Kaukalon laidalla kirjoitti:
Näissä vaaleissa ei kauhua ole tiedossa, koska kaikki kolme pääehdokasta soveltuvat kyllä presidentin tehtäviin. Viime kerralla hirvitti hetken, että ei kai vaan lööppikansa äänestä Uosukaisen linnaan. No, matkan varrella tarpeeksi monen simät avautuivat, ja selvisi kuinka paljon luupää-kokoomuslaisia maasta löytyy. N.12 %.
Uosukainenhan oli "aito" kansanihminen, jonka päätä ei paljon järki pakottanut.
Kansanomaisuuteen vaikuttavia piirteitä on myös haluttu mainostaa Halosen osalta, mutta Kallion kivikylästä nousseena ulosanti ja puheenparsi kuullostaa näennäisesti viisaammalta, mikä ei sitten ilmeisesti karkota muitakin avuja kuin kansanomaisuutta arvostavia äänestäjiä.
Vähän vaikea nähdä, millä eväin Halosen valinta estetään. Lesbo- ja SETAjutut, samoin kuin kirkkoon kuulumattomuus kaluttiin loppuun jo 2000. Se ei toiminut silloin, eikä taatusti toimi nytkään. Ulkopolitiikassa pääehdokkaat ovat verrattain lähellä toisiaan, varsinkin kun avustajat ovat kieltäneet Niinistöä lausumasta ääneen NATO-hinkuaan.
Ulkopolitiikassa ehdokkaiden välinen ero on siinä, että Halonen juossee tulevaisuudessakin erilaisissa YK:n konferenseissa, mikä tietysti miellyttää suuresti "tiedostavaa" kansanosaamme, kun taas Niinistö ja Vanhanen pyrkisivät ottamaan myös Suomen edun huomioon.
Erityisen keskeisesti tasavallan presidentin viran hoidon kannalta sekä Niinistön että Vanhasen henkilökohtaiset suhteet Venäjän, Saksan ja Yhdysvaltojen päättäjiin muodostuisivat mitä todennäköisemmin selkeästi paremmiksi kuin nykytila.
Henkilökohtaisella tasolla Halosella ei ole minkäänlaista keskusteluyhteyttä esimerkiksi Yhdysvaltain päättäjiin, kaikesta kravattisumutuksesta huolimatta. Aivan riippumatta siitä, että mitä Yhdysvalloista kulloinkin sattuu ajattelemaan, niin tämä asiantila ei edistä Suomen etua, eikä kyllä paranna kyllä maailmankaan tilannetta.
Putinin kanssa epäonnistuminen hakee kuitenkin kyllä vertaistaan. Halonen
on pidättäytynyt arvostelemasta Tsetsenian sotaa ja Venäjän ihmisoikeustilannetta (mikä ristiriitaisesti sekä miellyttää että on miellyttämättä tiedostavaa kansanosaa), mutta ei ole silti saanut mitään "vastapalkkioksi".
No eihän Venäjä sentään ole tänne vielä hyökännyt, mutta kaikki yksittäiset esimerkit (investointisuojasopimus, ympäristökysymykset, tulli ja rekat, rikollisuuden torjunta, Pohjoinen ulottuvuus) osoittavat, että Suomi on epäonnistunut totaalisesti saavuttamaan tavoitteitaan läpi Venäjän kanssa. Monet näistä kysymyksistä ovat sellaisia, että tasavallan presidentin asema on keskeinen, koska puhumme nimenomaan presidenttijohtoisesta Venäjästä.
Toinen kierros on kuitenkin todennäköinen. Edelleenkin uskon, että siellä Halosta vastassa on Niinistö. Ja siinä tilanteessa nähdään, kuinka huomattava osa Vanhasen äänestäjistä asettuu Halosen taakse. Mitä enemmän Niinistö vaalikeskusteluissa hyökkää, sen vahvempi on kyseinen virta.
Joudutaan varmaan vielä odottamaan, että miten SAK:n tai Keskustan kenttäorganisaation panostus alkaa näkyä.
Tuo galluptulos, josta on paljon meuhkattu, mahtui virherajoihin ja poikkesi oleellisesti kaikista muista gallupeista. Täytynee odottaa seuraavaa, ennen kuin sanoo yhtään mitään.
Kuuden vuoden kuluttua tilanne on aivan toinen, kun istuva presidentti ei ole ehdolla. Silloin saattaa hyvinkin päättyä sdp:n valtakausi Mäntyniemessä. Eri asia on sitten se, että onko presidentillä siinä vaiheessa enää valtaa ollenkaan jäljellä ?
Presidentin valta on kasvanut viime aikoina. Sekä muodollisesti että asiallisesti.
Léif Salmenkin sanoi näi. Ja Léif Salmenia on syytä tässä asiassa uskoa.
Parlamentarismin kannattaminen on tainnut unohtua vasemmiston kannattajilta, syystä tai toisesta.
