Poikamme maailmalla

[San Jose Shark #50]

Jotenkin tykkään tosi paljon miten urakehityksensä luonut. Loi/luotiin Manitobassa itsensä taitavaksi grinderiksi, sen jälkeen kun huomasi ettei liikenopeus/kliininen terävyys maalintekopaikoissa riitä kuten Liigassa.

Fiksua urahallintaa ja hieno huippu-urheilija.

Suomesta ei oikein tahdo tulla näitä pelinopeita kliinisiä viimeistelijöitä, jotka vielä hoitaisivat auttavasti puolustusvelvoitteensakin. Joppe oli sitä Liigan tasolla mutta Änärissä ajautunut enemmän alaketjujen grinderin rooliin. Laine on kyllä maalinsylkijä, mutta ei kovinkaan hanakasti tulossa omiin puolustamaan ja/tai vääntämään vastustajaa irti kiekosta. Jepusta ei vielä oikein tiedä yritetäänkö hänestä tehdä joukkueelle kiekollista ykkössentteriä vai puolustuksen kautta pelaavaa kolmossentteriä.

 

[ks]

Ai nyt pitäisi jo vaihtaa valmentajaa että Kotkaniemi saataisiin siihen rooliin mitä halutaan? Vähän tulee mieleen Armian alkuajat Winnipegissa kun kaikki oli aina Paul Mauricen syy.

Nyt nähtyjen merkkien perusteella ensi kausi saattaa olla se Kotkan läpimurto mutta ei sitä paikkaa hänelle noin vain anneta vaan se pitää itse ottaa. Enkä kyllä ymmärrä ajatusta että 20-vuotias kaveri pitäisi laittaa ykkösentteriksi vaikka riskilläkin jos hän ei ole aidosti siihen valmis. Siitä kärsii pahimmillaan sekä joukkue että yksilö. Varsinkin Montrealissa joka ei tunnetusti ole maailman helpoin paikka pelata.

Seuraava kausi tulee olemaan kova testi Kotkalle, kestääkö rutiini vielä koko kauden mitassa? Aineksia ainakin on.

Puhut itsesi ristiin tuossa, kaikki on sekä että. Kuullostaa toki kamalan järkevältä, että odotellaan ja hyssytellään ja katsotaan. Miten Kotkaniemi voi antaa näyttöjä, ellei saa olla kiekollinen pelaaja? Valmentajanvaihdos tulee hyvinkin kyseeseen, jos joukkue vetää samalla konseptilla ja samalla tuloksella vuodesta toiseen eikä valmentaja muuta keksi.

 

[Karhunkulta]

@Via Dolorosa Voidaan kyllä olla samaa mieltä, että tuo viimeisen kauden viimeinen puolikas Jetsissä oli Armialla jo sellaista aikaa, että sai oikeasti roolia ja otti sitä.

Alku olikin sitten jotain vähän muuta. Lähinnä siis jämäminuutteja ja kaiken maailman koohottajat paineli 2-3 ketjussa, koska olivat kanadan/valtojen passin omaavia. Siirto Montrealiin oli todella hyvä juttu ja sai jalan lopullisten oven väliin, eikä tarvitse varmaan AHL-junaa enää loppu-uralla pelätä.

 

[ks]

@Via Dolorosa Voidaan kyllä olla samaa mieltä, että tuo viimeisen kauden viimeinen puolikas Jetsissä oli Armialla jo sellaista aikaa, että sai oikeasti roolia ja otti sitä.

Alku olikin sitten jotain vähän muuta. Lähinnä siis jämäminuutteja ja kaiken maailman koohottajat paineli 2-3 ketjussa, koska olivat kanadan/valtojen passin omaavia. Siirto Montrealiin oli todella hyvä juttu ja sai jalan lopullisten oven väliin, eikä tarvitse varmaan AHL-junaa enää loppu-uralla pelätä.

Ei Armialla ole enää mitään pelkoa AHLlästä, kysymys kuuluu nyt ottaako vielä sen yhden askeleen todelliseksi huippupelaajaksi. Siihen on ainekset edelleen olemassa kuten tässä Phillysarjassakin nähtiin. Joka tapauksessa pitkä NHL-ura on varmasti edessä.

 

[Via Dolorosa]

@Via Dolorosa Voidaan kyllä olla samaa mieltä, että tuo viimeisen kauden viimeinen puolikas Jetsissä oli Armialla jo sellaista aikaa, että sai oikeasti roolia ja otti sitä.

Alku olikin sitten jotain vähän muuta. Lähinnä siis jämäminuutteja ja kaiken maailman koohottajat paineli 2-3 ketjussa, koska olivat kanadan/valtojen passin omaavia.

NHL on siitä perin kummallinen ja mielenkiintoinen paikka, että siellä pelipaikka ylhäällä pitää ansaita pelaamalla ja olemalla muita parempi, kilpailu kun on varsin kovaa ja niistä pelipaikoista taistelee se 35 pelaajaa/joukkue.

Armia saapui Winnipegiin 1 ottelun NHL-miehenä ja lähinnä AHL-pelaajana, joskin unohdettuna lupauksena. Pelimäärät olivat tämän jälkeen tarunhohtoisessa Winnipegin pelipaidassa kausittain 43, 57 ja 79 ottelua, samalla kun kolmen vuoden aikana AHL-pelejä kertyi Winnipegin organisaatiossa yhteensä 18 kappaletta, joista kaikki oli ensimmäisenä vuotena.

Hieman nyt tunnut jostain syystä vähättelevän Winnipegiä sekä Paul Mauricea Joel Armian tapauksessa sekä kantavan kaunaa molempiin tai toiseen näistä. Mahtaakohan hieman faktat olla hakusessa? En tiedä kuinka tarkkaa olet seurannut Joel Armian uraa Winnipegissä, mutta itse tiedän sen kyllä varsin hyvin mistä lähtökohdista tuli ja miksi mies kehittyi.

 

[Vellihousu]

Puhut itsesi ristiin tuossa, kaikki on sekä että. Kuullostaa toki kamalan järkevältä, että odotellaan ja hyssytellään ja katsotaan.

Missä kohtaa puhuin hyssyttelystä ja katsomisesta? Pointtini oli ettei se hyökkäävä rooli tule automaationa oli varausnumero ja potentiaali mikä tahansa. Pudotuspelit olivat hyvä alku mutta kokonainen runkosarja (jos/kun sellainen joskus pelataan) on taas oma testinsä.

Miten Kotkaniemi voi antaa näyttöjä, ellei saa olla kiekollinen pelaaja?

Ei saa olla kiekollinen pelaaja? Kuka häntä on kieltänyt? Eihän Nhl:ssa edes ole nykyään ei-kiekollisia pelaajia ja Kotka varmasti nousee hierarkiassa jos tulosta vaan syntyy kuten on nyt pudotuspeleissä tehnytkin. Se että sentteriltä odotetaan myös puolustuspään osaamista on puolestaan nhl-realismia eikä millään tavalla kiekollisesta pelistä pois.

Valmentajanvaihdos tulee hyvinkin kyseeseen, jos joukkue vetää samalla konseptilla ja samalla tuloksella vuodesta toiseen eikä valmentaja muuta keksi.

Claude Julien on erittäin kokenut ja meritoitunut valmentaja ja varmasti kaikki Nhl:ssa tietävät minkä tyylin valmentaja hän on. Ainakin toistaiseksi kyse on silti ollut enemmän siitä millaisia työkaluja hänellä on ollut, ei tuolla käsissä olevalla joukkueella esitetä huikeaa kiekollista peliä. Toki jos Kotka nostaa alkaa nostaa profiiliaan odotusten tasolle, tähän voi tulla muutos, joukkueen pelillinen kehitys on aina kaksisuuntainen tie.

 

[ks]

NHL on siitä perin kummallinen ja mielenkiintoinen paikka, että siellä pelipaikka ylhäällä pitää ansaita pelaamalla ja olemalla muita parempi, kilpailu kun on varsin kovaa ja niistä pelipaikoista taistelee se 35 pelaajaa/joukkue.

Armia saapui Winnipegiin 1 ottelun NHL-miehenä ja lähinnä AHL-pelaajana, joskin unohdettuna lupauksena. Pelimäärät olivat tämän jälkeen tarunhohtoisessa Winnipegin pelipaidassa kausittain 43, 57 ja 79 ottelua, samalla kun kolmen vuoden aikana AHL-pelejä kertyi Winnipegin organisaatiossa yhteensä 18 kappaletta, joista kaikki oli ensimmäisenä vuotena.

Hieman nyt tunnut jostain syystä vähättelevän Winnipegiä sekä Paul Mauricea Joel Armian tapauksessa sekä kantavan kaunaa molempiin tai toiseen näistä. Mahtaakohan hieman faktat olla hakusessa? En tiedä kuinka tarkkaa olet seurannut Joel Armian uraa Winnipegissä, mutta itse tiedän sen kyllä varsin hyvin mistä lähtökohdista tuli ja miksi mies kehittyi.

NHL on siitäkin mielenkiintoinen paikka, ettei kilpailu suinkaan aina ole reilua ja perustu pelkkiin suorituksiin. Armia oli Ässien mestaruusvuonna -13 kolmosketjun roolissa ja totesi itsekin "kun en pysty tulosta tekemään autan joukkuetta muulla tavalla" eli jo silloin alkoi opiskelu joukkuepelaajaksi.

 

[Vellihousu]

NHL on siitä perin kummallinen ja mielenkiintoinen paikka, että siellä pelipaikka ylhäällä pitää ansaita pelaamalla ja olemalla muita parempi, kilpailu kun on varsin kovaa ja niistä pelipaikoista taistelee se 35 pelaajaa/joukkue.

Casessa Armia vastaan Winnipeg monelta unohtui toistuvasti ettei Armia ole Nhl:ssa se mykistävä kiekkovirtuoosi kuin Sm-liigassa vaan Änärissä on toista sataa taidoiltaan vähintään saman tason pelaajaa. Tästä johtuen Maurice oli varsinkin vuosina 2015-2017 tiettyjen kirjoittajien hampaissa kun ei vain onneton tajunnut kuinka hyvä meitin Joppe oikein on. Veikkaan että jos Armialta kysytään, mielipide Mauricesta valmentajan on aika erilainen.

 

[Pratu]

Hieman nyt tunnut jostain syystä vähättelevän Winnipegiä sekä Paul Mauricea Joel Armian tapauksessa sekä kantavan kaunaa molempiin tai toiseen näistä. Mahtaakohan hieman faktat olla hakusessa? En tiedä kuinka tarkkaa olet seurannut Joel Armian uraa Winnipegissä, mutta itse tiedän sen kyllä varsin hyvin mistä lähtökohdista tuli ja miksi mies kehittyi.

Kyllähän Armia Winnipegissä tietysti kehittyi, muttei siellä viihtynyt eikä kokenut oloaan hyväksi ahdistavassa ilmapiirissä. Montrealiin päästyään oli tyytyväinen, ja kokenut olevansa tärkeä ja arvostettu organisaatiolle. Näitä juttuja Joppe itse kertonut haastattelussa. Uran kannalta siis hyvä juttu, että pääsi Winnipegistä Montrealiin.

 

[ks]

Kyllähän Armia Winnipegissä tietysti kehittyi, muttei siellä viihtynyt eikä kokenut oloaan hyväksi ahdistavassa ilmapiirissä. Montrealiin päästyään oli tyytyväinen, ja kokenut olevansa tärkeä ja arvostettu organisaatiolle. Näitä juttuja Joppe itse kertonut haastattelussa. Uran kannalta siis hyvä juttu, että pääsi Winnipegistä Montrealiin.

Ehdottomasti se oli hyvä juttu ja jatkoa vielä toivottavasti seuraa eli nousee pysyvästi tuloksentekijän rooliin, ykköskoriin. Itseluottamus on merkillinen juttu, jos sitä ei ole peli menee virheiden välttämiseksi ja pakottamiseksi, eivätkä kiekolliset taidot pääse esiin. Sanon tässä yhteydessä samalla, ettei Kotkaniemi kehity kolmosketjussa pienellä peliajalla enää yhtään miksikään, vaan "antakaan nyt helvetissä sille pojalle se kiekko ja antakaa sen pelata" tyylillä voi noustakin siihen rooliin, mihin Montreal seurana hänet varasi. Ykkösvarauksia ei ole varaa tuhlata ainakaan Montrealilla.

 

[1stApril]

NHL on siitäkin mielenkiintoinen paikka, ettei kilpailu suinkaan aina ole reilua ja perustu pelkkiin suorituksiin. Armia oli Ässien mestaruusvuonna -13 kolmosketjun roolissa ja totesi itsekin "kun en pysty tulosta tekemään autan joukkuetta muulla tavalla" eli jo silloin alkoi opiskelu joukkuepelaajaksi.

Muuten samaa mieltä, mutta en sanoisi Jopen olleen kolmosketjun roolissa, kun finaaleissa kuitenkin Savinaisen ja Niemen kanssa ykkösketjussa. Varmasti tuollakin kaudella ketju, rooli ja taso vaihteli, kuten nuorella pelaajalla usein.

 

[Tuamas]

Otetaan tähän muutama muodikas Hot Take Montrealin porilaiskaksikosta:

- Kotkaniemi ei ollut kuluvan kauden alussa fyysisesti valmis seuraavaan askeleeseen NHL-pelaajana.

- Koronan aiheuttama tauko oli Kotkaniemelle onnenpotku, jonka aikana sai treenata hyvät pätkän puutteiden kehittämisessä ja oli pleijareissa mies eikä poika, kuten useimmiten oli ennen taukoa.

- Armian osalta Buffalossa hommassa ei ollut mitään mieltä, Winnipegissä sai vastuuta sitä myötä kuin osoitti olevansa sen arvoinen. Loukkaantumiset söivät potentiaalia paljon enemmän kuin Maurice ja viimeisellä kaudella oli jo luotettu runkopelaaja.

- Pleijareissa, varsinkin ratkaisupeleissä, Armia ja Kotkaniemi olivat joukkueen parhaimmistoa. Nämä ovat kuitenkin änärissä ne kauden tärkeimmät pelit ja ne joiden kautta pelaaja voi osoittaa sen huipputason.

- Montreal on joukkueena vielä kasvuvaiheessa, Domi helvettiin ja muutama täsmähankinta, niin aihio on ihan hyvä.

 

[Jomppa_Koo]

Spinkin veljekset jatkavat seuraavaksi dominointia DEL-liigassa: Ässissä tehoilleet Spinkin veljekset siirtyvät DEL-liigaan Mielenkiintoista sit nähdä millaisia tehoja sieltä löytyy, väitän että kovat vahvistukset sai tuo DEL-liigan joukkue.

Linkki vie Jatkoajan uutisointiin tehoveljesten siirrosta Saksan DEL-liigaan.

 

[1stApril]

Spinkin veljekset jatkavat seuraavaksi dominointia DEL-liigassa: Ässissä tehoilleet Spinkin veljekset siirtyvät DEL-liigaan Mielenkiintoista sit nähdä millaisia tehoja sieltä löytyy, väitän että kovat vahvistukset sai tuo DEL-liigan joukkue.

Linkki vie Jatkoajan uutisointiin tehoveljesten siirrosta Saksan DEL-liigaan.

Tuolla huhuketjussa olikin tästä juttua eli kaksosten osalta voidaan spekulointi lopettaa.

Oikeastihan Spinkit eivät ole olleet vaihtoehto. Kerttulalla on sellaiset ässät hihassa, että jokainen palstalainen ihan sitä yhtä karvialaista peräkammarinpoikaa myöden tulee huutamaan täällä ylistystä ja kumartamaan messiaalle.

 

[Badgers]

Kiitti veljeksille, olivat pirteitä heppuja ja olis vielä kiva nähdä ässäpaidassa tulevaisuudessakin. Onnea heille Del-liigaan.

 

[Kiuru]

Antti Kerälä siirtynyt Japaniin.

 

[AriZona]

Myös samanikäinen Jan Alinc pelaa yhä, Tsekin kakkossarjassa. Ei ihan yhtä kovalla pistekeskiarvolla, mutta tasokin on vähän kovempi.

Nyt tuli Alincin ura päätökseen. Oli yksi taitavimmista pelaajista, joita itse olen koskaan Ässissä nähnyt pelaavan.

Entinen SM-liigapelaaja Jan Alinc halvaantui pahassa onnettomuudessa – muistetaan riidasta Juhani Tammisen kanssa

Ässiä reilun kauden ajan edustanut Jan Alinc halvaantui pelatessaan rullakiekkoa.

www.iltalehti.fi

 

[Zeta03]

Nyt tuli Alincin ura päätökseen.

Valitettava halvaantuminen sattui jo viime vuonna toukokuussa mutta hyvä kuulla, että toipumisessa on edistymisen merkkejä

 

[Brousseau]

Nyt tuli Alincin ura päätökseen. Oli yksi taitavimmista pelaajista, joita itse olen koskaan Ässissä nähnyt pelaavan.

Tämä oli kyllä upea kausi kun syksyllä 1996 Vujtekin kanssa Poriin saapuivat. Alincilla pohjilla huomattavasti vakuuttavammat statsit, mutta niin vain Vujtek teki tuplasti enemmän pinnoja maanmieheensä nähden. Otteet kantoivat Vujtekilla aina kevään MM-kisoihin asti. Alincilla ilmeisesti alun alkaen oli jotain sopeutumisongelmia ja tilanne lopulta eskaloitui Tamin kanssa, kuten jutusta käy ilmi ja kausi jäi kesken. Seuraavaksi kaudeksi Vujtekin tilalle tullut slovakijyrä Oto Hascak nyt ei tietystikään ollut oletusarvoisestikaan samanlainen virtuoosi kuin Vujtek. Joka tapauksessa muistamme, että tuolloin rahdattiin pikkusen eri profiilin ukkoja kotoiseen pääsarjaan kuin nykyään, pl. nyt sitten tämä koronakausi joka täten tuo kivoja fiboja menneisyydestä.

Syksyllä 1996 kauden alku oli hyvin hankalaa, mutta siitä sitten vähitellen koneet käynnistyivät Vellun väistyttyä joukkueen peräsimestä Tamin tieltä. Urheiluruudun pätkässä vain näkyi kun Halli-Harri oli heti jututtamassa Isomäkeen astelevaa Aurinkokuningasta. Tämän jälkeen alkoi valtaisa voittoputki, joka johdatteli Ässät lopulta pleijareihin asti keväällä 1997. Euroopan ykkösjoukkue TPS oli tuolloin vain liian kova pala purtavaksi, vaikka Ässät hakikin ensimmäisen ryöstön Turusta Timo Salosen johdolla. Tämän seurauksena ensimmäisen Porin ottelun jälkeen Tami totesi lehdistötilaisuudessa, että Mari Tamminen ostaa hänelle sadetakin seuraavaan Turun otteluun melkoisen sylkisateen seurauksena ensimmäisestä ryöstöstä.

 

[Olkku]

Miro Lehtimäki teki vuoden jatkon RoKiin. Katsoi parhaimmaksi vaihtoehdoksi nykyisen korona tilanteen vuoksi. Ässäkasvatti siirtyi vuosi sitten Sportin organisaatiosta napapiirille, on pelannut mestistä myös Hermeksessä.

RoKi jatkosopimukseen Lehtimäen kanssa − "Voi olla sarjan parhaimpia maalintekijöitä"

Hyökkääjä Miro Lehtimäki jatkaa RoKin riveissä ensi kaudellakin.

www.jatkoaika.com

 

[Patarouva]

@Brousseau muisteli vahvistuksia ja niinhän siinä kävi Oto Hascakillekin, että hän sai lähteä kesken kauden, kun meni ”mullittelemaan” Tammiselle.

 

[San Jose Shark #50]

Ei Hascakkikaan mikään Ziggy Palffy tai Jozef Stumpel ollut mutta moninkertainen MM- ja Olympiakävijä (Tsekko)Slovakian maajoukkueessa. Vähän eri tason meriitit kuin nykyisillä "huippuvahvistuksilla". Ja nimenomaan hänen ja Tamin konfliktin muistan, Alincin mahdollisia erimielisyyksiä Aurinkokuninkaan kanssa en niinkään.
Ja näinhän homman pitääkin mennä. Jos nouset kapinaan koutsin sanaa vastaan niin se on sitten tack ja adjö. Ei siitä mitään tule jos pelaajat alkavat kukkoilemaan.

 

[angnus]

Tämä oli kyllä upea kausi kun syksyllä 1996 Vujtekin kanssa Poriin saapuivat. Alincilla pohjilla huomattavasti vakuuttavammat statsit, mutta niin vain Vujtek teki tuplasti enemmän pinnoja maanmieheensä nähden. Otteet kantoivat Vujtekilla aina kevään MM-kisoihin asti. Alincilla ilmeisesti alun alkaen oli jotain sopeutumisongelmia ja tilanne lopulta eskaloitui Tamin kanssa, kuten jutusta käy ilmi ja kausi jäi kesken. Seuraavaksi kaudeksi Vujtekin tilalle tullut slovakijyrä Oto Hascak nyt ei tietystikään ollut oletusarvoisestikaan samanlainen virtuoosi kuin Vujtek. Joka tapauksessa muistamme, että tuolloin rahdattiin pikkusen eri profiilin ukkoja kotoiseen pääsarjaan kuin nykyään, pl. nyt sitten tämä koronakausi joka täten tuo kivoja fiboja menneisyydestä.

Syksyllä 1996 kauden alku oli hyvin hankalaa, mutta siitä sitten vähitellen koneet käynnistyivät Vellun väistyttyä joukkueen peräsimestä Tamin tieltä. Urheiluruudun pätkässä vain näkyi kun Halli-Harri oli heti jututtamassa Isomäkeen astelevaa Aurinkokuningasta. Tämän jälkeen alkoi valtaisa voittoputki, joka johdatteli Ässät lopulta pleijareihin asti keväällä 1997. Euroopan ykkösjoukkue TPS oli tuolloin vain liian kova pala purtavaksi, vaikka Ässät hakikin ensimmäisen ryöstön Turusta Timo Salosen johdolla. Tämän seurauksena ensimmäisen Porin ottelun jälkeen Tami totesi lehdistötilaisuudessa, että Mari Tamminen ostaa hänelle sadetakin seuraavaan Turun otteluun melkoisen sylkisateen seurauksena ensimmäisestä ryöstöstä.

Muistan kun usein ihastelin Alincin taituruutta ja huikeita paikkoja mitä rakensi henkilökohtaisella taidollaan, mutta kun pisteitä ei tullut, niin Tami antoi shittiä ihan julkisestikin ja vähensi peliaikaa, kun taas Vujtekin pistesarake paisui koko ajan ja itseluottamus nousi joka pelin jälkeen. Pääkoppa kun menee jumin, niin hommaa on vaikea kääntää, varsinkaan Tammisen alaisuudessa. Hieno pelaaja joka tapauksessa.

 

[Brousseau]

Muistan kun usein ihastelin Alincin taituruutta ja huikeita paikkoja mitä rakensi henkilökohtaisella taidollaan, mutta kun pisteitä ei tullut, niin Tami antoi shittiä ihan julkisestikin ja vähensi peliaikaa, kun taas Vujtekin pistesarake paisui koko ajan ja itseluottamus nousi joka pelin jälkeen. Pääkoppa kun menee jumin, niin hommaa on vaikea kääntää, varsinkaan Tammisen alaisuudessa. Hieno pelaaja joka tapauksessa.

Näinhän se monesti on. Kuinka paljon "Jannestakin" olisi ollut enemmän irti otettavissa Porissa. Eritoten tuon kevään 1997 pleijarisarjassa kun molemmat tsekit olisivat olleet samalla tasolla, ja siinä vielä Korppi, Fandul ja Levonen säestämässä erityisesti tällä kuuluisalla 5 hyökkääjän ylivoimaviisikolla.

 

[Blackie]

Takko pelasi ilmeisesti kipeänä toisen puolivälierän 1997, mikä saattoi maksaa Ässille toisen voiton sarjassa ja jopa välieräpaikan. Useampi maali meni Takon piikkiin.