Täällä on kauhean ankea tunnelma, minusta oli taktisesti vivahteikasta peliä. Bloodille olisi voinut yhden kiinnipitämisjäähyn viheltää, niin varmasti tuomariosastostakin oltaisiin edes hiven tyytyväisempiä.
Tappara lähti peliin samalla tavalla kuin Lukkoa vastaan, ja varsin nopeasti kävi ilmi, että Kerhon viisikon rakenne ja senttereiden työmoraali oli aivan toista maata kuin raumalaisilla. Siinä missä Lukko olisi menettänyt ekan erän prässiin n. 30 kertaa kiekon, kiekotteli Kerho itselleen ylivoimaisia hyökkäyksiä paineen alta.
Toiseen erään Tappara lähti hivenen passiivisemmin, pääasiassa sellainen 90 pinnan 1-2-2. Lisäksi lisättiin kiekkokontrollia, millä saatiin myös Kerho passivoitettua - tämä johti ajoittain Kerholta jopa punaisen alla maanneeseen 1-4 "limatrappiin". Tulos seurasi lopulta laukausjakaumaa kääntyen hiukan Tapparan eduksi toisessa erässä. Kolmas erä oli kuin toisinto Lukko-sarjan avauspelin avauserästä, ehkä viimeistä kahta minuuttia lukuun ottamatta.
HPK ja Tappara ovat tämän perusteella pelillisesti hyvin lähellä toisiaan ja jopa näin ensimmäisten välierien perusteella sanoisin, että tässä ollaan aivan siellä suomalaisen kiekon pelitavallisen kehityksen keihäänkärjessä. Ero tulee oikeastaan siinä, että Tapparan avauspelissä vaihtoehtona on vain heittää kiekko pois/muuten roikkoavauksena keskialueelle, ja lähteä sitä kautta voittamaan eteenpäin. Toinen ero tulee HAHP:ssa pakkien pelaamisesta, Kerhon pakit syöttävät hanakasti keskustaan ja tämän oli Tappara skoutannut pois. Tapparan pakit puolestaan valitsevat aina päätykiekon, ellei jotain muuta ole aivan selvästi auki.
Eli Tappara pelaa kuin HPK, mutta varmistelee enemmän.
Ps. Kerho ei saa tasakentällisin mitään niin kauan, kun eivät voita 1 vs. 1 Tapparan pakkeja.