Ottamatta kantaa kuka on roikkunut ja kuka enemmän, niin voisiko olla vain kyse siitä, että Rikua vituttaa moinen pelityyli ja antaa (ja on antanut) siksi palautetta? Ehkä hän on tämän kauden osalta vaan todennut homman taisteluksi tuulimyllyjä vastaan ja jos et voi saada muutosta aikaan, liity rintamaan?
Grönborg haluaa voittaa, ja hän tekee kaikkensa manipuloidakseen asetelmaa itselleen ja joukkuelleen suotuisaksi. Ei hän missään nimessä millään suomalaisen jääkiekon asialla ole kesken kevään tärkeimpien otteluiden joissa vain ja ainoastaan tulos ratkaisee.
Kyllä tässä on kyse vain ja ainoastaan siitä että hän haluaa joukkueelleen enemmän ylivoimia ja uskoo pelaajistonsa hyötyvän lisätilasta jäällä. Hän ei vain ota huomioon sitä että se oma joukkue itse asiassa kärsi sillä oletuksella että tähän suuntaan mentäisiin ja vihellykset eivät suosisi kumpaakaan.
E. Lisätään vielä, että alkukaudesta me kauhistelimme miten paljon paikkoja (siis ihan oikeasti laatupaikkoja) Tapparan puolustus vuotaa omiin. Jossain kohtaa paikkojen määrä tuntui laskeneen molemmissa päissä eikä peli ollut enää hurlumheitä. Rikun sakkojen jälkeen, saattoi olla jo ennen niitä, maalin edustan puolustaminen on tiivistynyt huomattavasti ja niitä oikeasti laatupaikkoja onkin jo keskimääräisesti aika vähän.
Laukaisukartta ei muuten kerro kuin laukauksen lähtöpisteen. Ei poikittaisliikkeestä, ei vastustajan häirinnästä tai muista maalipaikan laadukkuuteen vaikuttavista seikoista.
Liigan onnekkain joukkue siis? Keskimääräistä enemmän varianssin varassa. Tottakai huippuyksilöt tekevät mahdolliseksi sen, että peli on tehokkaampaa kuin esim. kahden miljoonan pelaajabudjetilla operoivalla TPS:llä, mutta kilpaurheiluun silti melkoisen riskialtis menestymisstrategia.
Näillä puheilla voitaneen myös Grönborgin pelitavallinen vallankumouksellisuus heittää roskikseen. Kallis, taitava ja kokenut joukkue joka nojaa yksilön ratkaisutaitoon ja onnekkuuteen.
Minä en väitä, että laukaisukartalla tai edistyneillä hallintatilastoilla olisi maksimaalinen arvo kuvata toteutunutta, mutta sen sijaan keskustelua tunnutaan haluavan viedä suuntaan jossa niillä ei ole mitään kuvausarvoa. Se on potaskaa. Totuus lienee jossain siellä välillä, ja niillä on aivan valtava merkitys pelin kehittämisen näkökulmasta. Tässä keskustelussa tuntuu olevan nyt sellainen vaihde silmässä jossa ottelusarjassa vain Tapparalla on vedot poikkareista, vain Tapparalla on miehiä maskissa, reboundeissa miehiä ensimmäisenä sekä että ainoastaan Tapparalla on hyökkäysalueen hyökkäyspeli kunnossa. Tulokset ovat Tapparan, mutta em. kokonaisuudet ovat olleet tasaisia, pelin virtaus puolestaan ollut vahvasti TPS:n hallussa ja tottakai maalipaikoissa sekä maalivahtipelissä ollaan oltu huonompia läpi sarjan.
Disclaimerinä todettakoon että mielestäni samaan lauseeseen mahtuu helposti se, että Tappara on ollut pelillisesti jyrän alla suurimman osan sarjasta, mutta silti ansaitusti 2-1-otteluvoitoin johdossa. Tottakai näin, sillä se on onnistunut hyödyntämään maalipaikkansa tehokkaammin ja sen veskaripeli on ollut häikäisevää.
TPS:n otteet ovat ainakin itselleni olleet positiivinen yllätys enkä pidä epätodennäköisenä tiistaina toista kotivoittoa. Sarjan asetelma on edelleen se, että jokainen matsi joka venyttää sarjaa 4-0:sta on jotain mitä Tappara ei ole ennakoinut, ja jokainen turkulaisittain positiivinen tulos vie Tepsiä lähemmäs jättiyllätystä.
Ihan selvää on myös jatkuvasti se, että kaiken järjen mukaan Tapparan tulisi mennä tästä sarjasta helposti jatkoon. Ylivoimainen miehistö joka saralla, kärkiosaamisen tasoero, selkeä pyrkimys saada tuomaritoiminta omaan povariin jatkuvalla mediapelillä sekä aivan tolkuton rutiini ja kokemus. Kovan urheilullisen organisaation tunnusmerkkejä. TPS taistelee urhoollisesti vastaan ja antaa kaikkensa, mutta joutuu hikoilemaan jokaisen välitavoitteenkin eteen moninkertaisen määrän.
Tottakai se on ollut yllätys niin Tapparalle, TPS:lle kuin kiekkoa seuraaville puolueettomille suomalaisillekin että TPS on pelillisesti ollut tässä sarjassa edellä. Sen ei pitäisi olla mahdollista.