Kokonaisuus. Tuo taikasana. Sami Kapasella on ollut henkilökohtaisten murheittensa lisäksi kannettavana edellinen vuosi sekä toimiston, seuraorganisaation, omistajuuden että joukkueen järjestelyihin liittyviä asioita huolehdittavina (tai ainakin huolestuttavina) valtaisa kasa ja olisi aika yli-ihminen ellei jossain vaiheessa kaikissa näissä asioissa arviointikyky joutuisi kovalle koetukselle.
vaikuttaa siltä, että tämä pääomistaja-hallituksen puheenjohtaja-pelaaja on alkanut tekemään karhunpalveluksia seuralleen.
Itse toivoisin, että Kapanen valitsisi joko roolin pelaajana tai taustavaikuttajana, ei molempia, sillä tuo yhtälö ei selkeästikään toimi.
Vaikka fanina tietenkin kiinnostaisi kuulla kaikki yksityiskohdat ja näkemykset eri osapuolilta, niin ammattimaiseen organisaation toimintaan ei kuulu likapyykin pesu julkisesti. Sinänsä arvostelu epäammattimaisuudesta on hieman koomista.
Muillekin kirjoittajille sanoisin, että aika pitkälle meneviä päätelmiä ja tulkintoja Kapasten ja muiden tekemistään, ajatuksistaan ja motiiveistaan täällä palstalla tehdään ilman mitään tietoa faktoista (en siis väitä että minullakaan näitä olisi). Ei se mitään, sehän keskustelupalstojen tehtävä on. Kuitenkaan nämä arvailut ja päätelmät eivät ole tippaakaan sen enempää tosia tai epätosia, että kuinka moni on jotain tiettyä mieltä on.
Vaikka fanina tietenkin kiinnostaisi kuulla kaikki yksityiskohdat ja näkemykset eri osapuolilta, niin ammattimaiseen organisaation toimintaan ei kuulu likapyykin pesu julkisesti. Sinänsä arvostelu epäammattimaisuudesta on hieman koomista.
– Totta kai on kyse luottamuspulasta, jos valmentaja erotetaan. En halua kommentoida asiaa, mutta tiedät varmaan itsekin, ettei valmentajaa eroteta missään seurassa, jos puheenjohtaja tai pääomistaja olisi sitä vastaan, KalPan leiristä kommentoitiin.
- Potkut tulivat silti täytenä yllätyksenä, oikeasti jopa järkytyksenä. Ei meillä oikeasti ollut Tumpin kanssa mitään luottamusongelmia, toinen KalPa-pelaaja kommentoi.
KalPa aliarvioi mediaa, yhteistyökumppaneita ja kannattajia salaamalla konkreettiset erottamisperusteet ja asettamalla koko organisaatio kommunikointikieltoon. Tilannetta kuvaa hyvin päävalmentaja Jari Laukkasen vastaus haastattelupyyntöön JYP-ottelun jälkeen.
– Riippuu siitä, mitä pitäisi kommentoida. Pelistä voin kertoa saman tien, muista asioista en.
Tuossa Jatkoajan kolumnissa oli aika pitkälti samat asiat sanottu kun omassa aikaisemmassa spekulaatiossani. Sellaisen asian vielä nostaisin esiin, että jutussa mainittiin Tuokkolan olleen paluumatkalla rento ja hyväntuulinen. Ehkä tämä olikin ongelman yksi ilmentymä. Jos Pekka Virran aikana hävittiin, niin valmentaja ei himputti soikoon todellakaan ollut rento ja hyväntuulinen, vaan koko joukkue tiesi että nyt asiat eivät ole nyt niin kuin pitäisi. Ihan sama vaikka kyse olisi ollut ystävyysottelusta tyttöystäviä vastaan.
Kukaan ei halunnut nähdä huonotuulista peksiä, mikä varmasti laittoi jokaisen pelaajan yrittämään kaikkensa. Eihän sellaista kiukuttelevaa kakaraa jaksa kukaan katsella.
Tavallaan on, mutta ihan sama mikä peli on kyseessä, niin se hävitään usein siksi kun pelissä ei ole tehty oikeita, sovittuja asioita.Kyse on harjoituskaudesta. Ei sarjasta. Niillä on vissi ero.
Valmentaja joka siinä vaiheessa kun uusia juttuja ajetaan sisään, raivoaa pää punaisena harjoituspelin jälkeen ei sekään ole ihan paras mahdollinen vaihtoehto.
Ehkä tuollainen Tuokkolan sinänsä siviilielämässä hieno luonteenpiirre että hän on "hyvä häviäjä" näyttäytyy joillekin intohimon ja voitontahdon puutteena, ja mahdollisesti ärsyttääkin suurestikin sellaisia henkilöitä, jotka pistävät aina kaikkensa peliin sillä tavalla että se myös näkyy ja kuuluu.
Tätä samaa teoriaa olen itsekin ajatellut potkujen syyksi. Eikös viime keväänä kannattajia myöten taivasteltu sitä, että hommien mennessä perseelleen ei reagoida oikein millään tavalla. Jospa sama havainto tehtiin seuran sisällä, asiasta keskusteltiin keväällä ja nyt syksyllä todettiin että tyyli on edelleen sama. Vaihtoehtoina katsella vielä pidempään jatkuuko sama mukavuusalueella pelailu tai reagoida välittömästi. Tässä valossa tehty ratkaisu ei minun mielestäni näyttäisi kovin ihmeelliseltä. En tosin ymmärrä miksi tuota ei voisi kertoa potkujen syyksi.
Onko kukaan miettinyt että jos se Kalpan taaperrus pleijareissa johtuiskin siitä teidän pelitavasta eikä valmentajasta. Itse ainakin viime vuonna varoittelin velipoikaa/isäntää jotka ovat armottomia Kalpan miehiä, että ei tuolla pelitavalla pleijareissa pitkälle pötkitä. Mielestäni pelitapa jolla KalPa pelaa toimii loistavasti runkosarjassa kun muutkin yrittää pelata, mutta kun pleijareissa vaan puolustettaan ja puolustetaan pelitapa tökkii?
Pelitavan sopivuudesta playoffeihin voi toki olla montaa mieltä, mutta fakta on se että sillä pelitavalla mentiin ottelusarjassa 3-0 johtoon näytöstyyliin. Kolmannen osaottelun 5-0 murskavoiton jälkeen sarjan piti olla jo tapultu, mutta homma lähtikin lapasesta. Syy ei todellakaan ollut pelitavassa, ei pelitapa muuttunut yhdessä yössä täysin toimimattomaksi, kyllä siinä oli kyse siitä että henkisellä tasolla neljänteen otteluun lähdettiin vähän turhan löysästi. Kun kurssi alkoi kääntyä ja Blues sai tsempin päälle niin kyse oli henkimaailman asioista, juurikin siitä johtamistavasta. Kaikki näkivät, että nyt alkaa Blues vyörymään takaa ja ohi, siinä vaiheessa olisi pitänyt päävalmentajan reagoida. Sitä ei tapahtunut ja ilmeisesti samanlaisia merkkejä on ET-peleissä ollut havaittavissa.Onko kukaan miettinyt että jos se Kalpan taaperrus pleijareissa johtuiskin siitä teidän pelitavasta eikä valmentajasta. Itse ainakin viime vuonna varoittelin velipoikaa/isäntää jotka ovat armottomia Kalpan miehiä, että ei tuolla pelitavalla pleijareissa pitkälle pötkitä. Mielestäni pelitapa jolla KalPa pelaa toimii loistavasti runkosarjassa kun muutkin yrittää pelata, mutta kun pleijareissa vaan puolustettaan ja puolustetaan pelitapa tökkii?
KalPan markkinointipäällikkö Paula Seppänen kertoo, että myös KalPan joukkuekuvat on otettava uusiksi. Seppänen ei osaa vielä arvioida, kuinka paljon muutostyöt tulevat maksamaan.
Olisi varmasti ollut helpompaa teettää Laukkaselle Tuokkola-naamio jota hän olisi kantanut koko ensi kauden. Ei olisi tarvinnut kellekään kertoa valmentajanvaihdoksesta.
Tuokkolan mukana potkut olisi voinut antaa Hentuselle, Kermanille ja Miettiselle. Tuosta kolmikosta yksistään yksi pelaaja tienaa paljon enemmän palkkaa kuin Tuokkola tai joku muu keltanokkavalmentaja.