarsinnat
Mitähän meidän kissalle pitäisi tehdä kun tänäänkin istuin tietokoneella niin yht´äkkiä kissa hyökkää selän kautta päähän kiinni. Leluja sillä on ihan riittävästi. Hakeeko se huomiota? Sitä se ainakin noin saa kun sen jälkeen se lentää seinään!
 

Isle of Man

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, TuTo
FinJeevel_86 kirjoitti:
Mitähän meidän kissalle pitäisi tehdä kun tänäänkin istuin tietokoneella niin yht´äkkiä kissa hyökkää selän kautta päähän kiinni. Leluja sillä on ihan riittävästi. Hakeeko se huomiota? Sitä se ainakin noin saa kun sen jälkeen se lentää seinään!
Porukoiden kissa tekee nykyään samaa. Vanhemmiten on tullut niin huomionkipeäksi ettei anna hetken rauhaa, jos on rapsutusta vailla. Sitten vetäisee hampaat kinni tai hyppää niskaan roikkumaan, jos sen jättää huomiotta. Oikea pikku paskiainen.

Samainen otus on halkaissut multa aikoinaan korvan, pudottamalla sängyn yläpuolella olleesta hyllystä kivijalkaisen pokaalin suoraan nukkuvan humalaisen päähän. Oli mukava herätä siihen ja ihmetellä kun tyyny oli veressä ja peilikuva näytti korvan olevan halki. Siitä sitten keskellä yötä sairaalaan paikattavaksi. Onneksi olin kännissä niin ei sattunut.
 

Bruno

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK, NP#4, Україна
Oikeampi otsikko olisi varmaan "projekti: kissa kateissa", mutta menkööt nyt tänne. Onkos muilla arvon palstalaisilla jonkilaisia kokemuksia siitä, kun kissa on kateissa. Omat kissani olivat hoidossa tässä alkuviikosta ja nyt on jäljellä enää yksi kissa. Toinen ressukka päästettiin ti-ke-yönä ulos, eikä ole sen jälkeen näkynyt. Toivo alkaa olla hävissä, vaikka kovin sisukas sissi onkin ja on ennenkin ollut ulkona. Ilmoituksia on liimailtu pitkin lähiöitä ja olen myös ilmoittanut Hesylle sekä löytöeläinkotiin.
Pointti tässä kirjoituksessa on vain se, että löytyykö joltain vielä vinkkejä mitä tehdä tässä tilanteessa?
 

Jyty

Jäsen
Suosikkijoukkue
käyttää lehväslukkoa logonaan.
#77 kirjoitti:
Pointti tässä kirjoituksessa on vain se, että löytyykö joltain vielä vinkkejä mitä tehdä tässä tilanteessa?
Työkaverilla kävi vastaavanlainen tilanne alkuvuodesta, tosin sillä erotuksella, että jäi auton töytäisemäksi pihaliittymän kohdassa, ja luikki siitä sitten pakoon nuolemaan haavojaan. Tämä uros ilmaantui kotiinsa viikon oleskelun jälkeen ilman mitään houkuttimia, ja rauha on palannut maahan siltä osin. Eli kyllä kissa voi palata takaisinkin vielä suhteellisen pitkien aikojen jälkeen sinne, mistä on lähtenyt omille teilleen. Ja olihan itselläsi jo ihan hyviä juttuja miten kannattaa toimia, kun kissa katoaa.

Tuli tuossa pari päivää sitten kirjoitettua, että kaikki on hyvin kahden 10 kk:n ikäisen pennun kanssa, mutta kuin nappia painamalla tänään iltapäivällä alkoivat ilmeisesti naaraan kiima-ajat, ja nyt on kyllä piru irti. Ääntä tulee tasaisin väliajoin ja reippaasti. Uroksen mourunta oli lasten leikkiä tämän rinnalla. Aamulla pitäisi lähteä töihin jo aikaisin ja kissa sen kun naukuu. Muija tuossa jo soitteli pari kasvattajaa läpi, mitä kannattaa tehdä, mutta vastaus oli molemmilla sama. Vain leikkaus auttaa, jos kissasta haluaa hiljaisen. No, eihän sitä tähän hätään mistään saa, joten on laitettava earit korviin, ja yritettävä saada unenpäästä kiinni. Asia oli kyllä arvattavisssa, kun se aika tuli jo urokselle, mutta ei olisi uskonut kuinka rajua se on heti alusta alkaen. Oppia ikä kaikki, sanotaan, ja taas se piti paikkansa.
 

Bruno

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK, NP#4, Україна
Kiitoksia tästä. Toivoa ei saa ikinä menettää ja tällä kertaa se sitten palkittiin. Kissan seikkailut jäivät 5 vuorokauden mittaiseksi ja otus palasi takaisin kotiin täysissä sielun voimissa, tosin kovin nälissään tuo reppana oli...
 

Tommy

Jäsen
Suosikkijoukkue
#17
Nyt on Feliway ollut pesässä muutaman tunnin,
haisee semi-palaneelta ja itse laitteen läheisyydessä (muutama cm) on hiukan lämmin.

Onkohan normaalia?
 

Tpip

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, L'equip blaugrana, La Albiceleste, Raiders
Tommy kirjoitti:
Nyt on Feliway ollut pesässä muutaman tunnin,
haisee semi-palaneelta ja itse laitteen läheisyydessä (muutama cm) on hiukan lämmin.

Onkohan normaalia?

On normaalia. Laitehan toimii juurikin sillä tavalla, että vehje lämmittää keraamisen tangon ja lämmön johdosta nestemäinen aine haihtuu huoneilmaan. Aineen vaikuttamiseen voi mennä jopa pari vuorokautta, joten kärsivällisyyttä. Ja tosiaan, ei välttämättä jokaista kissaa auta.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Aurora kirjoitti:
Mielestäni osaan suhtautua suhteellisen järkiperäisesti niin eläimiin kuin lapsiinkin, mutta ehkä sinä tiedät paremmin. Silloin, kun ei ole kysymys elämästä tai kuolemasta, asiat saadaan varmasti järjestymään, jos niin halutaan. Yllättävän hyvin eläinten ja lasten yhdessäolo useimmissa perheissä onnistuu.

Sori vaan, mutta kommenttisi BoredOldLadylle ei viitannut järkiperäiseen suhtautumiseen.

Asiat saadaan järjestymään lemmikkiperheissä, tiedän sen itse useamman koiran kokemuksella. Lapsiahan minulla ei ole, mutta jos olisi, niin kyllä he ykkössijalla olisivat.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viime yönä valvotti sitten tämä vanhempi kolli. Pisin nukuttu pätkä meikäläisellä taisi olla n. tunti. Muut kyllä nukkui, paitsi siis minä ja kissa. Päivällä uni kyllä maittoi kollille, joten jännityksellä odotan tulevaa yötä.

Muutama tunti sitten mourusi olkkarissa kuin viimeistä päivää ja kun menin katsomaan, siellä tämä entinen mies painoi huolella lapseni pehmolelua. Tämä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sen verran usein tyyppi sitä vetelee, mutta kovin oli raivokasta meininkiä. Herra harrastaisi moista vaikka kaiken päivää, mutta harrastustoimintaa rajoitetaan sen verran rankasti, että aikaa jäisi myös muulle elämälle.

No, tulipahan tässä äsken mieleeni, että ko. kollin "rouva" taisi olla koko eilisen jäähyllä, joten josko koko yön kestänyt mouruaminen olisi tästä johtuvaa. Yleensä tämä "rouva" on öisin saavuttamattomissa, mutta ensi yönä aion poikkeuksellisesti antaa sen olla käytettävissä. Tosin kaukana omasta makkaristamme. Ääntähän tämäkin toiminta aiheuttaa, mutta viime yöhön verrattuna se mourunta on todella pientä. Aionkin siis testata, olisiko tällä suoraa vaikutusta öidemme rauhoittumiseen. Voisi kuvitella, että pienet varvit toimisivat myös kissoilla unilääkkeenä.

Raportoin, mikäli tulokset ovat toiveikkaita. Josko sama "lääke" jeesaisi myös muiden maaliskuuta, joka ei sitten ollutkaan mikään myytti. Yleensähän tämä kuuluisa maaliskuu on käytännössä alkanut vasta huhti-toukokuussa, mutta kiitos lämpimien säiden, "maaliskuu" alkaa siis jo maaliskuussa. Nice!
 

Tommy

Jäsen
Suosikkijoukkue
#17
Feliway varmaan vaan pahentanut tilannetta.
Nyt tämä heräilee jo joskus 04.00 aikaan ja aloittaa show'nsa.

Sanokoot kasvattaja mitä tahansa, mutta toi pitää käydä leikkaamassa ja aika äkäseen.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tommy kirjoitti:
Feliway varmaan vaan pahentanut tilannetta.
Nyt tämä heräilee jo joskus 04.00 aikaan ja aloittaa show'nsa.

Otan osaa, tiedän tasan tarkkaan, mitä käyt läpi. Se on kauheaa, kun ei pysty nukkumaan tai uni jää vajaaksi.

Meillä vanhempi kolli hoidellut iltaisin käsinukkeaan raivoisasti ja yöt ovat menneet lyhyitä, jokseenkin siedettäviä mouruamissessioita lukuunottamatta jopa hyvin. Herran "rouva" on tyrkyllä koko yön ja eipä ainakaan olla moiseen harrastustoimintaan herätty, joten niin sanotusti näillä mennään jatkossakin. Ja kyseessä siis on kohta 11v. ex-kolli, joka ei ikinä (tietääkseni) ole päässyt naaraan kanssa edes haliasteelle. "Rouva" laitetaan kyllä jäähylle, jos yöt taas muuttuvat mouruamiseksi, kaikkea kun ei voi saada tämäkään kolli.
 

Tommy

Jäsen
Suosikkijoukkue
#17
BoredOldLady kirjoitti:
Otan osaa, tiedän tasan tarkkaan, mitä käyt läpi. Se on kauheaa, kun ei pysty nukkumaan tai uni jää vajaaksi.

Ainoa toivo on, että kai tuo rauhoittuu kun piuhat kasseihin katkaistaan?
Toivottavasti.
 

Jyty

Jäsen
Suosikkijoukkue
käyttää lehväslukkoa logonaan.
Tommy kirjoitti:
Ainoa toivo on, että kai tuo rauhoittuu kun piuhat kasseihin katkaistaan?
Toivottavasti.
Kyllä se paras "lääke" on, jos haluaa nopeasti hiljaista. Aikaisemmin tuossa jo kirjoitinkin, kun meidän 10 kk:n kolli leikattiin, niin äänet hävisi ,kuin volumenapista vääntämällä. Leikkauksen yhteydessä ,kun vielä annettiin neljä piikkiä, niin raukka nukkui tokkuroissaan koko päivän. Nythän kolli taas painaa menemään niinkuin nuoren "miehen" kuuluukin, mutta ääntely on jäänyt historiaan. Ja mikä tärkeintä, nukkuu yöt rauhallisesti.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Leikattu kolli on pari-kolme kertaa nyt keväällä tehnyt kasan olohuoneen nurkkaan kohta sen jälkeen kun parketti on pesty. Ja sen jälkeenkin nuuskinut lattioita aktiivisesti. Nyt heräsi epäilys jotta onko pesuaineessa jotain virtsalta tuoksahtavaa, ureaa tms. ja se laittaa merkkailemaan?

Millä ne pitäisi pestä, mäntysuovallako? Noitten pesuaineiden sisällöstä ei ota etiketin perusteella selvää.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tommy kirjoitti:
Ainoa toivo on, että kai tuo rauhoittuu kun piuhat kasseihin katkaistaan?
Toivottavasti.

Toivotaan niin. Tosin, meillä leikkauksella ei näytä olevan mitään vaikutusta, ainakaan tämän toisen katin kohdalla. Siltä lähti kyky lisääntyä, ei halut. Ja ikää on siis kohta 11v. :)

Itselleni tuli yllätyksenä, että esim. kloori on kissojen suurta herkkua! Tämä meidän nuorempi kissa ajoittain kuseksii nurkkiin ja olenpa sitä sitten Kloritella pessyt, kun peittää hajun tehokkaimmin. Kerran sitten ihmettelin, kun sama katti nuolee vessan lattiaa ihan tohkeissaan ja kiehnää itseään niitä kohtia vasten, mihin klooria oli käytetty. Luonnollisesti hirveä kehrääminen kuului asiaan. Tätä tapahtui muutaman kerran, kunnes luin jostain, että kloori on kissojen "herkkua". Siksi esim. hiekkalaatikko kannattaa desinfioida säännöllisesti kloorilla, koska kissa nauttii päästessään merkkaamaan laatikkonsa uudelleen. Joten katso vaikka ensin pitääkö se lattianpesuaine sisällään klooria. Josko ratkaisu löytyisi siitä.
 
Kannattaa käsitellä nuo kissan kusemat paikat etikalla. Poistaa ilmeisesti aika hyvin hajut. Meidän kollipoika oli viime yön taas rasittava. Se naukuu ympäriinsä ja roikkuu verhoissa. Se hakee vaan huomioita. Koska tietää taatusti ettei saisi verhoissa roikkua. Naukumiseen en reagoi mitenkään ja se loppuukin sitten aika pian. Mutta jos se verhoissa alkaa roikkumaan niin pakko siihen on puuttua tai ei verhot ole kauaa ikkunassa, saati sitten ehjiä. Hyvä konsti on suihkupullo millä suihkautan kissaa kohti ja sanon tiukan EI:n. Lähtee aina suht vikkelään paikalta, mutta toisinaan piruttaan palaa samoihin puuhiin hetken kuluttua. Se on toisinaan älyttömän huomionkipeä. Sitä saisi rapsuttaa tuntikaupalla. Ja silti tulee puskemaan käsiä, että rapsuttaisi lisää. Leikkaus tosiaan luultavasti auttaa mouruamiseen, jos se ei sitten ehdi jäämään jo tavaksi kissalle. Meillä ei tuo kolli ehtinyt mouruamisiaan aloittaa kun leikkautin sen vuosi sitten kun se oli n. 9kk. vanha. Sillä alkoi tosin olemaan jo sukukypsyyden merkkejä. Yritti pari kertaa kavuta tuon tyttökissan selkään ja purra niskasta. No lähdöt se aika pian aina sai, kun ei tuo leikattu tyttö noita touhuja ymmärtänyt.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Ei voi kuin ihmetellä miten onnellisessa asemassa sitä itse on. Kummatkin eläimet ovat vähän reilu 2vee.

Se oli alusta asti selvää, että molemmat maatiaiset leikataan, kunhan aika koittaa. Poika meni ilman mitään mainintaa.

Tytöstä noin sinänsä olisi paljonkin sanottavaa, mutta se jaloille ja joka paikkaan kuseminen loppui kuin seinään leikkauksen jälkeen.

Niin, melko mukavaa istua tässä koneen ääressä ja tuntea jotain lämpöä nilkassa. No, semmoista se on kun pikkupennun hankkii. Jalka suihkuun ja lattialle näyttää vähän rättiä ja takasin koneelle.

Jatkis on kiva palsta, sitä ehti lukea noin 3-5 minuuttia, kun sama lämpö taas. Samat siivousoperaatiot ja tietenkään rakkaalle pikku kissanpennulle ei huudeta tai mitään.

Muitakin tarinoita olisi, mutta hyvin nopeasti tyttö lähti kyllä leikkaussaliin näinä aikoina. Ja mitään, ei mitään tuommoista sen jälkeen.

Kuten sanoin, ihmetyttää miten näin vaivattomat eläimet onkin voinut sattua kohdalle.
 

Koirapoika

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jutta Grahnin mies, Else-Maj Pontoppidan.
Kaupasta etikkaa, helvetti soikoon tuon kusipään kanssa. Tuolla oli virtsaongelmia mitkä meni jo ohi, lääkärissä käytettiin eikä lääkäri löytänyt enää vikaa, eikä noita tällä viikolla enää ole ollutkaan, paitsi tänään. Eikö tuo käynyt taas kusemassa sänkyyn, lieneekö mielenosoituksellinen tempaus, ei ole pitänyt mitään asiaan kuulumattomia ääniä kuten sähinää tai murinaa kuten ennen lääkärikeikkaa. Muutenkin ihan normaali itsensä, poislukien tuo sänkyyn kuseminen, laatikossakin oli muutama komea kusikeko. Etikkaa saakin lotrata sitten petauspatjaan ja peittoon, pitäisikö hieraista sen verran että itselläkin silmät vuotaa.
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
Meidän kolli on kohtapuoliin 15-vuotias ja hän on varsin hyväkäytöksinen seniori. Paitsi silloin kun lähistöllä avataan oliivipurkki.
Eilen illalla meillä oli muutama tuttava kyläilemässä ja yleisön pyynnöstä ryhdyin valmistamaan maan kuulua Paitselon pizzaa.
Olin laittanut uunipellillisen valmiiksi (mozzarellaa, lyypekkiläistä meetwurstia, jalopenoja, vihreitä oliiveja ja paprikaa pizzapohjan ja soosin päälle) ja jätin tuon sydeemin keittiöön hellan päälle odottamaan uunin lämpenemistä.
Ehdin sitten käydä olkkarin puolella siemaisemassa Koffia ja kertomassa jonkin rasvaisen puujalkavitsin, kun keittiöstä rupesi kuulumaan ihmeellistä kolinaa.
Menin tarkastamaan tilanteen ja näin silmälläni miten kissa seisoo pizzan päällä uunipellillä ja rouskuttaa oliiveja kuola suupielistä roiskuen.
Se oli hiinä ja hiinä, ettei kolli päätynyt mikrouuniin kele.

edit: uunipelti unohtu
 
Viimeksi muokattu:

Poison

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Koirapoika kirjoitti:
Tuolla oli virtsaongelmia mitkä meni jo ohi, lääkärissä käytettiin eikä lääkäri löytänyt enää vikaa, eikä noita tällä viikolla enää ole ollutkaan, paitsi tänään. Eikö tuo käynyt taas kusemassa sänkyyn, lieneekö mielenosoituksellinen tempaus, ei ole pitänyt mitään asiaan kuulumattomia ääniä kuten sähinää tai murinaa kuten ennen lääkärikeikkaa. Muutenkin ihan normaali itsensä, poislukien tuo sänkyyn kuseminen, laatikossakin oli muutama komea kusikeko.

Kannattaa varmaan kuitenkin vähän tarkkailla tilannetta ja jos väärään paikkaan virtsaaminen jatkuu, niin sitten uudestaan lääkäriin. Käsittääkseni kissojen pissavaivat voivat olla hyvinkin salakavalia, helposti uusiutuvia ja kinkkisiä hoitaa kuntoon. Hutipissailu on yksi merkittävä oire virtsavaivoista, esim. kiteistä tai kivistä tai tulehduksista.

Onneksi oma kisu on välttynyt pissavaivoilta (kopkop). Kyseiset vaivat ovat varmasti todella v-mäisiä kärsiä ja hoitaa niin omistajalle kuin kissallekin.

Omalla kissallani varmistettiin tuossa vuoden vaihteen jälkeen maksavika, ja reppana on nyt todennäköisesti erikoisruokavaliolla koko lopun ikäänsä. Ruokkiminen onkin aika kova haaste, sillä läheskään kaikki erikoisruuat eivät ole kissani mielestä syötäväksi tarkoitettuja... Onneksi muutama hyvä on kuitenkin löytynyt ja välillä kisu tietenkin saa myös rajoitetusti lihaa ja laadukkaita eläinkaupan ruokia vaihteluksi. Onni oli onnettomuudessa sikäli, että häikkä maksassa huomattiin rutiinitarkastuksessa jo marraskuussa eli se tuli vähän kuin vahingossa esiin, eikä vika ollut ehtinyt vielä kehittyä todella pahaksi. Arvot ovat kuitenkin vähän normaalia korkeammalla, ja sairaus kehittyy koko ajan hissukseen. Kissa ei ole onneksi vieläkään oireillut vikaansa mitenkään, joten oikea ruokavalio toivottavasti auttaa nyt maksaa toimimaan ja hillitsee sairauden etenemistä. Kisulla voi olla vielä monta vuotta elinaikaa jäljellä tai sitten ei - selvää on kuitenkin se, että jonain päivänä maksa sanoo sopimuksen lopullisesti irti. Toivottavasti tuohon päivään olisi vielä pitkä, pitkä aika...

Suosittelen kyllä kaikille, että käyttäisitte erityisesti vanhempia kissojanne vaikka vuosittain lääkärissä tarkastuksessa, vaikka mitään oireita ei olisikaan. Esim. kissoilla yleinen munuaisvika alkaa yleensä oireilla vasta siinä vaiheessa, kun munuaisista 75% on lakannut toimimasta, ja tuolloin sairautta on luonnollisesti jo vaikeampi hoitaa hyvin tuloksin kuin jos sairaus olisi todettu aikaisessa vaiheessa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös