Playoffs 2021–2022 – kenen joukoissa seisot?

[Peteliuz]

KooKoon ja Ilveksen.

 

[krk607]

Nyt kun puolivälierät on selvillä, niin heitellään sympatiat uudelleen jakoon tarkennettuina.

Tappara-Lukko. 40-60. Lukolle soisin mielummin jatkopaikan, mutta ei nyt suoranaisesti Tapparaakaan vastaan ole mitään. Odotan mielenkiintoista sarjaa kahden vahvan ja toisensa hyvin tuntevan joukkueen välillä.

Jukurit-KooKoo. 70-30. Mikkelin kaunis tarina ansaitsisi päästä mahdollisimman pitkälle ja soisin Kalevankankaalle mitalin. Toki Kaakon derby-kaveri on selvittänyt tiensä vaikean kauden jälkeen hyviin asemiin, eikä KooKoon välieräpaikkakaan mikään vääryys olisi.

Ilves-Kärpät. 90-10. Ipalle toivon jatkoa tästä sarjasta. Korkea aika legendaarisen seuran päästä mitalipeleihin, vaikka varsin vittumaisen reitin sinne saivat. Kärppien dynastiavuosista on vielä niin vähän aikaa, että en haluaisi nähdä uutta vielä hetkeen. Toki Kärpillä myös hienon tarinan rakennuspalikat (etovan) Mikkolan viime hetken ulkoistamisen jälkeen.

TPS-HIFK: 45-55. Tepsi on viime vuosina kaivautunut ainakin meikäläisen ihon alle pahasti ja sen puoleen en toivoisi mitalipelejä Turkuun. Suurin syy TPS:n jatkopaikan puolelle olisi tuo IFK:n järjetön materiaalin laajuus. IFK on paperilla niin kova, että toisi jotain sairasta tyydytystä nähdä Tepsin laittavan sen lauluun heti alkuunsa (verraten 2000-luvun Jokerit). Jos taas IFK menee jatkoon, niin ollaan sitten hyvillään Tepsin putoamisesta.

 

[Hippi Hiiri]

On muuten herkulliset puolivälieräparit!

Sympatiakolmikkoni:

1) Jukurit
David vs. Goljat ja Päällikkö-Jokinen penkin takana

2) Ilves
Suomilätkän perinneseura. Menestys kiertänyt tehokkaasti jo vuosikymmeniä.

3) HIFK
Suomilätkän perinneseura. HIFK:n mestaruus on aina juttu.

 

[Lingvistinen]

Ilves-Kärpät. 90-10. Ipalle toivon jatkoa tästä sarjasta. Korkea aika legendaarisen seuran päästä mitalipeleihin, vaikka varsin vittumaisen reitin sinne saivat.

Meille ei mikään tule koskaan helpolla, vaan jos joskus jotain hyvää tulee, niin aina vaikeimman kautta. Se on Ilvesläisyyden syvin olemus.

 

[PataJaska]

On muuten herkulliset puolivälieräparit!

Hyvät parit on kyllä.. ainoa mikä allekirjoittanutta harmittaa on se, että kahdeksan parhaan joukossa nyt sitten ovat kuin ovatkin ne kaikki TOP-6 rahaseurat. Ja juuri ne kaksi joukkuetta jotka eivät ole niitä rahaseuroja pelaavat heti toisiaan vastaan.. eli kaikissa tapauksissa vain yksi pikkuseura on mukana mitalipeleissä, todella iso sääli

 

[Vahva tunne]

Taas kerran Ilveksen kyytiin, jos mahtuu. Toisena sitten taas IFK, jos Ilves tippuu. Muuten ei väliä, jos molemmat putoaa.
Vaan olishan se kiva joskus omiakin tässä vaiheessa, ja myöhemminkin, kannustaa.

 

[lusmumuumi00]

Nyt nautitaan jokaisesta pelistä. Täydet hallit ja pitkät sarjat. Harmittaa normaalia vähemmän, jos ekalla kierroksella tiputaan.

 

[Baldrick]

1. Jukurit
...
2. KooKoo
...
3. Ilves
...
Loput

Ikävästi kaksi kärkisymppistä kohtaavat heti alkuun, mutta toivottavasti mestaruuden koppaa tämän parin jatkaja (Jukureille silti suon selkeästi mieluisammin). Toissijainen toive on, että tulisi vaihtelua mestariin eli joku jolla ei rapian kymmenen vuoden sisään ole mestaruutta alla.

 

[Goljat]

Hyvät parit on kyllä.. ainoa mikä allekirjoittanutta harmittaa on se, että kahdeksan parhaan joukossa nyt sitten ovat kuin ovatkin ne kaikki TOP-6 rahaseurat. Ja juuri ne kaksi joukkuetta jotka eivät ole niitä rahaseuroja pelaavat heti toisiaan vastaan.. eli kaikissa tapauksissa vain yksi pikkuseura on mukana mitalipeleissä, todella iso sääli

Mut kaikissa tapauksissa yksi "pikkuseura" on myös mukana mitalipeleissä, mikä sekin on jo tässä vaiheessa jättiyllätys. Eikös se ole vielä hienompaa?

 

[Weekend_Warrior]

Kyllä se Jukurit on mille tämä loppukausi hurrataan. Olis aivan saatanan upea tarina mitali ja täysin ansaittu.

 

[RL1936]

1. Lukko
2. Ilves

Ilveksen kelkkaan hyppään jos Lukko putoaa Tapparalle. Hyvää juniorityötä, ei menestystä aikoihin ja toisaalta olisi kiva nähdä mahdollinen paikallisfinaalisarjaa. Ilves on niitä harvoja joukkueita, jonka Lukon lisäksi uskon pystyvän pysäyttämään Tapparan tänä vuonna.

 

[ipe_]

Vaikea veikkailla muita, kun oma suosikkikin jatkaa pelejä.
Mutta toivotaan kuitenkin KooKoo:n vievän oman taistelunsa, niin pääsee Päällikkökin parturiin.

 

[Consumed]

Eipä oikein kenenkään kelkassa tule oltua sen enempää tai vähempää kuin toisenkaan, mutta pitkiä pleijarisarjoja toivotaan ihan vaan sen takia, että saadaan seurojen kovia kokeneisiin kassoihin vähän täytettä.

 

[Veffi]

Lukon.

 

[Jukan takahiukset]

Lukon puolella.

Ei mitään bändäröindiä sen jälkeen.

 

[Jeriko]

Lukon puolella.

Ei mitään bändäröindiä sen jälkeen.

Eikai tarviikkaa, kun mennää päätyyn ast.

 

[Pluton]

Jos sattuisi työtapaturma ja lukko tippuu.
1.Kärpät
2. Kokoo

 

[Vanhapuuma]

Tietysti monen muun lailla varmaan sympatiapisteitä tulee niille joukkueille, jotka eivät ole joko koskaan tai pitkään aikaan mestaruutta saavuttaneet. Täten kolmikolle Ipa/KooKoo/Jukurit pikkupeukkuja jatkoa varten.

Lisäksi HIFKin tippuminen on aina hauskaa sivusta seurattavaa. Painotan vahvasti, että minulla ei itse asiassa ole mitään seuraa tai sen kannattajia vastaan, päin vastoin: HIFKin mestaruus olisi ihan ok sinänsä, mutta Jatkoajan HIFK-osiota on hupaisa lueskella, kun tavoitteeseen - ei taaskaan - päästy.

 

[MarkoPalo]

Nyt kun Kerhon pelit ovat olleet jo hyvän aikaa ohi, niin KooKoo saa sympatiani. Syynä pitkälti jo muutaman viime kauden kehitys, sekä tietysti Olli Salo koutsina. Toki myös HPK -kasvatit Nikkilä, Liedes, Rautiainen osasyynä.

 

[Triplaexpresso]

Sehän on tuo symppisjoukkueeni eli Ilves. Päätyyn asti nyt! Jukurit sais myös mennä pitkälle.

 

[Jayzon]

Omassa kelkassa ollaan niin pitkälle kuin meno kantaa - toivottavasti päätyyn asti. Jos jää kesken, niin vanha vihulainen KooKoo saa sympatiat. Muussa tapauksessa Ilves ja HIFK.

 

[Mr.Fox]

Lainaan esimerkinomaisesti yhtä viestiä.

Tietysti monen muun lailla varmaan sympatiapisteitä tulee niille joukkueille, jotka eivät ole joko koskaan tai pitkään aikaan mestaruutta saavuttaneet. Täten kolmikolle Ipa/KooKoo/Jukurit pikkupeukkuja jatkoa varten.

Vastaava mentaliteetti ("sympatiapisteet") ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä mua. Tavallaan ton voi lukea myös niin, että oman joukkueen tiputtua toivotaan jotain "säälimestaria" tai jopa "Mestis-mestaria". Kunhan mestariksi ei päädy sellainen joukkue, joka on jo vuosikaudet toiminut ammattimaisesti. Viittaan tällä aivan suoraan Tampereen Tapparaan. Olisihan tuohon voinut kirjoittaa jokusen muunkin joukkueen nimen.

Jotenkin mun on vaikea nähdä, että vaikkapa keväällä 2021 Porissa oltaisiin niin hirvittävästi toivottu Rauman Lukon mestaruutta. Siis sillä verukkeella, että "he eivät ole pitkään aikaan mestaruutta saavuttaneet". Vastaavan esimerkin voi hakea NHL:sta. Toivotaanko vaikkapa Montrealissa Toronto Maple Leafsin voittoa, koska siellä on "edellisestä mestaruudesta kulunut jo niin pitkä aika"? Aika hankala yhtälö!

Totta kai lähes jokaisella on sarjassa kuin sarjassa ne omat kakkos- ja kolmossuosikkinsa. Meikäläisen voi lukea suosikkijoukkuekohdasta, jossa samat joukkueet ovat olleet jo parikymmentä vuotta muuttumattomina. Eivätkä ne siitä vaihdu minkään yhden kauden tähdenlennon myötä. Jostain käsittämättömästä syystä esim. keväällä 2022 Mikkelin Jukurit ja Kouvolan KooKoo keräävät jotain ihme "sympatiapisteitä" ympäri Suomea.

OK, varmasti sekä Kouvolassa että Mikkelissä ollaan tehty tällä kaudella hyvää duunia. Pitääkö siitä kuitenkin heti olla palkintona se mestaruus? Eikö se ole vähän jopa mestaruuden halventamista, että yhden (parin? kolmen?) kauden loistavalla työllä toivotaan pyttyä jollekin pikkuseuralle? Peilataan vaikka Suomen maajoukkueeseen. Mitalisijat kiersivät kisoista toiseen, mutta vuosikymmenien päättäväisellä työllä Suomi nostettiin sinne missä se tänä päivänä on.

Mä olen tän jossain toisaallakin aiemmin kirjoittanut. Näiden SM-liigan tuoreimpien laajennusjoukkueiden (SPO, KOK, JUK) tulisi päästä pudotuspeleihin (EI säälipleijareihin) sellaiset kolme-viisi kevättä putkeen sekä näistä kerran-kahdesti jopa välieriin. Tällöin voitaisiin - mun mielestäni - toivottaa jengit tervetulleiksi SM-liigaan ja ruveta puhumaan ihan oikeista liigajoukkueista. Mistään tarkastamatta väittäisin kahdellatoista muulla SM-liigajoukkueella löytyvän vastaavat meriitit historiassa.

Siitä sitten askel kerrallaan välieristä eteenpäin: ensin haetaan se finaalipaikka ja koetaan se mahdollinen finaalipettymys. Näiden kokemuksien avulla haetaan ne viimeiset napsut ja säädöt kohdilleen, toivotaan tähtien olevan oikeissa asennoissa ja rummutetaan se kauan haettu mestaruus. Tällöin ei tarvitsisi puhua mistään "sympatiapisteistä" tai "säälimestaruudesta" tai jopa "Mestis-mestaruudesta".

Kirjoitetaan nyt yksi juttu vielä auki. Itse pidän kahdentoista vuoden takaista kevään 2010 mestaruutta "vahinkomestaruutena" ja suoraan sanottuna jopa vahingollisena kannattamani seuran toiminnalle. Ehkä tuolta historian kellastuneilta lehdiltä voisi löytyä jokunen muukin esimerkki. Yhden kauden hyvällä duunilla saadaan kaikki osumaan kerralla maaliin ja planeetatkin ovat juuri sopivassa linjassa.

 

[Vanhapuuma]

Lainaan esimerkinomaisesti yhtä viestiä.



Vastaava mentaliteetti ("sympatiapisteet") ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä mua. Tavallaan ton voi lukea myös niin, että oman joukkueen tiputtua toivotaan jotain "säälimestaria" tai jopa "Mestis-mestaria". Kunhan mestariksi ei päädy sellainen joukkue, joka on jo vuosikaudet toiminut ammattimaisesti. Viittaan tällä aivan suoraan Tampereen Tapparaan. Olisihan tuohon voinut kirjoittaa jokusen muunkin joukkueen nimen.

Jotenkin mun on vaikea nähdä, että vaikkapa keväällä 2021 Porissa oltaisiin niin hirvittävästi toivottu Rauman Lukon mestaruutta. Siis sillä verukkeella, että "he eivät ole pitkään aikaan mestaruutta saavuttaneet". Vastaavan esimerkin voi hakea NHL:sta. Toivotaanko vaikkapa Montrealissa Toronto Maple Leafsin voittoa, koska siellä on "edellisestä mestaruudesta kulunut jo niin pitkä aika"? Aika hankala yhtälö!

Totta kai lähes jokaisella on sarjassa kuin sarjassa ne omat kakkos- ja kolmossuosikkinsa. Meikäläisen voi lukea suosikkijoukkuekohdasta, jossa samat joukkueet ovat olleet jo parikymmentä vuotta muuttumattomina. Eivätkä ne siitä vaihdu minkään yhden kauden tähdenlennon myötä. Jostain käsittämättömästä syystä esim. keväällä 2022 Mikkelin Jukurit ja Kouvolan KooKoo keräävät jotain ihme "sympatiapisteitä" ympäri Suomea.

OK, varmasti sekä Kouvolassa että Mikkelissä ollaan tehty tällä kaudella hyvää duunia. Pitääkö siitä kuitenkin heti olla palkintona se mestaruus? Eikö se ole vähän jopa mestaruuden halventamista, että yhden (parin? kolmen?) kauden loistavalla työllä toivotaan pyttyä jollekin pikkuseuralle? Peilataan vaikka Suomen maajoukkueeseen. Mitalisijat kiersivät kisoista toiseen, mutta vuosikymmenien päättäväisellä työllä Suomi nostettiin sinne missä se tänä päivänä on.

Mä olen tän jossain toisaallakin aiemmin kirjoittanut. Näiden SM-liigan tuoreimpien laajennusjoukkueiden (SPO, KOK, JUK) tulisi päästä pudotuspeleihin (EI säälipleijareihin) sellaiset kolme-viisi kevättä putkeen sekä näistä kerran-kahdesti jopa välieriin. Tällöin voitaisiin - mun mielestäni - toivottaa jengit tervetulleiksi SM-liigaan ja ruveta puhumaan ihan oikeista liigajoukkueista. Mistään tarkastamatta väittäisin kahdellatoista muulla SM-liigajoukkueella löytyvän vastaavat meriitit historiassa.

Siitä sitten askel kerrallaan välieristä eteenpäin: ensin haetaan se finaalipaikka ja koetaan se mahdollinen finaalipettymys. Näiden kokemuksien avulla haetaan ne viimeiset napsut ja säädöt kohdilleen, toivotaan tähtien olevan oikeissa asennoissa ja rummutetaan se kauan haettu mestaruus. Tällöin ei tarvitsisi puhua mistään "sympatiapisteistä" tai "säälimestaruudesta" tai jopa "Mestis-mestaruudesta".

Kirjoitetaan nyt yksi juttu vielä auki. Itse pidän kahdentoista vuoden takaista kevään 2010 mestaruutta "vahinkomestaruutena" ja suoraan sanottuna jopa vahingollisena kannattamani seuran toiminnalle. Ehkä tuolta historian kellastuneilta lehdiltä voisi löytyä jokunen muukin esimerkki. Yhden kauden hyvällä duunilla saadaan kaikki osumaan kerralla maaliin ja planeetatkin ovat juuri sopivassa linjassa.

Esimerkinomaisesti anteeksi, että olin jotakin mieltä. Se vain meinaa olla vähän niin, että ns. haastajissa on usein yleisissä urheilunarratiiveissa jotakin jännittävämpää, kun vanhoja mestareita selätetään tai pidetään edes köysissä.

Mutta joo, olisihan tähän voinut kirjoittaa, että toivon urheilullisesti parasta tai pelillisesti mielenkiintoisinta joukkuetta voittajaksi. Mutta enpä kirjoittanut.

 

[Wiljami]

Lainaan esimerkinomaisesti yhtä viestiä.



Vastaava mentaliteetti ("sympatiapisteet") ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä mua. Tavallaan ton voi lukea myös niin, että oman joukkueen tiputtua toivotaan jotain "säälimestaria" tai jopa "Mestis-mestaria". Kunhan mestariksi ei päädy sellainen joukkue, joka on jo vuosikaudet toiminut ammattimaisesti. Viittaan tällä aivan suoraan Tampereen Tapparaan. Olisihan tuohon voinut kirjoittaa jokusen muunkin joukkueen nimen.

Jotenkin mun on vaikea nähdä, että vaikkapa keväällä 2021 Porissa oltaisiin niin hirvittävästi toivottu Rauman Lukon mestaruutta. Siis sillä verukkeella, että "he eivät ole pitkään aikaan mestaruutta saavuttaneet". Vastaavan esimerkin voi hakea NHL:sta. Toivotaanko vaikkapa Montrealissa Toronto Maple Leafsin voittoa, koska siellä on "edellisestä mestaruudesta kulunut jo niin pitkä aika"? Aika hankala yhtälö!

Totta kai lähes jokaisella on sarjassa kuin sarjassa ne omat kakkos- ja kolmossuosikkinsa. Meikäläisen voi lukea suosikkijoukkuekohdasta, jossa samat joukkueet ovat olleet jo parikymmentä vuotta muuttumattomina. Eivätkä ne siitä vaihdu minkään yhden kauden tähdenlennon myötä. Jostain käsittämättömästä syystä esim. keväällä 2022 Mikkelin Jukurit ja Kouvolan KooKoo keräävät jotain ihme "sympatiapisteitä" ympäri Suomea.

OK, varmasti sekä Kouvolassa että Mikkelissä ollaan tehty tällä kaudella hyvää duunia. Pitääkö siitä kuitenkin heti olla palkintona se mestaruus? Eikö se ole vähän jopa mestaruuden halventamista, että yhden (parin? kolmen?) kauden loistavalla työllä toivotaan pyttyä jollekin pikkuseuralle? Peilataan vaikka Suomen maajoukkueeseen. Mitalisijat kiersivät kisoista toiseen, mutta vuosikymmenien päättäväisellä työllä Suomi nostettiin sinne missä se tänä päivänä on.

Mä olen tän jossain toisaallakin aiemmin kirjoittanut. Näiden SM-liigan tuoreimpien laajennusjoukkueiden (SPO, KOK, JUK) tulisi päästä pudotuspeleihin (EI säälipleijareihin) sellaiset kolme-viisi kevättä putkeen sekä näistä kerran-kahdesti jopa välieriin. Tällöin voitaisiin - mun mielestäni - toivottaa jengit tervetulleiksi SM-liigaan ja ruveta puhumaan ihan oikeista liigajoukkueista. Mistään tarkastamatta väittäisin kahdellatoista muulla SM-liigajoukkueella löytyvän vastaavat meriitit historiassa.

Siitä sitten askel kerrallaan välieristä eteenpäin: ensin haetaan se finaalipaikka ja koetaan se mahdollinen finaalipettymys. Näiden kokemuksien avulla haetaan ne viimeiset napsut ja säädöt kohdilleen, toivotaan tähtien olevan oikeissa asennoissa ja rummutetaan se kauan haettu mestaruus. Tällöin ei tarvitsisi puhua mistään "sympatiapisteistä" tai "säälimestaruudesta" tai jopa "Mestis-mestaruudesta".

Kirjoitetaan nyt yksi juttu vielä auki. Itse pidän kahdentoista vuoden takaista kevään 2010 mestaruutta "vahinkomestaruutena" ja suoraan sanottuna jopa vahingollisena kannattamani seuran toiminnalle. Ehkä tuolta historian kellastuneilta lehdiltä voisi löytyä jokunen muukin esimerkki. Yhden kauden hyvällä duunilla saadaan kaikki osumaan kerralla maaliin ja planeetatkin ovat juuri sopivassa linjassa.

On kyllä suorastaan kummallinen näkökulma etenkin urheilun tiimoilta. Se nyt on aika normaalia että "altavastaajaa" sympataan ja niiden kestomenestyjien sijaan toivotaan vaihtelua, jos ei satu olemaan itse kestomenestyjän kannattaja. Toki kestomenestyjän toimintaa voi ihailla ja/tai kadehtia, mutta en nyt oikein näe mitään järkeä nimenomaan sympatioiden menemisestä sen mukaan että kuka on nyt käynyt tarpeeksi monta kertaa häviämässä finaalisarjan että saa voittaa. Kukin toki taaplaa tyylillään, mutta tuo tyylisi, vaikkakin looginen, sotii melko vahvasti ihan peruspsykologiaa vastaan.

Ei sillä että kenenkään symppauksilla olisi mitään väliä ja oma seurahan on sitä paremmassa tilanteessa, mitä vähemmän sitä sympataan ja mitä enemmän kadehditaan. Joka tapauksessa vaikka se isoimmalla budjetilla operoiva ei voittaisikaan, niin kyseessä ei siltikään ole "säälimestaruus" tai "mestismestaruus" (paitsi jos joukkue voittaa nimenomaan Mestiksen finaalisarjan). Ihan liigamestareita liigan pudotuspelien jälkeen juhlistetaan, riippumatta siitä onko porukka muistanut käydä ensin 5-6 puolivälieräsarjaa ja vähintään kolmet välierät ja pari kertaa häviämässä finaalisarjan että saa voittaa.

 

[Byyrman]

Kaksilla sinikeltaisilla vankkureilla tässä jo hetken aikaa ajellut, mutta kun se selvästi rakkaampi meni tänään kausihuoltoon, niin jatketaan vielä hetki OJ:n tukijoukoissa ennen kuin siirrytään Ilveen leiriin.