Kova sarjahan tämä oli, kovin vastus pariin kauteen Tapparalla.
Jos tepsin onnistujia omiin silmiin listaa, niin Nurmi on itsestäänselvyys, ovela ja taitava tahtopelaaja. Samoin kuten Nurmi, niin Rafkin nostaa aina tasoaan playoffeissa. Jurgens oli parempi kuin Tapparassa ollessaan. Ja Marjala, tuosta pojasta tulee vielä tähti, on huima kaveri.
Mutta vähän kapeaksi tuo onnistujien lista ehkä kävi. Wernblom varmaan vielä kuuluisi tuonne edelliseen, mutta kävi ehkä turhan kuumana ja keskittyminen peliin taisi hiukan kadota. Palmu oli mulle suuri pettymyt, hän se vasta kuumana kävikin, mutta mitään järkevää ei tuottanut peliin. Lauridsen veti huiman Lukko-sarjan ja odotin enemmän, taisi olla sen verran paha loukki, ettei saanut kaikkea peliin. Lindroth oli yv:llä hyvä, mutta muuten vähän katosi kuvasta.
Aiemmin olen lukenut Miettisestä itkijänä ja totta tosiaan tuomareille oli paljon asiaa, vihellyksistä ja viheltämättä jättämisistä. Sanoisin tuon kuitenkin olevan sitä kaikkien kivien kääntämistä, ei niinkään persoona-asioita. Heittää oman maineensa peliin, jotta mahdollisesti joukkue saisi etua. Joukkue edellä siis mies vetää.
Tapparan osalta Heljanko taisi hoitaa ne pari ensimmäistä peliä, kun oltiin aivan jaloissa. Ei oltu lähelläkään valmiina playoff peleihin. Sen jälkeen aina hiukan eri tyypit onnistui ja laajempi materiaali lopulta taisi ratkaista. Kukaan ei varsinaisesti noussut sarjassa esiin. Peli toki parani koko ajan, mitä tepsillä taasen ei tapahtunut. Viimeisessä pelissä jopa saatiin avauksia pakeilta, mitä ei aiemmin ollut tapahtunut. En ole varma hyytyikö tepsin karvaus, vai saatiinko siihen enemmän järkeä. Mutta hyvä niin, nyt tuntuu, että jopa voisi olla mahdollisuuksia Kalpaa vastaan.
11. kerta putkeen välierissä on kova suoritus. Ilveksen ja tämän illan Pelicans-IFK, osoittaa kuinka vaikeaa se välieriin pääsy oikeasti onkaan. Illan esityksen joukkueet ovat kumpikin laittaneet isot satsaukset kauteen ja toinen jää pihalle, Ilveksestä puhumattakaan.
