Tähän mielestäni vastaus jo tuli ekassa jaksossa: se on elämäntapa. Samalla tavalla voisi kysyä, miksi joku haluaisi lähteä urheiluvalmentajaksi. Palkat ovat paskat, työnjälki on julkisesti esillä ja kengän kuva leijuu perseen takana koko ajan. Aivan sama vaikka olisi voittanut kuus mestaruutta, sillä jos homma ei toimi, niin tuloksen kyllä jokainen arvaa. Mutta kun on koko elämänsä omistanut urheilulle, ei siitä helpolla halua irtaantua.Tulee mieleen, miksi helvetissä joku lähtee politiikkaan?
Tästä aikalailla samaa mieltä. Tuotiinhan siellä esiin miten Paavo on "hieman" haastava persoona, mutta aika kevyesti häntä käsiteltiin mitä tulee vaikkapa suomettumiseen tai suorastaan maanpetokselliseen toimintaan. Olisi voinut tuoda esiin vaikkapa Ahti Karjalaisen väitteen siitä miten Väyrynen oli yrittänyt parantaa Karjalaisen mahdollisuuksia 1982 presidenttikilvassa.No jopas, olipas annettu Paavo Väyrysen asettautua leppoisasti myhäilevän vanhemman valtiomiehen rooliin - mitä tämä tyyppi takavuosina teki ja mitä on lähivuosina tehnyt on täysin räävitöntä ja tämän maan etujen vastaista toimintaa. Mutta tikulla silmään, joka oikeasti muistelisi vaikeita ja epämiellyttäviä asioita.
...Toinen henkilö on Stubb, joka ilmoitti ettei tule eduskuntaan mihinkään tehtävään palaamaan. Ymmärrän hyvin, mutta samalla harmittaa oikeasti fiksun ja positiivisen henkilön siirtyminen pois politiikasta.
Kotimaan politiikka ei ole Stubbin vahvinta osaamisalaa, sen sijaan EU tehtävissä hän olisi parhaimmillaan.
Perhana, tästä tuli mieleen, että oliko joku Ståhlberg-Kallio akselin valtionpäämies tai vastaava joka oli kovasti huolestunut että Suomeen on muodostumassa ammattipoliitikkojen ammattiryhmä, eli kansanedustajuus vie niin paljon aikaa että eivät ehdi oikeisiin töihin ollenkaan, ja tällainen kehitys on epätoivottavaa. Tai siis varmasti siitä on oltu huolestuneita laajemminkin, mutta jostain nohevasta sitaatista on muistijälki. Hyvähän se tietysti olisikin jos poliitikoiksi voitaisiin pätevimmät pakottaa.9 jaksoa kattellut. Kolmannen jakson lopussa Romakkaniemi sanoo vähän miten itsekin ajattelen vapaasti luonnostellen: ´Politiikka houkuttelee ehdokkaiksi narsisteja ja että sen koulun kestää niin ei haittais jos on psykopaatti, mutta mitä me tarvitaan on poliitikot, jotka ei oo kumpaakaan.´
Kotimaan politiikka ei ole Stubbin vahvinta osaamisalaa, sen sijaan EU tehtävissä hän olisi parhaimmillaan.
Täysin samaa mieltä, jälkikäteen pohdittuna Stubbilta vähän hölmöveto hakea Kokoomuksen puheenjohtajaksi, mutta toisaalta jälkiviisaus on aika turhanpäiväistä.
Ammattipoliitikot ovat tainneet olla erilaisissa intellektuellin piireissä halveksunnan arvoinen asia jostain Antiikin ajoista saakka. En sitten tiedä miten tähänkin voitaisiin puuttua, paitsi olemalla äänestämättä niitä poliittisia broilereita. Toisaalta heillä on yleensä paras ymmärrys siitä miten politiikassa toimitaan ainakin jos verrataan joihinkin yrittäjiin tai muualta tuleviin.Perhana, tästä tuli mieleen, että oliko joku Ståhlberg-Kallio akselin valtionpäämies tai vastaava joka oli kovasti huolestunut että Suomeen on muodostumassa ammattipoliitikkojen ammattiryhmä, eli kansanedustajuus vie niin paljon aikaa että eivät ehdi oikeisiin töihin ollenkaan, ja tällainen kehitys on epätoivottavaa. Tai siis varmasti siitä on oltu huolestuneita laajemminkin, mutta jostain nohevasta sitaatista on muistijälki. Hyvähän se tietysti olisikin jos poliitikoiksi voitaisiin pätevimmät pakottaa.
Tälle tuli itsekin hymyiltyä. Todella väkevä esitys mieheltä, joka ei omien sanojensa mukaan "ole mikään itkupilli", mutta sitä seuraa armoton vuodatus siitä, miten valtamedia on aina kohdellut häntä kaltoin ja miten vaalitappioitakin menee sen piikkiin, ettei vaalit olleet rehelliset.Itse laitoin tuossa etäpäivänä sivunäytölle pyörimään ja täytyy kyllä Paavon uhriutumiselle ekassa jaksossa antaa 5/5 arvosana. Varsinkin Esko Ahon suorittama "isänmurha" on piste i:n päällä.
Itse laitoin tuossa etäpäivänä sivunäytölle pyörimään ja täytyy kyllä Paavon uhriutumiselle ekassa jaksossa antaa 5/5 arvosana. Varsinkin Esko Ahon suorittama "isänmurha" on piste i:n päällä.
Toinen henkilö on Stubb, joka ilmoitti ettei tule eduskuntaan mihinkään tehtävään palaamaan. Ymmärrän hyvin, mutta samalla harmittaa oikeasti fiksun ja positiivisen henkilön siirtyminen pois politiikasta.
Aika surullista, joskin itsestään selvää että yhtään jaksoa ei ollut pyhitetty suomettumiselle.
Aika surullista, joskin itsestään selvää että yhtään jaksoa ei ollut pyhitetty suomettumiselle. Olisi voinut haastatteluun suostuvien määrä jäädä aika pieneksi, ettei olisi aikalaisista Benkku ollut ainoa. Menetetty mahdollisuus siinä mielessä, että alkaa olla viimeiset ajat käsitellä aihetta niin, että aikalaisiakin voi haastatella. Tai no, Väyrynen nyt elää varmasti vielä 25 vuotta, mutta hän ei ehkä ole paras vaihtoehto haastateltavaksi kun kyse on suomettumisesta.
Onko sulta mennyt kokonaan ohi Koiviston lausunnot: 'En tunne ketään Tehtaankadulta.' Hänellä olikin oma kotiryssänsä, eli valehteli suomalaisille vuosia päin naamaa.Se mikä Koivistosta on sanottava, nyt kun näköjään on hieman trendikästä taas kritisoida (osin toki aiheestakin - joskaan Väyrysen "vainoaminen" ei todellakaan ole kritiikin vaan kehujen paikka), on että hän ajoi läpi presidentinvallan merkittävän karsimisen sekä rajoitti omat kautensa kahteen. Hänellä ei ollut mitään pakkoa tähän ja monet poliitikot olisivat valtaan päästyään sujuvasti unohtaneet aiemmat puheensa. Ulkopolitiikassa hän toimi välillä ylivarovasti, mutta kuitenkin liikutti jatkuvasti Suomea kohti länttä, kun tilaisuuksia siiihen tuli.
(Itse asiassa Koiviston ajan rajoitukset olisivat olleet erinomainen kompromissi merkittävän presidentti-instituution ja parlamentarismin välillä. Nyt uusi perustuslaki on tehnyt presidentistä pitkälti irrelevantin.)
Myös Tarja Haloselta ja Björn Wahlroosilta olisi voinut aikalaisina kysellä jotain suomettumisesta. Tai ehkä kysyttiin, mutta vastaukset jäivät leikkaamon lattialle? En ole vielä kuunnellut audiopuolen ekstroja, joten ehkä sieltä löytyy lisää avautumista. Joka tapauksessa materiaalia on tullut isot kasat ja ohjelmaan päätyvät osat ovat varmasti ison sommittelun lopputulos.Aika surullista, joskin itsestään selvää että yhtään jaksoa ei ollut pyhitetty suomettumiselle. Olisi voinut haastatteluun suostuvien määrä jäädä aika pieneksi, ettei olisi aikalaisista Benkku ollut ainoa.