Posiketjuun kuuluu myös ehdottomasti yleisesti Tepsin tämän hetken tilanne. HIFKin tilannetta seuratessa ei tule vahingonilon tunne, vaan se muistuttaa siitä kärsimyksestä mitä täällä saatiin kokea useita vuosia. Jatkuvaa turbulenssia ja valmenjien rulettia, eikä mitään jaktumoa. Nyt ollaan selkeästi menemässä eteenpäin jo kolmas kausi putkeen ja tekemisen meininki on hyvä. Kannattajana voidaan olla luottavainen tekemiseen. Tietyllä tavalla Atun aloittamasta työstä tämä käänne alkoi. Kaskinen oli luonnollinen seuraaja ja yritys ottaa se seuraava askel, joka kuitenkin epäonnistui. Kertoi kuitenkin seuran hyvistä valinnoista, että kurssi oikeni Raipen avulla tämän jälkeen ja Ahokas on ollut taas seuraava askel tästä. Hyvää jatkumoa on siis ollut jo pitkään, vaikka Kallen viimeisen kauden vuoksi oltiin jo vaarassa livetä ladulta. Nopea kurssin oikaisu on juuri sitä mitä menestyvältä seuralta vaaditaan. Kärpät on tästä hyvä esimerkki, Suikkasen ja Mikkolan vähän huonommat kaudet eivät mitenkään ajaneet koko seuraa raiteiltaan, vaan olivat vain luonnollisia virheitä, joiden jälkeen homma palasi raiteilleen. Kyllä kelpaa olla mustavalkoinen näin juhlakautena!